

Toisen kierroksen ehdokkaat Alexander Stubb ja Pekka Haavisto ovat kampanjoineet miljoonabudjetilla. / LEHTIKUVA
Presidentinvaalien kampanjabudjetit paisuneet valtaviksi – Strandman: Murentaako vaalirahoitus demokratiaa?
Pian päättyvien presidentinvaalien kampanjabudjetit ovat olleet valtavia. Noin 2,5 miljoonan euron vaalikampanjaa jo itsessään merkittävänä pitävä kansanedustaja Jaana Strandman kyseenalaistaa demokratian toimivuuden silloin, kun kampanjan rahoittajina toimivat yritykset, säätiöt ja ammattiyhdistysliikkeet. Ehdokkaista Jussi Halla-aho oli ainoa, jonka koko kampanjan rahoitti pelkästään puolue.
– Olemmeko menossa siihen, että raha ratkaisee? Ne, joilla sitä on, sanelevat säännöt, poliittisen vaikutusvallan ja päätöksenteon? kysyy perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman.
Ulkopuolisten antaman tuen osuus kasvanut
Vaalirahoituslain tehtävä on lisätä vaalirahoituksen avoimuutta ja tietoa ehdokkaiden mahdollisista sidonnaisuuksista. Lain tarkoituksena on myös rajoittaa ehdokkaiden kampanjakulujen kasvua.
Kuntavaaleissa yksittäisen tukijan tuen yläraja on 3 000 euroa, eduskuntavaaleissa 6 000 euroa ja europarlamenttivaaleissa 10 000 euroa. Yksittäinen tuki ja sen antaja on ilmoitettava, mikäli tuen arvo on kuntavaaleissa yli 800 euroa ja muissa vaaleissa 1 500 euroa. Presidentinvaaleissa yksittäisen henkilön tuen määrää ei ole rajoitettu.
– Vaalikampanjoiden rahoitus on kasvanut ja erityisesti myös ulkopuolisten antama tuki ehdokkaalle. Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa ehdokkaat käyttivät kampanjointiin 10,5 miljoonaa euroa, josta ulkopuolista rahoitusta oli 7,8 miljoonaa, kun eduskuntavaaleissa 2019 summa oli 9,8 miljoonaa euroa ja ulkopuolinen rahoitus 6,1 miljoonaa, Strandman kertoo.
Vaalirahoituksiin kampanjakatto
Strandman kantaa huolta rahoitusten noususta ja sidonnaisuuksista sekä siitä, että ulkopuoliset tahot kustantavat ehdokkaiden vaalibudjetteja. Hän esittää demokratian toimivuuden ja toteutumisen kannalta kysymyksen, rajoittaako tämä henkilön mahdollisuutta asettua vaaleissa ehdolle.
– Suomalaisen demokratian perusajatus kun on se, että lähtökohdista riippumatta kenellä tahansa on mahdollisuus asettua ehdolle vaaleihin ja tulla valituksi yhteisten asioiden päättäjäksi. Pieni vaalibudjetti karsii väistämättä ehdokkaan näkyvyyttä, mainostamista ja kiertämistä vaalitilaisuuksissa.
– Mielestäni demokraattisen järjestelmän vääristymistä ja ehdokkaiden eriarvoiseen asemaan joutumista tulisi ehkäistä vaalirahoituksiin säädettävällä kampanjakatolla. Tästä on eduskunnassa jätetty edustaja Sebastian Tynkkysen toimesta lokakuussa 2023 lakialoite, jonka yksi allekirjoittajista olen, Strandman sanoo.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Presidentinvaalit 2024 Jaana Strandman kampanjabudjetti Vaalikampanja vaalirahoituslaki lakialoite Kampanjakatto Demokratia Sebastian Tynkkynen Jussi Halla-aho vaalirahoitus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ruohonen-Lerner vaatii lisää avoimuutta vaalirahoitukseen: ”Avoimuus on tie kohti oikeudenmukaista yhteiskuntaa”

Ulkoministeriö julkaisee kehitysapua kaunistelevan mainoksen – mutta onko poliittinen vaikuttaminen aivan vaalien kynnyksellä todellakin ministeriön tehtävä?

Ay-liike ”koijasi ”satojen miljoonien omaisuuden veronmaksajien rahoilla – verovapaita miljoonaosinkoja ohjataan vasemmiston vaalirahoitukseen

Ay-liike manipuloi ensin jäsenistöään PS-vastaisella lokakampanjalla – nyt levitetään vääristelyjä ja puolitotuuksia hallitusohjelman työelämäkirjauksista

Tynkkynen haluaa rajat presidenttiehdokkaiden jättilahjoituksille – lakialoite asettaisi vaalitukeen enimmäisrajan

Oikeusministeriö haluaa lisätä vaali- ja puoluerahoituksen läpinäkyvyyttä ja nuorten osallistumista
Viikon suosituimmat

Eurooppa, johon uskoimme, on hitaasti kuolemassa – ”Tästä ei voi enää vaieta”
Mikä on oikea tai väärä tapa toimia, kun aiemmin täysin saksalaiset kaupungit muuttuvat silmiemme edessä muslimimaailman etuvartioiksi, kysyy Irakissa ja Afgnaistanissa palvellut brittiupseeri The Telegraphissa. Kotoutuminen tarkoittaa käytännössä sitä, että maahanmuuttajat räätälöivät uuden kotimaansa entisen kotipaikkansa kaltaiseksi. Kauniisti sanottuna ”moderni sekulaarin liberalismi perustuu kohtalokkaaseen virhearvioon”.

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) julkisti torstaina 19.11.2025 raportin ”Valtion budjetin menolisäykset COVID-19-pandemian aikana”. Tähän asti erityisesti SDP on perustellut Sanna Marinin hallituksen ennätyksellistä velkaantumista ja velkavuoren kasvua ennen kaikkea koronalla ja Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainassa.

Lehtiväite: Minnesotan sosiaaliturvapetosten rahoja on päätynyt terroristijärjestölle Somaliaan
Minnesotan osavaltiossa epäillään tapahtuneen laajoja sosiaaliturvapetoksia. Rahaa on huijattu asunnottomien palveluilla, köyhien lasten välipaloilla ja autististen lasten terapiapalveluilla. Monissa tapauksissa epäillyt ovat Minnesotan somaliyhteisön jäseniä. Viranomaislähteet vahvistavat, että miljoonia dollareita petoksilla hankittua rahaa on lähetetty Somaliaan, missä osa rahoista on päätynyt Al-Shabaab-terroristijärjestön käsiin.

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi
Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi valittu Elias Rosengrén on 26-vuotias perheenisä ja yhteiskuntatieteiden maisteri.

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä
Expressenin mukaan yli miljardi kruunua eli yli 90 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja on ohjautunut yksityiskouluihin ja esikouluihin, jotka ovat olleet sidoksissa ääri-islamistisiin arvoihin.

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla
Maahanmuuton kasvu tekee hallaa Suomen työttömyysluvuille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Tästä huolestuttavasta tiedosta huolimatta lähes kaikki oppositiopuolueet esittävät talouden kasvutoimena maahanmuuttoa.

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse
Ruotsissa uuteen tuulivoimaan ei ole investoitu käytännössä laisinkaan kuluvan vuoden aikana. Myös Suomessa tuulivoimarakentaminen on selvästi hidastunut. Energiayhtiöt ovat huolissaan edullisesta sähköstä, mutta kuluttajalle se voi olla elinehto.

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin
Jengiväkivalta alkoi Ruotsissa käydä entistä tappavammaksi samoihin aikoihin, kun Ruotsiin saapui 163 000 turvapaikanhakijaa vuosina 2015–2016. Pelkästään Tukholmassa on jengien väkivaltaisuuksissa ammuttu hengiltä 196 ihmistä viimeisen 10 vuoden aikana. Nyt automaattiaseet ovat antamassa tilaa käsikranaateille.

Antikainen: Keskusta haluaa Suomesta koko maailman sosiaalitoimiston
Eduskunta käsitteli torstaina 20.11. hallituksen esitystä ulkomaalaisten pysyvän oleskeluluvan ehtojen kiristämisestä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen korostaa, että pysyvä oleskelu Suomessa ei saa olla automaattista, vaan maahantulijoiden on ansaittava se.

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu
Jälleen yksi hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristyksistä on valmistumassa tällä viikolla, kun eduskunta keskustelee tänään ja äänestää huomenna ulkomaalaislain muuttamisesta. Muutoksella pidennetään pysyvän oleskelun saamisen asumisaikaa ja tiukennetaan ehtoja.
Uusimmat

Onni Rostilan kolumni: Laitaoikeiston menestysresepti

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Afganistanilainen ampui kahta kansalliskaartilaista Washingtonissa
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 3/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää











