Perussuomalaiset kyselytunnilla: Suomi ottaa 4,5 miljardia takkiin – hallitus hehkuttaa ”ilmaista rahaa”

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kävi Helsingissä ”lahjoittamassa” Suomelle 2,1 miljardia euroa EU:n elpymispaketin varoja. Komission virallisessa tiedotteessa todettiin, ettei miljardeja tarvitse maksaa takaisin. Perussuomalaiset pitävät tällaista harhautusta naurettavana, sillä suomalaiset ovat maksaneet elpymisrahastoon 6,6 miljardia euroa. Nettotappiota tulee Suomelle siis 4,5 miljardia euroa.

– Ursula Von der Leyen kävi kiittämässä suomalaisia kuuliaisuudesta EU:n velkapaketin maksumiehinä. Median mukaan hänen ja pääministeri Sanna Marinin (sd.) henkilökemiat toimivat. Ihmehän se olisikin, jos kemiat eivät toimisi edes yli neljällä miljardilla veronmaksajien rahaa! perussuomaisten kansanedustaja Jani Mäkelä veisteli kyselytunnilla.

– Ymmärrättekö te, mitä voisimme tehdä yli 4,5 miljardilla, joka tässä tulee takkiin? Samaan aikaan yritätte nipistää poliisilta kymmeniä miljoonia ja joudutte perääntymään siitä nolosti – Euroopassa asiansa huonosti hoitaneille maille lähetätte tuhansia miljoonia!

Tarkkarajainen ja kertaluontoinen?

EU:n suurista vaikuttajamaista on kuultu, että elpymispaketin kaltaisista yhteisvelkaan perustuvista paketeista halutaan EU:ssa pysyvä mekanismi. Tätä on esittänyt muun muassa EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde. On arvioitu, että paketteja on tulossa lisää.

– Kysynkin pääministeriltä, aikooko hallitus suostua uusiin paketteihin, koska viime keväänä luvattiin, että EU:n elpymispaketti on ainutkertainen? Mitä sanotte, jos tulee uusia? Mäkelä kysyi.

Pääministeri toisti sen, mitä hallitus on kertonut ennenkin, että elpymisväline on ainutkertainen ja poikkeuksellinen väline. Moni muu EU-maan päättäjä on kuitenkin ennustanut toista.

Sadat miljoonat katosivat

Mäkelä huomautti, että vielä keväällä valtiovarainministeriö vakuutteli Suomen osuudeksi elpymisvälineestä 2,7 miljardia euroa. Nyt komissio ja hallitus yhdessä toteavat, että tulossa on vain 2,1 miljardia eli kuusisataa miljoonaa vähemmän.

– Kuinka tässä näin kävi? Puhuttiinko eduskunnalle muunneltua totuutta? Mäkelä epäili.

Ottiko EU yhteisvelkaa?

Edellisellä kyselytunnilla valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) myönsi, että paketti perustuu yhteisvelkaan. Yhteisvelkaa ei kuitenkaan EU:ssa pitänyt voida ottaa.

– Eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen (sd.) mielestä se ei käy, ja entisen pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mielestä yhteisvelasta pitäisi järjestää kansanäänestys, Mäkelä muistutti.

– Kuitenkin näyttää käyneen, eikä kansanäänestystä kuulu.

Yhteislaina satsataan vihreään teknologiaan

– Onko EU nyt ottanut yhteisvelkaa? Miten Suomi on voinut suostua sellaiseen, jonka EU:n säännöt kieltävät ja päähallituspuolueiden vaikuttajat ovat sanoneet mahdottomaksi? Ja mihin katosi 600 miljoonaa suomalaisten rahaa keväästä? Mäkelä halusi tietää.

Marin myönsi, että yhteistä lainaa otetaan, ja se satsataan muun muassa vihreän teknologian investointeihin. Marin lisäsi, että Suomen ansiosta pakettiin olisi neuvoteltu tarkkarajaisuus ja että kullakin jäsenmaalla olisi vastuu vain omasta osuudestaan.