

LEHTIKUVA
Perussuomalaiset kriittisiä Venäjää kohtaan – suopeimmin suhtautuvat vasemmistoliittolaiset
VoteWatch Europe-tutkimusorganisaatio on käynyt läpi 280 Euroopan parlamentin Venäjään liittyvää äänestystä vuodesta 2019 lähtien. Kriittinen suhtautuminen suurvaltaan on lisääntynyt kautta koko Euroopan puoluekentän. Silti eroja löytyy edelleen parlamenttiryhmien ja puolueiden välillä.
Kriittisimpiä Venäjää kohtaan ovat olleet Euroopan parlamentin keskustaoikeistolaiset ryhmät EPP ja ECR. Ne ovat myös ehdottaneet kaikkein kovimpia pakotteita ja toimia Ukrainaan hyökännyttä Venäjään vastaan.
Toisaalta radikaali vasemmisto ja kansallismieliset ovat olleet pidättyväisimpiä suhteessaan Venäjään ja sen arvosteluun.
Ukrainaan suuntautuneen intervention jälkeen useiden ryhmien kannat ovat muuttuneet oleellisesti.
Kreikasta, Ranskasta ja Saksasta löytyy ymmärrystä Venäjälle
Maantieteellisellä sijainnilla on merkitystä asenteissa Venäjää kohtaan. EU:n itärajalla (pois lukien Slovakia) ja Pohjoismaissa Venäjään suhtaudutaan kriittisemmin kuin Länsi- ja Keski-Euroopassa. Erityisen varauksellisesti Venäjään suhtautuvat puolalaiset, liettualaiset ja romanialaiset Euroopan parlamentin jäsenet.
Etelä-Euroopassa Italia yllättää Venäjä-kriittisyydellään äänestyksissä läpi puoluekentän. Jopa venäjämielisyydestä moititun Legan edustajista yli 80 prosenttia suhtautuu kriittisesti Kremlin brutaaliin toimintaan.
Kreikka, Ranska ja jossain määrin myös Saksa ovat puolestaan Euroopan unionin myönteisimmät jäsenmaat suhtautumisessaan Venäjään, VoteWatch Europen analyysin mukaan.
Perussuomalaiset ja kokoomuslaiset kriittisimpiä
Kun äänestyskäyttäytymistä tarkastellaan europarlamentissa edustettuina olevien kansallisten puolueiden tasolla erot ovat jopa käsittämättömän suuria. Ne tosin voivat johtua myös syistä, jotka liittyvät ehkä enemmänkin puolueiden taloudellisiin sidoksiin kuin itse ideologiaan.
Kreikassa uusi demokratia -puoleen jäsenistä Venäjään suhtautuu kriittisesti 90 prosenttia, kun taas kommunistipuolueen osalta kielteisyys jää 27 prosenttiin. Ranskassa sosialistipuolueen edustajista 88 prosenttia on kielteisiä suhteessaan Venäjään ja algerialaispuolue Rassemblement nationalin edustajista ainoastaan 18 prosenttia.
Suomessa Venäjään suhtautuvat kriittisimmin kokoomuksen (91 %) ja perussuomalaisten (88 %) edustajat. Vasemmistoliiton edustajista Venäjän toimintaan suhtautuu kriittisesti 68 prosenttia puolueen edustajista, Euroopan parlamentin äänestyskäyttäytymisen mukaan.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Rassemblement national venäjämielisyys radikaali vasemmisto kriittisyys Venäjää kohtaan VoteWatch Europe mepit Ukrainan sota Venäjän hyökkäys äänestyskäyttäytyminen kansallismieliset sosialistit Lega Pohjoismaat Euroopan parlamentti EPP ECR Ranska Vasemmistoliitto Saksa perussuomalaiset Italia Kokoomus Kreikka EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Virallinen Venäjä siivoaa sodan sivummalle – banderollit katosivat rakennusten seiniltä

Halla-aho: Suomen aiemmalla valtiojohdolla oli asennevamma Venäjän suhteen

Halla-aho: Itänaapurilla on supervaltiomentaliteetti – ”Venäläiseen ajatteluun ei mahdu, että säännöt koskevat myös Venäjää”

Koskela: Venäjä hyökkäyssodan takia onneksi silmät ovat auenneet – Nato-jäsenyydessä on kyse ennaltaehkäisystä

Italian pääministeri Draghi erosi – oikeisto voitonvarmana kohti syksyn mahdollisia vaaleja

Perussuomalaiset vaihtaa EU-parlamenttiryhmää
Viikon suosituimmat

Opettaja-kirjailija Arno Kotro kertoo, kuinka edistyksellinen kiihko pilasi koulut
Arno Kotro kertoo nyt, mikä Suomen koulumaailmassa on mennyt pieleen: digiloikat, ilmiöoppimisen pakkosyöttö, arvosanojen ja kokeiden romuttaminen – ja kokonaisen sukupolven muuttaminen pedagogisten villitysten koekaniineiksi. Kuten Pisa-tulokset osoittavat, outojen muoti-ilmiöiden ottaminen osaksi opetusta on ollut massiivinen virhe.

Kansanedustaja Eemeli Peltonen menehtyi tänään eduskunnassa

Turvetuotannon alasajo sulkee tehtaita Suomessa – Keskisarja: Turve pitää nostaa pannasta
Jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä, toteaa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja. Keskisarja pitää suurena ongelmana sitä, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan. Neovasta (entinen Vapo) eläkkeelle jäävä johtaja Ahti Martikainen on puolestaan jo vuosia varoittanut päättäjiä turpeen liian nopeasta alasajosta.

Espanjalaiskaupunki julisti muslimien julkiset juhlat pannaan – ”Paikallisen kristillisen perinteen vastaista”
Maahanmuutto ja monikulttuurisuus nostattavat tunteita ja ovat kiihkeiden erimielisyyksien ja jopa väkivaltaisten yhteenottojen taustalla Espanjassa. Kuten enenevässä määrin koko Euroopassa. Vieraalle vyörytykselle halutaan panna piste ja kunnioittaa omia paikallisia arvoja sekä perinteitä.

Suomi-media saa tylytystä uutuuskirjassa – Halla-ahon mukaan toimittajia vaivaa vallasta humaltuminen ja yliherkkyys
Suurella osalla suomalaisista toimittajista on vakavia henkisiä ongelmia minun ja perussuomalaisten kanssa, Jussi Halla-aho sanoo tuoreessa elämäkertakirjassaan. Toimittajien kiihko perussuomalaisia kohtaan on toisaalta voinut saada monet ihmiset kiinnostumaan perussuomalaisista.

Suomi ajoi alas turvetuotantonsa viherhumpan tahtiin – Polvinen: ”Edellisen hallituksen päätökset johtivat siihen, että Italiassa mafia juhlii ja turvetuottajat Suomessa menettivät työpaikkansa”
Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen nostaa Italian myrkkyjäteongelman varoittavaksi esimerkiksi viherhumpan aiheuttaman päästövimman ennalta-arvaamattomista seurauksista. Ilmastoideologian aiheuttama turvetuotannon alasajo saattaa johtaa siihen, että Suomessakin joudutaan turvautumaan epätoivoisiin ratkaisuihin, jotta suomalaisten kodit eivät jäätyisi talvella.

Antikainen selvitti Elokapinan kesäkuun kolmipäiväisen mielenosoituksen kustannukset: Hintalappu veronmaksajille lähes 260 000 euroa
Perussomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pyysi Poliisihallitukselta selvitystä Elokapinan mielenosoitusten aiheuttamista kustannuksista. Helsingin kesäkuun 2025 mielenosoitus maksoi lähes 260 000 euroa.

Purra: ”Kyllä riittää tässä maassa hommia puolueella, joka ei halua kupata veronmaksajan selkänahasta etuoikeuksia eikä totella kaiken maailman intressitahoja”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa esille toimittaja Ari Korvolan kirjan Tuppeensahattu Nuorisosäätiö, joka kertoo keskustaa lähellä olevan Nuorisosäätiön rikosvyyhdistä. Kirjan tärkeimpänä ansiona Purra pitää kuvausta siitä, miten rakenteellinen, poliittinen korruptio Suomessa toimi.

Saksa ei sittenkään pärjännyt – Merkelin kutsu maailman pakolaisille ylikuormittaa saksalaisten sosiaali- ja terveyspalveluja
Saksassa tehdään tiliä Merkelin kymmenen vuotta sitten aloittamasta maahantulopolitiikasta. Elämään on tullut väriä, mutta voimavarat alkavat loppua. Koska sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien määrä on maahantulijoiden paljouden myötä kasvanut, mutta maksajien määrä ei ole vastaavasti lisääntynyt, niin palveluja ehdotetaan karsittavaksi. Hyvältä ei näytä myöskään rikostilastojen valossa.
