Oikeusministeri Leena Meri Kalevalan päivänä: Kansalliskielten asema on vahva

Eduskunnassa käytiin Kalevalan päivänä ajankohtaiskeskustelu suomen kielen asemasta. Oikeusministeri Leena Meri kertoi ministeriönsä seuraavan kielilain toimeenpanoa. Meri pitää kansalliskielten asemaa yhteiskunnassa vahvana ja suomalaisia yhdistävänä.

Kielilain päämääränä on vahvistaa suomen kielen elinvoimaisuutta. Tähän liittyvänä toimenpiteenä oikeusministeriö on nimittänyt selvityshenkilön kartoittamaan ja määrittelemään suomen kielen tilanne ja haasteet sekä kielipoliittiset tavoitteet. Selvityshenkilöksi on nimetty Helsingin yliopiston suomen kielen professori Tiina Onikki-Rantajääskö.

Ministeri kiittää keskustelualoitteen tekijöitä siitä, että suomen kielen asema nyt nousee ajankohtaiskeskustelun aiheeksi.

– Suomen kieli on kaunis. Kaikki tunnemme, miten esimerkiksi Eino Leino tavoittaa suomalaisen luonnon herkkyyttä: ”Ruislinnun laulu korvissani, tähkäpäiden päällä täysi kuu; kesäyön on onni omanani, kaskisavuun laaksot verhoutuu”, sanoo oikeusministeri Leena Meri.

– Suomen kielen rikkautta kuvastavat myös perinteiset sanontamme. Mietitään vaikka ”peninkulmaa”: se on tarkoittanut matkaa, jonka päähän koiran haukunta tyynessä ilmassa kuuluu. Tai ”päästä pälkähästä”, jonka on selitetty viittaavan suksen siteestä vapautumiseen. Vetää vesiperä taas viittaa tyhjänä nostettavaan nuottaan.

Kielilaki kansalliskielten suojana

Hallitusohjelman mukaan suomalainen kulttuuri kaikissa muodoissaan toimii monipuolisena voimavarana. Ministeri kertoo kansalliskielten aseman yhteiskunnassa olevan vahva ja suomalaisia yhdistävä.

– Perustuslain mukaisesti Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Kielilaki suojaa kansalliskielten käyttöä viranomaisten toiminnassa. Laki velvoittaa kaikkia viranomaisia vaalimaan maan kielellistä kulttuuriperintöä sekä edistämään kansalliskielten käyttämistä.

Oikeusministeriö siis seuraa kielilain toimeenpanoa, mutta kukin viranomainen on vastuussa kielellisten oikeuksien toteuttamisesta omalla toimialallaan.

Suomi on yhteiskunnan valtakieli

Valtioneuvostossa on vireillä useita hankkeita suomen kielen asemaan liittyen, sanoo Meri.

– Hallitusohjelman mukaan kansalliskielistrategian toimeenpanoa jatketaan. Kansalliskielistrategiassa arvioidaan, että suomen kieli voi monesta näkökulmasta arvioituna edelleen erittäin hyvin. Suomi on yhteiskunnan valtakieli, jota käytetään yhteiskunnan kaikilla aloilla.

– Toisaalta suomen kielen käyttöala on myös kaventunut tietyillä yhteiskunnan alueilla, erityisesti tieteessä ja elinkeinoelämässä. Strategiassa arvioidaan, ettei suomen kieli ole uhanalainen, mutta sen asemaa uhkaa tietty heikkeneminen.

– Selvityshenkilön tehtävänä on luoda kokonaiskuva suomen kielen tilanteesta, jotta kielen elinvoimaisuus voidaan turvata. Selvityshenkilö tuottaa raportin suomen kieltä koskevan politiikkatyön tueksi. Toimikausi päättyy tämän vuoden huhtikuussa. Selvityshenkilön raportin ja ehdotusten pohjalta voidaan tehdä linjauksia suomen kieltä koskevasta politiikasta ja toimenpiteistä.

Englanti ei ole heikentänyt suomen kielen asemaa

Keskustelualoitteessa kiinnitetään huomiota erityisesti englannin kielen kasvaneeseen käyttöön. Valtioneuvosto on toteuttanut selvityksen englannin kielen käytöstä. Selvitys valmistui viime syksynä, ja sen toteutti Itä-Suomen yliopiston tutkijaryhmä. Selvityksessä tarkasteltiin englannin kielen käyttöä elinkeinoelämässä, julkishallinnossa ja korkeakouluissa.

– Tutkimuksen mukaan suomi on pääkieli kaikilla tutkituilla aloilla, kertoo Meri.

– Englantia käytetään erityisesti elinkeinoelämässä ja korkeakouluissa. Englannin kielen käytön yleisyys vaihtelee kuitenkin aloittain ja alueittain. Pääosin englannin käyttö ei ole johtanut suomen kielen aseman heikentymiseen. Eniten englannin kieli on vaikuttanut suomen kielen asemaan korkeakouluissa, joissa englannin on arvioitu korvaavan suomen kieltä joissain toiminnoissa.