

MATTI MATIKAINEN
Purra: Suomen tulisi saada EU:sta selvästi nykyistä suurempaa nettohyötyä
Perussuomalaiset katsoo, että EU:n tulisi pysyä omalla tontillaan ja toimia siinä tehtävässä, mihin EU on alunperin luotu. – Perussuomalaisten huolet liittyvät siihen, että EU kaappaa toimivaltaa asioissa, jotka eivät sille kuulu, sanoo perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra.
Ylen Politiikkaradiossa vieraillut perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra katsoo, että eurojäsenyydestä ei ole ollut Suomelle hyötyä, päinvastoin.
Nykyisten EU-sääntöjen mukaan eurosta eroaminen ei ole mahdollista, koska euro on sidottu EU-jäsenyyteen. Purra katsoo, että eurojärjestelmään ei olisi koskaan pitänyt edes liittyä.
– Myös useiden asiantuntijoidenkin mukaan eurojäsenyys ei ole hyödyttänyt Suomea. Tällä hetkelläkin on nähtävissä, että EKP:n rahapolitiikka on Suomelle huonoa. Inflaatio on hidastunut, vastaavasti talous kuitenkin sakkaa ja työttömyys kasvaa. Edelleen myös ohjauskorot ovat korkealla.
Purra huomauttaa, että ei tiedetä, mihin suuntaan EU kehittyy.
– Tai mitä tapahtuu niille EU-jäsenmaille, jotka ovat jo merkittävästi ylivelkaantuneita. Jos tähän ei kyetä puuttumaan, euronkin tulevaisuus voi olla heikko.
Enemmän nettohyötyä Suomelle
Lukuun ottamatta vuosia 1996, 1997 ja 2000 Suomi on koko EU-jäsenyyden ajan ollut EU:n nettomaksaja. Nettomaksu kuvaa Suomen EU:lta saamien tulojen ja EU:lle maksettujen maksujen erotusta. Suomen maksuosuus ei kerro kaikista EU-jäsenyyden taloudellisista hyödyistä, kuten avoimista sisämarkkinoista.
Purra sanoo, että Suomen EU:sta saamat hyödyt liittyvätkin merkittävästi sisämarkkinoiden toimintaan ja kaupankäyntiin. Hän kuitenkin katsoo, että EU:n nettohyötyjen Suomelle tulisi olla selvästi suurempia kuin nyt.
– Yleensä kaikissa instrumenteissa ja budjeteissa me maksamme enemmän kuin tulemme koskaan saamaan. Tilanne tuskin on muuttumassa parempaan suuntaan. EU:ssahan kaavaillaan myös laajentumista, mikä tulisi muuttamaan monen jo nykyisen nettosaajamaan nettomaksajaksi.
Perussuomalaisilla ei ole mitään sitä vastaan, että EU toimisi siinä, mihin se on luotu.
– Perussuomalaisten huolet liittyvät siihen, että EU kaappaa toimivaltaa asioissa, jotka eivät sille kuulu. Esimerkiksi metsäpolitiikkaan liittyen kustannukset Suomelle voivat olla hyvinkin suuria, Purra sanoo.
PS edistäisi Ruanda-mallia
EU-parlamentti hyväksyi äskettäin pitkään valmistellun maahanmuuttopaketin, jossa säädetään muun muassa pakollisista solidaarisuustoimista EU-maille, joihin kohdistuu muuttopainetta.
Maahanmuuttopolitiikassa perussuomalaiset kuitenkin esittää, että EU siirtyisi niin sanottuun Ruanda-malliin. Se tarkoittaa esimerkiksi jo Britannian hahmottelemaa turvapaikanhaun ulkoistamista EU:n ulkopuoliseen turvalliseen kolmanteen maahan, jossa selvitetään mahdollinen tarve suojelulle.
Purra sanoo, että EU:n maahanmuuttopaketista ei löydykään toimivia ratkaisuja, joilla olisi mahdollista puuttua varsinaiseen ongelmaan.
– Kokonaisongelma liittyy siihen, että kehittyvistä maista voimakkaasti siirrytään korkeamman elintason maihin. EU:n maahanmuuttopaketilla tämä ongelma ei ratkea, Purra sanoo.
Suomella oltava toisin toimimisen mahdollisuus
Laittoman siirtolaisuuden pääreitti Eurooppaan kulkee Välimeren kautta, missä tulijat ovat usein liikkeellä heikkolaatuisilla veneillä. Matka on vaarallinen, ja merelle myös kuolee ihmisiä.
– EU:n pitäisi lopettaa kaikki vetotekijät, jotka saavat ihmiset lähtemään tälle matkalle. Valitettavasti myös monet kansainväliset sopimukset on tehty toisenlaiseen aikaan, Purra sanoo.
Suomen EU-eroa perussuomalaisten puheenjohtaja ei pidä realistisena juuri nyt, mutta tarvittaessa tulevaisuudessa olisi oltava käytössä keinoja irtautua EU:sta, mikäli se etenee fiskaaliunionin suuntaan.
– Eurooppa koostuu itsenäisistä kansallisvaltioista, jotka kaikki ovat omanlaisiaan. Jos kuitenkin EU alkaa kehittyä liittovaltion suuntaan, Suomen on voitava valita toisin. Itsenäisellä kansallisvaltiolla täytyy olla mahdollisuus päättää siitä, minkälaisiin kokoonpanoihin se kuuluu.
Kuuntele Purran koko eurovaalitentti tästä.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Ruanda-malli fiskaaliunioni metsäpolitiikka maahanmuuttopaketti nettosaajat nettomaksajat laiton siirtolaisuus kansallisvaltiot turvapaikanhaku liittovaltiokehitys EU-ero EU-jäsenyys Euroopan unioni EU:n nettomaksut Riikka Purra Sisämarkkinat
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Riikka Purra suuressa EU-vaalitentissä: Siirtolaispaine ja aggressiivinen hybridihyökkäys ovat ”kaksi täysin eri asiaa”

Perussuomalaiset vaatii: EU-turvapaikkapolitiikassa siirryttävä Ruanda-malliin – työperäinen maahanmuutto pidettävä kansallisissa käsissä

Perussuomalaiset: EU:n ilmasto- ja ympäristöpolitiikka, joka uhkaa Suomen maatalouden kannattavuutta, on torjuttava

Purra: EU-liittovaltiokehityksen vastustaminen vaatii konkreettisia toimia – ”Taloudellisen yhteisvastuun hivuttaminen käyttämällä ilmastopolitiikkaa tekosyynä ei ole hyväksyttävää”

Vigelius Suomen tiukentuvasta maahanmuuttopolitiikasta: ’’Vasemmiston vaihtoehtona olisi Ruotsin tie, ghetot ja jengiytyminen’’

Perussuomalaisten Huru Etyjin vaalitarkkailijana Pohjois-Makedoniassa – konservatiivien Siljanovska-Pendarovski voitti ensimmäisen kierroksen selkein luvuin

Eurovaaliehdokas Sara Seppänen haluaa EU:n palaavan perustehtäviinsä – EU:n on jätettävä näpertely pullonkorkkien kanssa ja keskityttävä Euroopan turvallisuuden ja kilpailukyvyn vahvistamiseen

Rostila: Laitaoikeiston nousussa kansanvalta puhuu

Perussuomalaiset on kansallismielinen ja isänmaallinen puolue – myös EU:ssa – ”Haluamme suojella Suomea ja suomalaisuutta, huolehtia siitä, että saamme itse päättää asioistamme”
Viikon suosituimmat

Ylen selvitys: Turvapaikanhakijaperheen ateriakustannukset jopa 36 000 euroa vuodessa – Lehtinen: Miten joku voi pitää tätä reiluna?
Yle julkaisi 12.11. uutisen, jonka mukaan Helsingin Punavuoren vastaanottokeskuksessa nelihenkisen perheen ateriat voivat olla jopa 36 000 euroa vuodessa. Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen kritisoi verovarojen tarpeetonta tuhlaamista.

Päivän Pointti: Vasemmistonuorilta putosi antisemitistinen somepommi, josta Helsingin Sanomat ja Yle eivät suostu kertomaan mitään

JSN:lta langettava päätös Kalevalle jutussa, jossa lehti väitti PS-kansanedustajien olevan läheisessä suhteessa
Julkisen sanan neuvoston tuoreen päätöksen mukaan Kaleva ei avannut riittävästi nimettömien lähteiden käyttöä jutussa, joka käsitteli kahden kansanedustajan väitettyä suhdetta.

Yhdysvallat luokitteli Li Anderssonin tukeman Antifa-ryhmän terroristijärjestöksi
Yhdysvaltain ulkoministeriö on luokitellut neljä eurooppalaista Antifa-ryhmää terroristijärjestöiksi. Yksi näistä ryhmistä on sellainen, jota vasemmiston meppi Li Andersson on näkyvästi tukenut. Vasemmiston antama tuki äärivasemmistolaiselle väkivallalle ei kuitenkaan Suomen valtamediaa kiinnosta.

Yle vieraili Al Jazeeran mediainstituutissa – matka toteutettiin Ylen hakemalla apurahalla
Ylen arabian- ja somalinkielisten uutisten toimitus vieraili huhtikuussa Qatarissa Al Jazeeran mediainstituutissa koulutusrahasto Kouran apurahan turvin. Vierailun käytännön järjestelyistä vastasi Al Jazeera.

Antikainen: Vasemmistonuoret radikalisoituvat – Minja Koskelan hiljaisuus on jo kannanotto
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela ei ole vieläkään suostunut kommentoimaan Vasemmistonuorten ympärillä paisuvia kohuja.

Dosentti Arto Selkälä: Feministiseen politiikkaan siirtyminen oli virhe Suomelle
Dosentti ja yliopistonlehtori Arto Selkälä väittää, että feministisen yhteiskuntapolitiikan vakiintuminen on Suomen suurin yhteiskuntapoliittinen virhe. Tämä näkyy Selkälän mukaan muun muassa siinä, että nuorten miesten syrjäytyminen on kasvanut tyttöjen ja naisten aseman parantamisen kustannuksella.

Suomi säästää yli sata miljoonaa euroa Afrikkaan suuntautuvasta kehitysavusta – Tavio: Yhteensä kehitysapu pienenee tällä vaalikaudella 1 305 miljoonaa euroa
Suomen hallitus hyväksyi esityksen, joka pienentää Afrikan kehitysrahaston lahjaosuuden 45 miljoonaan euroon ja lopettaa lainarahoituksen kokonaan. Perussuomalainen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio painottaa, että ratkaisu tuo Suomelle 112 miljoonan euron säästön ja linjaa kehitysavun uudelleen hallituksen strategisten painopisteiden mukaisesti. Afrikan kehitysrahaston rahoittamisen pienentäminen on osa laajaa kokonaisuutta, jossa Suomi säästää kehitysavusta tällä vaalikaudella yhteensä 1 305 miljoonaa euroa.

Kokenut opettaja pohtii: Kaunistelevatko koulut maahanmuuttajatietojaan?
Mistä on kyse, kun koulun luokkahuoneissa näyttää olevan yli puolet maahanmuuttajia, mutta koulun tietojen mukaan heitä on vain kolmannes oppilaista?

SAK:n pääekonomistilla napit vastakkain kansanedustaja Vigeliuksen kanssa: ”Paljonko ehdottaisit veroja vielä korotettavaksi?”
SAK:n pääekonomisti Patrizio Lainàn mielestä korkea verotus ei vaikuta työmotivaatioon ollenkaan. Perussuomalaisten kansanedustaja ja puolueen 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius on asiasta eri mieltä.
















