

LEHTIKUVA
Perussuomalaiset kriittisiä Venäjää kohtaan – suopeimmin suhtautuvat vasemmistoliittolaiset
VoteWatch Europe-tutkimusorganisaatio on käynyt läpi 280 Euroopan parlamentin Venäjään liittyvää äänestystä vuodesta 2019 lähtien. Kriittinen suhtautuminen suurvaltaan on lisääntynyt kautta koko Euroopan puoluekentän. Silti eroja löytyy edelleen parlamenttiryhmien ja puolueiden välillä.
Kriittisimpiä Venäjää kohtaan ovat olleet Euroopan parlamentin keskustaoikeistolaiset ryhmät EPP ja ECR. Ne ovat myös ehdottaneet kaikkein kovimpia pakotteita ja toimia Ukrainaan hyökännyttä Venäjään vastaan.
Toisaalta radikaali vasemmisto ja kansallismieliset ovat olleet pidättyväisimpiä suhteessaan Venäjään ja sen arvosteluun.
Ukrainaan suuntautuneen intervention jälkeen useiden ryhmien kannat ovat muuttuneet oleellisesti.
Kreikasta, Ranskasta ja Saksasta löytyy ymmärrystä Venäjälle
Maantieteellisellä sijainnilla on merkitystä asenteissa Venäjää kohtaan. EU:n itärajalla (pois lukien Slovakia) ja Pohjoismaissa Venäjään suhtaudutaan kriittisemmin kuin Länsi- ja Keski-Euroopassa. Erityisen varauksellisesti Venäjään suhtautuvat puolalaiset, liettualaiset ja romanialaiset Euroopan parlamentin jäsenet.
Etelä-Euroopassa Italia yllättää Venäjä-kriittisyydellään äänestyksissä läpi puoluekentän. Jopa venäjämielisyydestä moititun Legan edustajista yli 80 prosenttia suhtautuu kriittisesti Kremlin brutaaliin toimintaan.
Kreikka, Ranska ja jossain määrin myös Saksa ovat puolestaan Euroopan unionin myönteisimmät jäsenmaat suhtautumisessaan Venäjään, VoteWatch Europen analyysin mukaan.
Perussuomalaiset ja kokoomuslaiset kriittisimpiä
Kun äänestyskäyttäytymistä tarkastellaan europarlamentissa edustettuina olevien kansallisten puolueiden tasolla erot ovat jopa käsittämättömän suuria. Ne tosin voivat johtua myös syistä, jotka liittyvät ehkä enemmänkin puolueiden taloudellisiin sidoksiin kuin itse ideologiaan.
Kreikassa uusi demokratia -puoleen jäsenistä Venäjään suhtautuu kriittisesti 90 prosenttia, kun taas kommunistipuolueen osalta kielteisyys jää 27 prosenttiin. Ranskassa sosialistipuolueen edustajista 88 prosenttia on kielteisiä suhteessaan Venäjään ja algerialaispuolue Rassemblement nationalin edustajista ainoastaan 18 prosenttia.
Suomessa Venäjään suhtautuvat kriittisimmin kokoomuksen (91 %) ja perussuomalaisten (88 %) edustajat. Vasemmistoliiton edustajista Venäjän toimintaan suhtautuu kriittisesti 68 prosenttia puolueen edustajista, Euroopan parlamentin äänestyskäyttäytymisen mukaan.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Rassemblement national venäjämielisyys radikaali vasemmisto kriittisyys Venäjää kohtaan VoteWatch Europe mepit Ukrainan sota Venäjän hyökkäys äänestyskäyttäytyminen kansallismieliset sosialistit Lega Pohjoismaat Euroopan parlamentti EPP ECR Ranska Vasemmistoliitto Saksa perussuomalaiset Italia Kokoomus Kreikka EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Virallinen Venäjä siivoaa sodan sivummalle – banderollit katosivat rakennusten seiniltä

Halla-aho: Suomen aiemmalla valtiojohdolla oli asennevamma Venäjän suhteen

Halla-aho: Itänaapurilla on supervaltiomentaliteetti – ”Venäläiseen ajatteluun ei mahdu, että säännöt koskevat myös Venäjää”

Koskela: Venäjä hyökkäyssodan takia onneksi silmät ovat auenneet – Nato-jäsenyydessä on kyse ennaltaehkäisystä

Italian pääministeri Draghi erosi – oikeisto voitonvarmana kohti syksyn mahdollisia vaaleja

Perussuomalaiset vaihtaa EU-parlamenttiryhmää
Viikon suosituimmat

Autojätti tekee täysäännöksen: Sähköautot jäihin – ”Etäännyimme monien autonostajien todellisista tarpeista”
Citroënin, Fiatin ja Chryslerin taustalla oleva autonvalmistaja Stellantis on ilmoittanut täyskäännöksestä sähköautoihin painottuneessa strategiassaan. Yhtiö tekee 22 miljardin euron alaskirjaukset, peruu useita sähköautomalleja ja lisää tuotantoa Yhdysvalloissa. Yhtiön tulevaisuutta ohjaa jatkossa kysyntä, eivät viranomaisten tai poliitikkojen määräykset.

Purra ottaisi Tanskan mallin käyttöön Suomessa: Maahanmuuttajille työvelvoite sosiaaliturvan ehtona
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra esittää, että Suomessakin otettaisiin käyttöön työvelvoite maahanmuuttajille sosiaaliturvan saamisen edellytyksenä.

Valtio kasvattaa omistustaan kantaverkkoyhtiö Fingridistä – ”erinomaisia energiauutisia”, hehkuttaa Purra ja tylyttää samalla Caruna-Haaviston ja Uniper-Tuppuraisen

Eurooppatie 16 tulee Suomeen, rakentaminen alkaa keväällä – ministeri Lulu Ranne: ”Hanke on napakymppi, joita ei usein tule kohdalle”
Suomen turvallisuuden, talouden ja huoltovarmuuden kannalta kriittisen tärkeää E16-tietä jatketaan Suomen puolelle. Uunituoreen tien rakentamiselle on nyt päätetty rahoitus, ja rakentaminen alkaa jo keväällä.

Rikollisjengit laittoivat lapsen asialle Vantaalla – kerrostalon asukkaat evakuoitiin polttopulloiskussa
Vantaan Korsossa syttyi 17. joulukuuta kerrostalossa räjähdysmäinen tulipalo, jonka todellinen syy on paljastunut tipoittain. Kyseessä oli polttopulloisku. Rikos liittyi ilmeisesti järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Epäilty 15-vuotias tekijä on vangittu jo kuukausi sitten.

Antifan aktivisti tuomittiin kahdeksan vuoden vankeuteen osallisuudesta ”vasarajengin” pahoinpitelyihin Budapestissa – vasemmistomepit: ”Demokraattinen velvollisuus”
Antifan aktivisti tuomittiin Unkarissa kahdeksan vuoden vankeuteen osallisuudesta Budapestissa kolme vuotta sitten tehtyihin poliittisiin joukkopahoinpitelyihin. Europarlamentin vasemmistoryhmä - johon myös Li Andersson kuuluu - on esittänyt tukensa tuomitulle "ei-binaariselle antifasistille". Vasemmiston meppien mielestä kyseessä oli antifasistinen toiminta, joka "ei ole terrorismia vaan demokraattinen velvollisuus".

Vasemmiston euroedustaja Montero toivoo maahanmuuttajien ”pyyhkäisevän pois” äärioikeistolaiset ja rasistit – Musk syyttää Monteroa kansanmurhan edistämisestä
Vasemmistolainen europarlamentaarikko Irene Montero käytti puheessaan väestönvaihto-ilmaisua. Hän toivoi, että maahanmuuttajat voisivat korvata äärioikeiston ja rasistit sekä saada Espanjassa kansalaisuuden ja äänioikeuden.

Sisäministeri Rantanen: Maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä täytyy jatkaa – ”Meillä on tehty 30 vuotta hyysäribisnestä, jonka purkaminen vaatii paljon työtä”
Sisäministeri Mari Rantanen haluaa jatkaa maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä sekä kansallisesti että EU-tasolla. Rantasen mukaan Suomella ei ole syytä ylläpitää löyhempiä maahanmuuttosääntöjä kuin muillakaan Euroopan mailla. Hänen mielestään mallia voisi ottaa Tanskan linjauksista.

Empatiafanatismi paisuu Tampereella – intersektionalismia ja etnistä erityiskohtelua yritetään nyt ujuttaa kouluihin
Kohutusta empatiataulusta tuttuja identiteettipoliittisia hankkeita on nyt vaivihkaa ujutettu Tampereen uuden koulutuspoliittisen ohjelman osaksi. Asian esille nostanut perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius moittii etenkin kokoomusta ja keskustaa, jotka ovat hyväksyneet empatiataulun uudet sovellukset kaupunginhallituksessa.

Halla-aho: Suomen puolueiden Venäjä-suhteissa olisi yhä perkaamisen varaa
Venäjä pyrkii vaikuttamaan laaja-alaisesti Suomeen. Eduskunnan puhemies Jussi Halla-ahon mukaan Suomessa ei tänä päivänä erityisemmin enää hyssytellä Venäjän vaikuttamispyrkimyksiä, mutta taustalla vaikuttaa sekin, että Venäjä ei ole onnistunut kovin hyvin.














