PS ARKISTO
Perussuomalaisten kansanedustaja Petri Huru kirjoittaa Satakunnan Kansan kolumnissaan, että Suomen ilmastostrategia on suunniteltava sillä tavalla, että kilpailukyvyn ja huoltovarmuuden turvaaminen muodostaa perustan, jonka päälle ilmastotoimet suunnitellaan eikä päinvastoin.
Venäjän helmikuussa 2022 aloittama oikeudeton hyökkäyssota Ukrainaan palautti Eurooppaan laajamittaisen ja pitkäkestoisen sodankäynnin.
Yhteiskunnan turvaamiseksi korostuu asevelvollisuuteen ja laajaan reserviin perustuva maanpuolustus, mutta kansanedustaja Petri Hurun mielestä on syytä katsoa myös laajempaa kokonaisuutta eli toimivaa yhteiskuntaa.
– Kaikesta maanpuolustuksen ja kokonaisturvallisuuden ympärillä käytävästä vilkkaasta keskustelusta huolimatta elämme erikoisessa tilanteessa niin ilmaston kuin muidenkin ympäristönsuojelun nimissä tehtävien rajoituspyrkimysten suhteen, Huru kirjoittaa.
Tämä tarkoittaa Hurun mukaan monimutkaisia vuorovaikutussuhteita, joiden kaikkien osien toimivuus on varmistettava. Toimiva yhteiskunta kokonaisturvallisuuden näkökulmasta tarkoittaa myös sitä, ettei perusteettomin rajoituksin heikennetä mitään osakokonaisuutta, vaan pikemminkin pyritään tukemaan toimintoja.
– Suomen ilmastolaissa hiilineutraaliuden tavoite asetettiin 15 vuotta EU-lainsäädäntöä tiukemmaksi, vaikka jo tuolloin tiedettiin tavoitteen saavuttamisen olevan haastavaa, ellei jopa mahdotonta.
Myös ilmastolain perusteluissa selvästi todetaan, että hiilineutraaliustavoite ja muut päästövähennystavoitteet arvioidaan vuonna 2025 ottaen huomioon muun muassa uusin tieteellinen tieto, teknologian kehitys, muiden maiden päästösitoumukset ja mahdollisuudet kansainvälisten joustojen käyttöön sekä päästövähennystoimenpiteiden kustannustehokkuus.
– Perusteluissa huomioidaan myös se, ettei toimenpiteillä saa vaarantaa kotimaista ruokaturvaa ja että siirtymän on oltava kustannustehokas sekä alueellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukainen.
– Edellä mainituista seikoista huolimatta ilmastolain avaamiselle löytyy äänekkäitä vastustajia, Huru toteaa.
Talven aikana metsien rooli ilmastopolitiikassa on aiheuttanut vilkasta keskustelua. Olemme tilanteessa, jossa täysin epärealistisissa ilmastotavoitteissa pysymistä vaativat tahot edellyttävät hakkuiden vähentämistä.
– Tämä tarkoittaisi puuta hyödyntävien laitosten sulkemista ja huomattavia negatiivisia vaikutuksia talouteen, vaikka maallamme ei todellisuudessa ole yhteenkään heikennykseen varaa.
– Todellisuudessa ainoa realistinen vaihtoehto on, että ilmastostrategia päivitetään vastaamaan muuttunutta geopoliittista tilannetta. Toimenpiteet pitää suunnitella siten, että kilpailukyvyn ja huoltovarmuuden turvaaminen muodostaa perustan, jonka päälle ilmastotoimet suunnitellaan, ei päinvastoin, Huru päättää kirjoituksensa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Valtioneuvosto on antanut eduskunnalle selonteon Agenda2030:n toimeenpanosta. Selontekoa koskevan mietinnön antaa tulevaisuusvaliokunta. Perussuomalaisten kansanedustaja ja tulevaisuusvaliokunnan jäsen Kaisa Garedew pitää Agenda2030-ohjelman tavoitteita epärealistisina.
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen tukee maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin (kd.) esiin nostamaa ajatusta ilmastolain avaamisesta. Myös perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra on julkisuudessa kritisoinut ilmastolain tavoitteita.
Joukko eri teollisuus- ja logistiikka-alojen järjestöjä esittää, että Suomen hiilineutraaliuden tavoitevuotta siirretään eteenpäin ottaen huomioon toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset ja uusin tutkimustieto erityisesti maankäyttösektorilla. Järjestöt ovat huolissaan erityisesti suomalaisten yritysten kilpailukyvystä ja työpaikoista, omaisuudensuojasta ja energiantuotannon riittävästä omavaraisuudesta, jos hiilineutraalisuuden tavoitevuotta ei siirretä.
Ilta-Sanomien mukaan valtiovarainministeri Riikka Purra tylyttää todetessaan, ettei Suomi saavuta hiilineutraalisuutta vuoteen 2035 mennessä. Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto sen sijaan on valtiovarainministerin kanssa samoilla linjoilla.
Edellisen hallituksen aikaan linjattu hiilineutraalisuustavoite 2035 on koko ajan epätodennäköisemmin saavutettavissa, sanoo tuoreessa videoviestissään perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra. Suomen ei tavoitteen takia tule ryhtyä sille itselleen vahingollisiin toimiin.
Viikon suosituimmat
Kelan julkaisemien tilastojen mukaan Espoossa ja Vantaalla jo noin puolet toimeentulotukea saavista on vieraskielisiä. Suomessa esimerkiksi viiden lapsen perhe saa erilaisina tukina puhtaana käteen lähes 4 500 euroa, minkä lisäksi vuokrat sekä sähkö- ja vesilaskut hoidetaan valtion kassasta. Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen tyrmää nykyisen järjestelmän, joka on tehnyt veronmaksajista ulkomaalaisten elättäjiä.
Sofia Virran ja Wille Rydmanin väittely Ukkola-ohjelmassa oli malliesimerkki siitä, miksi asiallinen keskustelu maahanmuuttopolitiikasta on niin vaikeaa. Rydman säilytti ihailtavasti rauhallisuutensa, kun Virta vyörytti vihervasemmiston pelikirjasta tuttuja temppuja keskustelun kampittamiseksi. Lopuksi Virta pyysi toimittajilta faktantarkistusta aiheesta. Nyt niitä Virran toivomia faktoja vieraskielisille maksetuista toimeentulotuista on tarjolla, mutta tulos tuskin miellyttää Sofia Virtaa.
- Suomessa on vuosikymmenen ajan hoettu maahanmuuton olevan rikkaus. Todellisuus on päinvastainen. Olen kuvannut nyt meneillään olevaa kehitystä kaksoiskatastrofiksi, jossa kansainvaellukset kohtaavat rahapulaan itsensä ajaneen sosiaalivaltion, perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo.
Maahanmuuttajia on majoitettu arvokiinteistössä Tampereen Pyhäjärven rantatontilla noin vuoden ajan. Tamperelainen kansanedustaja ja perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius on tiedosta tyrmistynyt.
Ylen uutisointi Lontoossa lauantaina järjestetystä sananvapausmielenosoituksesta noudattaa vasemmiston perinteistä pelikirjaa: mielenosoituksen todellisista syistä vaietaan tai niitä jopa vääristellään. Yle leimaa kaikki mielenosoituksen osallistujat "äärioikeistolaisiksi" ja vähättelee osallistujamäärää. Tilaisuuteen osallistuneista puhujista ja heidän puheidensa teemoista Yle ei kerro mitään.
Veronmaksajan rahoilla ylläpidetään laidasta laitaan erilaisia kolmannen sektorin toimijoita, joista monella on kytköksiä poliittisiin puolueisiin. Samalla hintalappu veronmaksajalle nousee järkyttävän suureksi ottaen huomioon, että harva tavan kansalainen on koskaan edes kuullutkaan näistä toimijoista – saati sitten että tietäisi, mitä ne tekevät.
Britanniassa kaiken syksyä jatkuneet laittoman maahanmuuton vastaiset mielenosoitukset huipentuivat lauantain jättimarssiin Lontoossa. Marssin järjestänyt nationalisti Tommy Robinson luonnehti tapahtumaa ”ennennäkemättömäksi isänmaallisen yhtenäisyyden osoitukseksi”. Robinson omisti koko tilaisuuden Yhdysvalloissa murhatun konservatiivi Charlie Kirkin muistolle.
Charlie Kirkin salamurhaaja on yhä pakosalla, mutta FBI:llä on johtolankoja. Vasemmistolaiset kaikkialla maailmassa ovat ilmaisseet ilonsa Kirkin kuolemasta. Suomen media vetää tietenkin esiin Hitler-kortin. Presidentti Trump lupaa hallintonsa etsivän kaikki terrorismin tukijat ja rahoittajat.
Viime viikonloppuna turistit reagoivat omalla tavallaan Euroopan pakolaisongelmaan. He työnsivät Miloksen saarelle rantautumista yrittäneet laittomat maahanmuuttajat takaisin merelle. Kreikka on palauttanut kesän ja alkusyksyn aikana satoja turvapaikanhakijoita takaisin Pakistaniin, Bangladeshiin ja Egyptiin. Ihmisoikeusjärjestöt ovat arvostelleet Kreikan toimia.
