Päästökauppa ja fossiiliton liikenne ennustavat taloudellista katastrofia autoilijalle

Hallituksen kunnianhimoiset ilmastotavoitteet ovat pikkuhiljaa kirkastumassa kuluttajalle. Kyyti tulee olemaan kylmää erityisesti autoililjalle, sillä tieliikenteen päästöt ovat valtaosa kaikista liikenteen päästöistä.

Perjantaina dieselpolttoaine maksoi 1,50 euroa litralta Kuninkaantien ABC:llä. Kesällä Porvoon Shellillä dieseliä sai edullisimmillaan hintaan 1,06 euroa litra. Nopeasti tapahtunut hinnannousu on vasta alkusoittoa sille, mille tasolle fossiilisten polttoaineiden hinnat ovat kipuamassa.

Sanna Marinin punavihreä hallitus korotti polttoaineiden veroja viime elokuussa. Jussi Halla-aho huomautti tuolloin, että polttoaineiden verotus oli jo ennen korotuksia EU:n huippua.

– Suomalainen maksaa bensiinilitrastaan 70 prosenttia veroa. Rahat kipataan koronaelvytyksen nimissä Espanjaan, jossa vero on alle 50 prosenttia ja Puolaan, jossa se on alle 40 prosenttia.

Liikenteen päästöt puoliksi 2030 mennessä

Liikenne- ja viestintäministeriö ilmoitti 16.2. asettavansa poikkihallinnollisen työryhmän arvioimaan ja valmistelemaan kansallisen tieliikenteen päästökauppaa. Tieliikenteen päästökauppajärjestelmässä polttoaineen jakelija ostaisi valtiolta säännöllisesti järjestettävistä huutokaupoista myytävää fossiilista polttoainemäärää vastaavan, hiilisisältöön sidotun jakeluoikeuden. Yksinkertaista, eikö vain?

Päästökaupan kartoitus on osa fossiilittoman liikenteen tiekartan valmistelua, jonka lausuntokierros puolestaan päättyi perjantaina. Punavihreä hallitus puuskuttaa täyttä vauhtia kohti köyhän autoilijan katastrofia, keskustapuolueen heittäessä lisää pökköä pesään.

Fossiilittoman liikenteen tiekartan tavoitteena onkin sitten puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Tiekartan toimet koskevat tieliikennettä, koska se aiheuttaa valtaosan kaikista liikenteen päästöistä. LVM:n tiedotteessa ministeri Timo Harakka lupaa paimentaa Euroopan unioniakin oikeaksi katsomalleen tielle:

– Kolmannessa vaiheessa, syksyllä 2021, hallitus arvioi mitä näillä keinoilla saavutetaan ja eteneekö EU riittävän ripeästi oikeaan suuntaan.

”Polttomoottoriautojen hinta romahtaa”

Suomessa myydään vuodessa vajaat 800 000 autoa, joista uusia on viime vuosina ollut alle 100 000. Uudet autot menevät työsuhde-eduista nauttivalle keskiluokalle, joka toki maksaa veronsa ja on siten autonsa ansainnut.

Keskimääräinen henkilöauto on maassamme 12-vuotias, kotteroiden keskihinta on 6 800 euroa ja romutusikä on keskimäärin 20 vuotta. Suomalaiselle auto on välttämättömyys, kovin harvalla on mahdollista köpötellä jalkaisin suurkaupungin keskustaan asioimaan tai matkustaa julkisilla ostosparatiisiin pirttikalustoa hankkimaan.

EVA:n ekonomisti Sanna Kurronen kohautti helmikuun alussa ilmoittamalla, että polttomoottoriautojen hinnat romahtavat tulevina vuosina polttoaineiden verotuksen kiristymisen, polttomoottoriautojen valmistuksen loppumisen sekä kaupunkikeskustojen ajokieltojen myötä.

Tämä saattaa tarkoittaa sitä, että Suomeen tuodaan hyväkuntoisia ja vähäpäästöisiä, käytettyjä dieselautoja entiseen malliin. Uudet autot kulkevat sähköllä tai ovat hybridejä mutta ne eivät ehdi vajaassa kymmenessä vuodessa muuttamaan autokaupan koko kuvaa.

Tieliikenteen verotus uusiksi

Valtiovarainministeriön johtama työryhmä on vuodesta 2019 selvitellyt liikenteen verotuksen uudistamistarpeita juurikin ilmastotavoitteiden ja tietenkin valtiontalouden näkökulmasta. Työryhmän piti julkistaman raporttinsa nyt maaliskuussa, mutta syystä tai toisesta ulostulo siirrettiin vaalienjälkeiseen aikaan toukokuulle.

Työryhmältä odotetaan käytännössä kokonaisnäkemystä siitä, miten valtion nykyisin liikenteestä tulouttamat 8 miljardia veroeuroa saadaan kasaan tulevaisuudessakin. Keinojen pitäisi vielä olla sellaisia, että nykyhallituksen kunnianhimoiset päästöjen vähennystavoitteet toteutuvat.