Perussuomalaiset: Hallituksen työllisyyspolitiikka ei vastaa edes keskeisimpiin haasteisiin – ”Mikromanagerointi pahentaa tilannetta entisestään”

Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta antoi tänään lausuntonsa hallituksen ensi vuoden talousarviosta. Perussuomalaisten kansanedustajat Rami Lehto, Riikka Slunga-Poutsalo ja Jukka Mäkynen jättivät lausuntoon eriävän mielipiteen. Perussuomalaiset pitävät esitystä tuhlailevana, eikä hallituksen työllisyyspolitiikka vastaa edes keskeisimpiin haasteisiin.

Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan perussuomalaisten kansanedustajien Rami Lehdon, Riikka Slunga-Poutsalon ja Jukka Mäkysen mielestä Sanna Marinin hallitus on unohtanut vastuullisen talouspolitiikan.

– Valiokunnan kuulemat asiantuntijat kritisoivat hallitusta tästä. Julkisen talouden alijäämä jatkuu talouden noustessa, ja kuntatalouden tila heikkenee. Talouden tasapainottaminen ja leikkaukset jätetään seuraavan hallituksen ongelmaksi. Maamme velkaantuu leväperäisesti tulevien sukupolvien kustannuksella, Lehto, Slunga-Poutsalo ja Mäkynen kritisoivat.

Panokset työllisyyteen jääneet vähäisiksi

Hallituksen panostukset työllisyyteen ja kasvun edellytysten vahvistamiseen ovat jääneet vähäisiksi. Hallitus on luonut tilanteen, jossa niin matkailu-, kulttuuri- kuin liikunta-alakin joutuvat elämään jatkuvan epävarmuuden kanssa, kun lainsäädäntöä tehdään huonosti valmisteltuna ja määräaikaisia lakeja jatketaan kolmen kuukauden sykleissä.

– Tämä sekä haittaa yrityksiä että heikentää niiden työntekijöiden hyvinvointia. Lainsäädännön yritysvaikutuksia ei arvioida usein lainkaan, eikä työllisyysvaikutuksia arvioida yleisesti hyväksytyillä menetelmillä, Lehto, Slunga-Poutsalo ja Mäkynen huomauttavat.

Muualta kopioidut köyhän miehen mallit tuskin toimivat

Työmarkkinoiden ongelmia ei ratkaista pelkillä organisaatiouudistuksilla. Työvoimapalveluita ollaan mylläämässä niin kuntakokeilulla, aktiivimalli kakkosella kuin Työkanava-yhtiölläkin. Kaikkia uudistuksia vaivaa se, että yritetään tehdä liian paljon liian vähällä rahoituksella.

– Mikromanagerointi pahentaa tilannetta entisestään, kun toimijoille ei anneta riittävää liikkumavaraa järkevään toimintaan, vaan kaikille työttömille halutaan järjestää tasan samanlaiset haastattelut, vaikka osa työllistyisi itsenäisestikin nopeasti ja toiset taas tarvitsisivat enemmän tukea.

– Kaikkien näiden uudistusten onnistumisen kannalta avainasemassa ovat riittävät resurssit ja rahoitus, joita hallituksella kuitenkaan ei ole tarjota. Muualta kopioidut mallit köyhän miehen versioina tuskin toimivat odotetulla tavalla, Lehto, Slunga-Poutsalo ja Mäkynen varoittavat.

Maahanmuutto on hallitukselle itseisarvo

Työperäisen maahanmuuton ja työvoiman hyväksikäytön torjunnan osalta hallitus toimii ristiriitaisesti. Hallitus ratkaisee kohtaanto-ongelmaa lähinnä työperäistä maahanmuuttoa lisäämällä. Maahanmuutto on hallitukselle itseisarvo.

– Parasta työllisyyspolitiikkaa julkisen talouden kannalta olisi kuitenkin pyrkiä työllistämään maassa jo olevat työttömät. Puheissa esiintyvien huippuosaajien sijasta maahan kuitenkin tulee halpatyövoimaa työskentelemään suomalaisia heikommilla työehdoilla.

– D-viisumin käytön laajentaminen kuormittaa lupapalveluita entisestään, eikä käyttöönoton riskejä ole kunnolla arvioitu. Ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäyttöä pyritään ratkaisemaan antamalla hyväksikäytetyille oleskelulupa, mutta hyväksikäyttäjiä ei rangaista. Yhtään ongelmaa näin ei ratkaista, vaan luodaan hyväksikäytetyksi tulemisesta uusi laittoman maahanmuuton väylä, Lehto, Slunga-Poutsalo ja Mäkynen tiivistävät ongelman.