Purra: Miksi kaikki palaavat kouluihin sosiaalisten syiden vuoksi?

Koulujen avaamisesta kevätlukukauden viimeiseksi kahdeksi viikoksi on kuultu hallitukselta monenlaisia perusteluja. Perussuomalaisten varapuheenjohtajan kansanedustaja Riikka Purran mukaan varsinaisen epidemian leviämisen osalta ne eivät ole kestäviä.

– Lapset tartuttavat virusta, ja esimerkiksi Tanskassa tartunnat lähtivät koulujen avaamisen myötä nousuun. Koulujen avaaminen vain kahdeksi viikoksi, kun numerotkin taitavat olla jo annettu, ei ole mitenkään perusteltua opettamisen ja oppimisen eli koululaitoksen perustarkoituksen osalta. Siksi esimerkiksi THL:n yritys puolustella avaamista väittäen, että lapset eivät tartuta, on lähinnä surullinen, Riikka Purra sanoo.

Opettajat eivät ole sosiaalityöntekijöitä

Sen sijaan niin sanotut sosiaaliset syyt ovat johdonmukaisempi perustelu. Purran mukaan joidenkin lasten ongelmat eivät silti riitä kaikkien koulujen avaamisen ja kaikkien oppilaiden osallistumisen perusteluksi.

– On selvää, että epidemia-aika on ollut monille jo valmiiksi ongelmista kärsiville perheille haasteellista. En kuitenkaan ymmärrä, mitä koulujen avaamisella tässä yhteydessä varsinaisesti haetaan. Sitäkö, että opettajat, joiden edelleenkin tulisi pääasiassa opettaa, hoitavat parissa viikossa ennen kesälomia etäkoulun aikana syrjäytyneiden oppilaiden ongelmat kuntoon? Pitääkö opettajien ratkoa perheiden haasteiden aiheuttamia ongelmia? Vai riittääkö pelkkä parin viikon käynti koulussa hoitamaan asian, ja sitten vain lapset kesälomalle, Purra ihmettelee.

– Kouluilla ja opettajilla ei ole mahdollisuuksia eikä resursseja alkaa sosiaalityöntekijöiksi tai terapeuteiksi. Monessa koulussa oppilashuolto on retuperällä, koska rahaa ei ole. Kyllä näitä ongelmia pitäisi hoitaa muualla. Koen tympeäksi, että ne sälytetään kouluille, Purra sanoo.

Suurin osa lapsista voi hyvin

Purran mukaan hallituksen pitäisi olla avoimempi tarkoitusperissään ja perusteluissaan.

– Kuinka paljon sellaisia lapsia on, joiden pitää päästä kouluun, jotta saadaan jonkinlainen skannaus siihen, mitä kodeissa tapahtuu? Suurin osa lapsista voi kuitenkin hyvin. Suurin osa perheistä ei ole ongelmaperheitä. Koulun ei ole tarkoitus tarjota terapiaa ja sosiaalipalveluita vaan opetusta. Kannatan kohdennetumpia toimia asian ratkaisemiseksi ja ongelman helpottamiseksi.

– Mikäli tietyt lapset on aivan pakko saada kouluun, olisi voitu toimia esimerkiksi niin, että opettajat itse määrittäisivät, keitä nämä ovat. Myös kuntien perhepalvelut ja lastensuojelu voisivat auttaa haavoittuvassa asemassa olevien tavoittamiseksi. Muut olisivat voineet jatkaa viimeiset kaksi viikkoa kotona. Se, että nyt kaikki siirtyvät kouluun, niin sanottujen sosiaalisten syiden vuoksi, ei ole tässä epidemiatilanteessa järkevää, Purra korostaa.

– Kaikki vanhemmat eivät aiokaan laskea lapsiaan kouluun. Monia päätös arveluttaa paljon, ja saan itsekin tästä paljon palautetta. Myös julkisen liikenteen käyttö, joka koulujen avautumiseen usein läheisesti liittyy, on selvä riskitekijä, etenkin pääkaupunkiseudulla, Purra sanoo.

Epidemiaväsymys voi olla kohtalokasta

Purran mukaan koulujen avaaminen ja julkisten liikennevälineiden käytön lisääminen ovat ristiriidassa myös muiden rajoitteiden kanssa.

– Ravintoloiden vähittäinen avaaminen, esimerkiksi terassien, ulkokahviloiden ja henkilöstörajoitusten myötä, olisi kai epidemian kannalta vähempiriskistä kuin koulun avaaminen. Yritysten kassavirran edes vähittäinen palauttaminen tulisi tarpeeseen. Myös esimerkiksi kirjastot ja muut vastaavat paikat tulisivat mieleeni ehdottomasti ennen kouluja.

Purran mukaan rajoitteiden purkamisen psykologinen vaikutus on syytä ottaa vakavasti.

– Kun rajoitteista löysätään – tai jo silloin, kun löysäämisestä vasta puhutaan – ihmiset ottavat rennommin. Epidemiaväsymys on ymmärrettävää, mutta se voi olla kohtalokasta, jos ja kun edessä on hyvin pitkä taival koronaviruksen kanssa. Siksikin pidän väitteitä siitä, että lapset eivät tartuta tai esimerkiksi että suojamaskeista ei ole hyötyä, vastuuttomina.

Avoimuuden puute leimaa toimia

Useissa muissa maissa suojamaskeja suositellaan tai ne jopa määrätään, erityisesti kun rajoitustoimenpiteistä luovutaan ja yhteiskuntaa avataan.

– Suojamaskeihin liittyvää suositusta ei tule, koska niitä ei ainakaan vielä ole riittävästi. Tämä olisi alun alkaenkin pitänyt viestiä avoimesti. Se, että kansalaisille on päätetty keksiä muita selityksiä, on valinta.

Purran mukaan avoimuuden puute leimaa monia koronaan ja poikkeusoloihin liittyviä toimia.

– Näin ei pitäisi olla. Juuri tällaisina aikoina pitäisi olla ehdottoman avoin ja rehellinen. Toivottavasti hallitus on sitä tänään tiedotustilaisuudessaan.