Ohisalon suhmurointi närkästyttää – ujutti taas oman lempparinsa korkeaan virkaan – ”Punavihreillä outo asenne, että säännöt ja moraali koskevat kaikkia muita paitsi heitä itseään”

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) on ryhtynyt nostamaan korkeisiin valtiollisiin virkatehtäviin omia suosikkihenkilöitään ohi pätevämpien hakijoiden. Uusin tapaus on maahanmuuttoviraston ylijohtajan tehtävä, johon Ohisalon esityksestä ja vahvalla myötävaikutuksella nimitettiin Joutsenon vastaanottokeskuksen johtaja Jari Kähkönen. – Vihreä luuta lakaisee, perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kommentoi valintaa Twitterissä.

Jari Kähkösen valinta maahanmuuttoviraston (Migri) johtoon on herättänyt ihmetystä ja jonkin verran myös närää, sillä Kähkösellä oli tehtävää hakeneista henkilöistä vähiten johtajakokemusta, ja Kähkönen samalla syrjäytti jatkopestiä hakeneen ylijohtaja Jaana Vuorion, joka on johtanut Migriä vuodesta 2013.

Kähkönen nimitettiin viisivuotiskaudelle Migrin johtoon valtioneuvoston yleisistunnossa eilen torstaina. Iltalehti kertoi aiemmin tällä viikolla, että sisäministeri Maria Ohisalo haastatteli itse Migrin johtoon hakeneita henkilöitä.

Kähkösen nimityksen taustat selviävät esityksen nimitysmuistiosta, jossa suoraan todetaan, että Kähkösen johtajakokemus on muihin hakijoihin nähden saatu vähemmän vaativista johtajatehtävistä.

– Hänen (Kähkösen) johtamiskokemuksensa voidaan silti arvioida riittävän laaja-alaiseksi nyt täytettävänä olevan viran menestyksellisen hoitamisen näkökulmasta, muistiossa todetaan.

Ohisalo hyödynsi tehokkaasti asemaansa

Kähkösen nimitysprosessissa Ohisalo hyödynsi jälleen tehokkaasti asemaansa sisäministerinä nostaessaan korkeaan virkaan oman suosikkityyppinsä ohi kokeneempien hakijoiden.

Ohisalo ei ollut ensimmäistä kertaa asialla, sillä jo tammikuussa Ohisalo junaili sisäministeriön kansliapäälliköksi yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiän, jolloin viimeistään kaikille oli selvää, että vihreät toteuttavat poliittisia virkanimityksiä. Myös Pimiän nimitys herätti tuolloin ärtymystä, sillä hän ohitti hakuprosessissa kansliapäällikön paikkaa niin ikään hakeneen Suojelupoliisin pomon Antti Pelttarin.

Yleisesti kokoomustaustaista Pelttaria pidettiin taustaltaan pätevämpänä sisäministeriön kansliapäälliköksi kuin Pimiää. Ohisalo päätti kuitenkin toisin nostaessaan paikalle Pimiän, joka yllättäen sattuu myös olemaan Ohisalon puoluesisar. Erityisen räikeää menettely oli siihen nähden, että vielä vuonna 2016 Ohisalo itse oli sanonut poliittisten virkanimitysten olevan ongelma

Äskettäin Pimiä vaikuttikin vahvasti Ohisalon rinnalla Migrin ylijohtajan rekrytoinnissa, sillä myös Pimiä oli mukana haastattelemassa tehtävään hakeneita henkilöitä.

Kuntaoikeuden tutkijatohtori: Kehnoa nimityspolitiikkaa

Julkisiin valtion virkoihin tulisi aina nimittää pätevin ja ansioitunein ehdokas. Suomen perustuslain 125 §:ssä säädetyt yleiset nimitysperusteet ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Laissa voidaan kuitenkin myös säätää tarkemmin siitä, jos johonkin tiettyyn tehtävään on erityisiä kelpoisuusvaatimuksia koskien esimerkiksi koulutusta tai aiempaa työkokemusta.

Perustuslain mukaisissa julkisten virkojen nimitysperusteissa kyky viittaa esimerkiksi koulutukseen ja työkokemukseen sekä luontaiseen lahjakkuuteen. Taidolla tarkoitetaan henkilökohtaisia ominaisuuksia. Koetellulla kansalaiskunnolla tarkoitetaan lähinnä nuhteetonta taustaa sekä ansioita kansalaistoiminnassa.

Kuntaoikeuden tutkijatohtori Matti Muukkonen arvioi aiemmin tällä viikolla Iltalehdelle, että Migrin johtajan virkaesitys edustaa kehnoa nimityspolitiikkaa.

Tehtävän täyttöön liittyvää esittelymuistiota arvioinut Muukkonen sanoo, että nimitysprosessi ei noudata lain mukaisia virantäyttöohjeita. Muukkonen esimerkiksi toteaa, että Migrin johtoon hakeneiden henkilöiden ansioita ei ole verrattu perustuslain 125 §:n perusteella.

Muukkonen kertoo omana näkemyksenään myös, että kaksi muuta haastateltua näyttäisivät ansioituneemmilta kyseiseen virkaan kuin lopulta tehtävään nimitetty Kähkönen.

Muukkonen päätyy toteamaan, että Kähkösen nimitys pitäisi palauttaa uudelleen valmisteltavaksi valtion virantäyttöohjeen ja Suomen lakien mukaan.

Vihreät huutaneet kurkku suorana muiden virkanimityksistä

Migrin johtajan nimitysprosessi on herättänyt keskustelua myös sosiaalisessa mediassa. Sisäministeriön maahanmuutto-osaston eläköitynyt osastopäällikkö Jorma Vuorio oudoksuu johtajavalintaa, ja katsoo, että Migriä vuodesta 2013 johtanut Jaana Vuorio olisi ollut pätevin henkilö.

Jorma Vuorio kirjoittaa:

– Jaana Vuorio on johtanut 1000 hengen virastoa seitsemän vuotta tuloksellisesti ja on kansainvälisestikin arvostettu pakolaisoikeuden asiantuntija. Toimi myös 9 vuotta sijaisenani Migrissä. Perusteluissa kokonaisuus hämärtyy ja pätevämpi ohitetaan.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sivaltaa, että vaikka vihreillä on hyviä periaatteita ja moraalisääntöjä virantäyttöön ja vallankäyttöön liittyen, valitettavasti ne koskevat vain kaikkia muita.

– Vihreä luuta lakaisee. Kepu heiluttaa häntää ja kiittää, kun saa olla hallituksessa, Halla-aho kirjoittaa Twitterissä.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä muistuttaa Facebookissa, että vaikka poliitikot on helppoa vaihtaa vaaleissa, virkamiehistä ei pääse yhtä helposti eroon.

– Punavihreillä on outo asenne, että säännöt ja moraali koskevat kaikkia muita paitsi heitä itseään. Tämä on tullut esille taas viime päivinä. He jos harjoittavat poliittisia virkanimityksiä, siinä ei ole mitään merkillistä. Ei, vaikka ovat huutaneet kurkku suorana muiden virkanimityksistä vuosikymmenet. Itse toimivat täysin samoin heti kun saavat vallan nimittää avainpaikoille omiaan, Mäkelä kirjoittaa.