

LEHTIKUVA
Viikon 10/2018 luetuin
Maaliskuu 2018 luetuin
Monikulttuurisuuteen kylvettiin kymmeniä miljoonia – STEA jätti syöpälasten ja kehitysvammaisten perheet sekä omaishoitajat ilman avustuksia
Sosiaali- ja terveysministeriön avustuskeskus jakaa veikkausvoittovaroista vuosittain kymmeniä miljoonia maailmanparannukseen ja monikulttuuriin. Monelta yleishyödylliseltä järjestöltä tuki jää tänä vuonna saamatta.
Varsinais-Suomessa toimivan Halikon vanhustenkotiyhdistys ry:n hallituksen puheenjohtaja Jari J. Laiho on pettynyt Sosiaali- ja terveysministeriön avustuskeskuksen (STEA) päätökseen olla myöntämättä yhdistykselle haettua 250 000 euron avustusta.
Vanhustenkotiyhdistys oli hakenut tälle vuodelle avustusta käynnistääkseen päivätoiminnan muistisairaan omaishoidettavan kuntoutuksen tueksi ja omaishoitajan työssäkäynnin mahdollistamiseksi Salon alueella.
– Tarkoituksemme oli hankkia toimitilat ja työntekijä sekä käynnistää vertaistukiryhmätoimintaa omaishoitajille. Pyrkimyksemme on laaja-alainen omaishoitajien tuki, johon kuuluu myös esimerkiksi omaishoitajien byrokratiassa auttaminen, Laiho sanoo.
Hengähdystauko omaishoitajille
Halikon vanhustenkotiyhdistys on erikoistunut muistisairaiden ympärivuorokautiseen hoitoon. Yhdistys myös esimerkiksi vuokraa palveluasuntoja vanhuksille.
– Omaishoitajat voivat tuoda hoidettavan omaisen meille päivähoitoon siksi aikaa, että omien asioiden hoitaminen onnistuu. Omaishoitaja voi esimerkiksi käydä pankissa, kaupassa tai kampaajalla kun hoidettava on sillä aikaa turvallisesti meidän seiniemme sisällä, Laiho selventää.
Päivähoidon tarkoitus on myöskin tukea ja ylläpitää hoidettavan kuntoa.
Laihon mukaan STEA torppasi Halikon vanhustenkotiyhdistyksen hakemuksen katsottuaan, että yhdistyksen nykyinen toiminta on jo nyt niin lähellä sitä tarkoitusta, mihin avustusta haettiin.
– Ihmettelen STEA:n päätöstä, koska yhdistyksemme ei tällä hetkellä tarjoa omaishoitajille käytännössä muuta palvelua kuin sen, että hoidettavan omaisen voi tuoda meille kaupassakäynnin ajaksi. STEA-avustuksella oli tarkoitus laajentaa ja kehittää omaishoitajille tarjottavaa tukea.
”Avustus olisi ollut tarpeen”
Omaishoitajat ovat henkilöitä, jotka hoitavat vanhusta, vammaista tai sairasta henkilöä kotioloissa. Omaishoitajat saavat pienen palkkion osana omaishoidon tukea, jota voi hakea kunnalta.
Omaishoitajan tehtävä on raskasta ja vaatii ympärivuorokautisen sitoutumisen tehtävään. Halikon vanhustenkotiyhdistys aikoo kehittää jatkossa omaishoitajien tukemista eri tavoilla, vaikka STEA-avustusta ei nyt myönnettykään.
– Yhdistyksen toiminta pyörii lähinnä vuokra- ja palvelumaksutuloilla. Meillä ei ole suoraa varainhankintaa. Tämän vuoksi avustus olisi ollut tarpeen, jotta olisimme voineet tukea ja palvella työssäkäyviä omaishoitajia paremmin. Maailma ei silti tähän päätökseen kaadu. Toimintamme jatkuu ja tulevaisuuden hankkeissa pyrimme löytämään keinoja työelämässä olevien omaishoitajien tukemiseksi, Laiho sanoo.
Järjestöille tänä vuonna 342 miljoonaa STEA-rahaa
Tänä vuonna STEA jakaa veikkausvoittovaroista 342 miljoonaa euroa erilaisille sosiaali- ja terveysalan järjestöille. Avustaminen perustuu valtionavustuslakiin ja avustusasetukseen. Lisäksi avustushakemukset peilataan vuosittaiseen toimeenpanosuunnitelmaan.
STEA:n palveluksessa olevat avustusvalmistelijat lukevat ja käyvät kaikki saapuneet avustushakemukset läpi keskinäisen työnjakonsa mukaisesti. Kukin avustusvalmistelija tekee oman esityksensä avustettavista kohteista.
STEA:n käsittelyn jälkeen avustusehdotus luovutetaan sosiaali- ja terveysministeriölle, minkä jälkeen varsinaisen päätöksen avustuksista tekee sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin.)
Suurimmat tuensaajat olivat viime vuonna ja myös tänä vuonna Y-säätiö, joka sai nyt runsaat 6,5 miljoonaa euroa sekä Ensi- ja turvakotien liitto, jolle myönnettiin nyt 5,4 miljoonaa euroa.
Somaliliitolle muhkeat 221 000 euroa
Suomen Uutisten selvityksen perusteella STEA jakaa vuosittain kymmeniä miljoonia euroja järjestöille, joiden toimintaa ja tuloksia on melko hankalaa arvioida. Suomessa toimii esimerkiksi useita kymmeniä somali- ja monikulttuurijärjestöjä, joiden toiminta on täysin sidoksissa avustusvaroihin.
Monivuotinen avustuksen saaja on esimerkiksi Suomen somalialaisten liitto (somaliliitto), joka saa tälle vuodelle kahteen kohteeseen 221 000 euroa. Varat on tarkoitettu käytettäväksi muun muassa järjestön jäsenjärjestöpalveluiden, edunvalvonnan, viestinnän ja tapahtumien toteuttamiseen.
Käytännössä avustuksista suuri osa menee somaliliiton henkilöstökuluihin eli työntekijöiden palkkoihin ja palkan sivukuluihin.
Omaishoitajat pettyivät myös Laukaassa
Useat järjestöt taas jäävät vuodesta toiseen STEA-avustuksen ulkopuolelle. Yksi niistä on Laukaan Omaishoitajat SAMARIA ry, joka haki yhdessä toisen omaishoitoyhdistyksen kanssa varoja omaishoitajien ohjaamiseen käyttämään tietotekniikkaa asioiden hoidossa ja tiedonvälityksessä. Laukaan omaishoitajien hakema 95 100 euron avustus oli siten tarkoitus jakaa kahdelle yhdistykselle.
STEA ei myöntänyt avustusta. Yhdistys haki viime vuonna avustusta samaan tarkoitukseen, jolloin kyseessä oli pienempi summa. Tuki jäi myös tuolloin saamatta. Laukaan omaishoitajien sihteeri Aira Korhonen pettyi päätökseen.
– STEA:ssa ei ehkä ymmärretä, että ”kehä kolmosen” ulkopuolella Suomessa on paljon henkilöitä joilla ei ole mobiililaitetta tai tietokonetta, joten tämän tyyppisen ohjaamisen järjestäminen on tärkeää omaishoitajille, Korhonen sanoo.
Hän katsoo, että STEA on pitkälti keskittynyt tukemaan suuria hankkeita, jotka toimivat pääkaupunkiseudulla.
– Kokemuksemme mukaan pienellä yhdistyksellä on huonot mahdollisuudet saada avustusta. Ymmärrystä toiminnallemme ei ole ollut.
Pienistä yhdistyksistä avustusta heltisi kuitenkin Pohjois-Karjalassa toimivalle Lieksan Somaliperheyhdistys ry:lle, joka haki ja sai 120 000 euroa maahanmuuttajataustaisten kuntalaisten ja turvapaikanhakijoiden vapaaehtois- ja vertaistoiminnan kehittämiseen sekä kaikille avoimeen matalan kynnyksen toimintaan.
Vammaisille ei heltynyt tukea
Lahden Seudun Kehitysvammaisten tuki ry pyysi STEA-avustusta yhdistyksensä toimitilan kalusteiden ja ICT-laitteiden hankintaan. Tähän olisi tarvittu vain 9 000 euroa, mutta avustusta ei myönnetty.
Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö haki 53 951 euron avustusta järjestääkseen kuvapohjaisia verkkokursseja kehitysvammaisille nuorille ja aikuisille, mutta STEA torppasi hakemuksen.
Vammaispalvelusäätiö oli hakenut myös viime vuonna tukea kehitysvammaisten nuorten ja aikuisten osallisuuden tukemiseen digitaalisen sosiaalisen median työkaluilla. Rahat jäivät tällöinkin saamatta.
Syöpälasten vanhemmat etsivät uutta rahoituskanavaa
SYLI ry on syöpään sairastuneiden lasten vanhempien yhdistys, jonka toiminnan piiriin kuuluvat kaikki Tampereen yliopistollisessa sairaalassa (TAYS) hoitoa saavat lapset ja heidän perheensä.
SYLI ry:n toiminta on vapaaehtoistyötä, joten yhdistys oli hakenut STEA:lta 123 000 euron avustusta kurssien järjestämiseen syöpähoidoista toipuvien lasten perheille TAYS:n toimialueella. Tähän tarkoitukseen avustusta ei kuitenkaan saatu.
Yhdistyksen hallituksen sihteeri Mia Allonen sanoo, että STEA:n päätöksestä oli hankala lukea, miksi avustusta ei myönnetty.
– Olen lukenut päätöksen, mutta sen perustelut jäivät hieman kysymysmerkiksi. Siitä huolimatta aiomme hakea avustusta myöhemmin uudelleen. Hakemusta pitänee miettiä sisällöllisesti. Kursseja emme toistaiseksi voi nyt järjestää, ellemme löydä uutta rahoituskanavaa, Allonen sanoo.
Monien hakemuksien sisältö on vaikeaselkoinen
STEA vastaanottaa vuosittain valtavasti hakemuksia eri järjestöiltä, joiden esittämät käyttötarkoitukset haetulle avustukselle ovat vaihtelevia. Jotkut hakemukset ovat sisällöltään melko erikoisia tai vaikeasti ymmärrettäviä.
Somaliliitto haki tälle vuodelle 129 000 euron avustusta imaamien sekä moskeijoiden johdon koulutukseen. Hakemusta perusteltiin muun muassa tarpeella luoda yhtenäinen islamin tulkinnan opas turvallisuudesta, tyttöjen ympärileikkauksesta ja pakkoavioliitoista.
Vantaan Nicehearts ry haki 228 427 euron avustusta maahanmuuttajataustaisten naisten sosiaaliseen vahvistamiseen kokonaisvaltaisen palveluohjauksen, vertaisryhmä- ja vapaaehtoistoiminnan avulla.
Yhdessä-yhdistys haki 160 000 euron avustusta, joka oli tarkoitus käyttää kahdensuuntaista kotoutumista tukevan monikulttuurisen matalan kynnyksen toimipisteen ylläpitoon sekä arkea ja työelämämahdollisuuksia tukevan avoimen ryhmätoiminnan toteuttamiseksi Varissuolla.
Familia ry:n STEA-avustushakemuksesta selviää, että yhdistys halusi käyttää 170 000 euroa monikulttuurisen toiminnan koordinointiin, johon kuuluisi muun muassa kulttuurienvälistä kanssakäymistä ja kaksisuuntaista kotoutumista edistävää toimintaa.
ILKKA JANHUNEN
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Hallitus leikkasi ruoka-avun tuen nolliin – yli sata ruoka-apupistettä jää kokonaan vaille tukea

Startup Refugees -miehet pummasivat ja saivat STEA-avustusta 180 000 euroa – ministeri Mattila jakaa miljoonia maahanmuutolle ja monikulttuurille

Järjestöjohtajilla muhkeat tulot: SPR:n pääsihteeri tienaa liki 9 000 euroa kuukaudessa

Suomen Somalia-verkosto sai tukea järjestöavustajan palkkaamista varten – hakee nyt avustajaa, jolle ei makseta palkkaa

STEA:n avustusten käytössä epäselvyyksiä – SPR:llä outoja kustannuseriä ja hämärää toimintaa

Näin Suomi 100 -rahoja husattiin: Palkkoja, matkakuluja, päivärahoja – suuria summia kohteisiin, joilla ei ole mitään tekemistä Suomen itsenäisyyden kanssa

Savio: Omaishoitajien asemaa on vahvistettava

Helsingin Sanomien aloittama mustamaalauskampanja ei menestynyt – syyttäjä vapautti Brother Christmasin raskaista talousrikosepäilyistä

Perussuomalaisten Rantanen: Omaishoitaja tekee hoitotyötä alle eurolla per tunti
Viikon suosituimmat

Taksiraiskaukset kasvussa: Helsingin Sanomat pyrkii peittelemään sitä, että tekijät ovat pääosin maahanmuuttajataustaisia
Helsingin Sanomat uutisoi taksikuskien seksuaalirikosten räjähdysmäisestä kasvusta Helsingissä. Otsikko ja juttu pyrkivät vierittämään vastuuta vuoden 2018 taksiuudistukselle, vaikka lehden läpi käymässä aineistossa jokainen tuomittu tekijä oli maahanmuuttajataustainen.

Ilhan Omar: ”En tietääkseni nainut veljeäni” – kansanedustajan epäillään esiintyneen väärällä nimellä koko uransa ajan
Somalitaustaiseen kansanedustajaan kohdistuu useita rikostutkintoja ja kohuväitteitä. Rikosepäilyjen todistaminen todeksi voi olla vaikeaa, koska Ilhan Omarin virallista syntymäaikaa ei tiedetä ja koska tutkintaan liittyvien henkilöiden mahdollisten sukulaisuussuhteiden todistaminen vaatisi DNA-testejä. Omasta mielestään Ilhan Oman on viaton eikä "tietääkseen" ole mennyt naimisiin oman veljensä kanssa.

Kymmenen vuotta Suomessa ja edelleen tulkki mukana – onko tämä onnistunutta kotoutumista?
Kotoutumiskoulutuksessa työskentelevän opettajan mukaan osa kotoutuksen opiskelijoista jää kiertämään koulutuksesta toiseen ilman, että kielitaito tai valmiudet työelämään kehittyvät riittävästi. Jos sama ihminen palaa vuodesta toiseen kotoutumisjärjestelmän lähtöruutuun, opettajan mielestä on kysyttävä, miksi järjestelmä ei toimi.

Huumoria Yleisradion tapaan: luontotoimittaja ehdottaa persujen siirtoa Afrikkaan nauttimaan mieleisestään maisemasta
Ylen toimittaja leukailee verkostoitumispalvelu Linkedinissä, että jospa kaikki perussuomalaiset siirrettäisiin pysyvästi Afrikan köyhille alueille. Ehdotus saa somessa arvoisensa vastaanoton.

Työeläkkeet ovat lakisääteistä vakuutuspohjaista sosiaaliturvaa ja kuuluvat julkiseen talouteen – siksi ne kuuluvat myös perussuomalaiseen säästöpakettiin
Eläkkeet muodostavat noin neljänneksen julkisen talouden noin 160 miljardin euron kokonaismenoista eli noin 40 miljardia euroa. Valtion työntekijöiden eläkkeet maksetaan valtion talousarviosta. Julkisen talouden alijäämän vuoksi julkisia menoja on pakko karsia, siksi eläkejärjestelmänkin tulee osallistua talkoisiin, kirjoittaa tekniikan tohtori, kansantaloustieteilijä ja valtiovarainministerin talouspoliittinen erityisavustaja Jussi Lindgren.

Tilastokeskus: Poliisin tietoon tuli 836 lapsenraiskausta – kasvua 61,7 prosenttia, pahoinpitelyrikoksissa odotettavissa uusi ennätys
Tilastokeskuksen ennakkotiedot osoittavat tammi–syyskuun seksuaalirikosten määräksi yhteensä 8 000 tapausta. Poliisin tietoon tuli 36 500 pahoinpitelyrikosta, mikä on 10,7 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Niiden määrä on kasvamassa uuteen kaikkien aikojen ennätykseen.

Junnila lataa suorat sanat ay-ekonomistille: ”Eivät kai ulkomaiset osaajat sosiaaliturvan vuoksi Suomeen tule?”
Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila tyrmää Facebook-kirjoituksessaan STTK:n pääekonomistin Patrizio Lainan väitteet sosiaaliturvaleikkausten vaikutuksista ulkomaisiin osaajiin. Junnila muistuttaa, että Suomen oleskeluluvan tuloraja alittaa Ruotsin tason lähes puolella, ja vaatii rajan tuntuvaa nostamista. Junnilan mukaan talouskeskustelulla halutaan vain peittää SDP:n omien säästöesitysten täydellinen puuttuminen.

Yle pyrki harhauttamaan kutsumalla Ranskan mellakoitsijoita ”nuoriksi” – seurauksena yhteisöhuomautus X-alustalla
X-alustan käyttäjät antoivat Yleisradiolle yhteisöhuomautuksen harhaanjohtavasta uutisoinnista Ranskan mellakoista. Syy piilee Ylen jutussa ja X-somenostossa, joissa toimittajat kutsuvat mellakoitsijoita laajalti "nuoriksi". Tämä sanavalinta häivyttää tehokkaasti väkivallan ja ryöstelyn taustalla olevat vasemmistolaiset ryhmät.

Vantaan väestö vaihtuu eurooppalaisittain harvinaisen kovaa vauhtia – talous velkaantuu
Vantaan ulkomaalaistaustaisten osuus on noussut noin 30 prosenttiin muutamassa vuosikymmenessä. Kaupungin vuoden 2025 tulos oli 79,7 miljoonaa euroa alijäämäinen, ja velka kaksinkertaistuu kolmessa vuodessa. Kantasuomalaiset ovat jo äänestäneet jaloillaan.

Vantaan vetovoima koetuksella: Asukkaat vaihtuvat, asuntojen arvo sulaa
Kotimaan muuttotappio, voimakkaasti muuttunut väestörakenne ja laskevat asuntojen hinnat herättävät kysymyksen siitä, millaiseksi kaupungiksi Vantaa on kehittymässä – ja kenelle se on tulevaisuudessa houkutteleva.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää













