Rahaa painetaan – riski inflaatiosta ja korkojen noususta kasvaa

Yhdysvallat on Eurooppaa pidemmällä elvytyksen tiellä. Yhdysvallat on toteuttamassa 1 900 miljardin dollarin elvytyspakettia ja toinen 3 000 miljardin paketti on valmisteilla. Suunnitteilla on myös perustulon toteuttaminen, terveydenhuoltouudistus, vihreä New Deal ja monia muita huikean kalliita uudistuksia. Kaiken tämän rahoittamiseksi hallitus myy valtavan määrän velkakirjoja – eli lainaa rahaa markkinoilta samaan aikaan kun niiden ostamisesta on tullut kannattamatonta.

Rahojen tallettaminen ja korkoinstrumentteihin sijoittaminen on korkojen alhaisuuden vuoksi vailla mieltä. Liittovaltiolle aiheutuu päänvaivaa, kun sijoittajat ryhtyvät karsastamaan sen velkakirjoja hallituksen eläessä yli varojensa.

Pahimmillaan sijoittajat päättävät myydä nykyisiäkin Yhdysvaltojen velkakirjoja samaan aikaan kun hallitus haluaisi myydä heille uusia velkakirjoja. Markkinoille tulvisi valtava määrä velkakirjoja, kun ostajia ei juuri ole.

Velkakirjojen myynti markkinoille aiheuttaa joko korkojen nousun tai sitten on painettava lisää rahaa, jolla keskuspankki ostaa valtion velkakirjoja. Korot nousevat, jos valtion velkakirjoja myydään markkinoille, joissa ei ole riittävästi kysyntää. Tällöin velkakirjojen hinta laskee ja sijoittajien saama tuotto nousee.

Velkakirjat menevät kaupaksi

Esimekkinä: valtio lupaa maksaa velkakirjan haltijalle tuhat dollaria kymmenen vuoden kuluttua ja valtio huutokauppaa miljardi kappaletta näitä velkakirjoja. Velkakirjat kyllä menevät kaupaksi, mutta mitä enemmän niitä lasketaan liikkeelle, sitä vähemmän niistä maksetaan. Näin sijoittajan saama korko velkakirjasta kasvaa, ja tätä sijoittajan saamaa keskimääräistä vuotuista tuottoa kutsutaan Yhdysvaltojen liittovaltion 10 vuoden koroksi. Pankit eivät lainaa rahaa edullisemmin ehdoin asuntovelalliselle kuin valtiolle, näin ollen valtiolainojen korkojen nousu heijastuu myös kuluttajien ottamiin lainoihin ja lyhyempiin korkoihin.

Hallitus voi myydä velkakirjansa myös sen omalle keskuspankille. Tällöin keskuspankki laittaa painokoneen käyntiin ja maksaa valtiolle velkakirjoista tuoreella painetulla rahalla, jonka valtio voi sitten käyttää omiin tarpeisiinsa. Tällöin valtion ei tarvitse lisätä vapailla markkinoilla olevien omien velkakirjojensa määrää, mutta markkinoilla olevan rahan määrä kasvaa ja aiheuttaa painetta valuutan arvon laskuun ja inflaatioon.

Verotus nousee vauhdilla

On ilmeistä, että hallituksen valinta tulee kohdistumaan jälkimmäiseen vaihtoehtoon. Jo viime vuonna keskuspankki oli suurin yksittäinen Yhdysvaltojen liittovaltion velkakirjojen ostaja.

Yhdysvallat tulee nostamaan veroja rahoittaakseen valtavaa rahan tarvettaan – eivätkä korotukset ole pieniä. On todennäköistä, että Yhdysvallat toteuttaa lähivuosina myös merkittävän varallisuus- ja yritysverouudistuksen.

Kaikkien näiden uudistusten seurauksena Yhdysvallat menettää asemaansa maana, johon kannattaa investoida ja rakentaa liiketoimintaa, joten sijoittajien ja liikemiesten rahoja ohjautuu kiihtyvästi pois Yhdysvalloista. Hallitus tuskin istuu käsiensä päällä ja antaa rahan virrata Yhdysvalloista, vaan odotettavissa on kontrolloivia lainsäädäntötoimia.

Johtaa kasvavaan inflaatioon

Edellä esitetyt ajatukset on esittänyt Ray Dalio. Dalio on perustanut yhden maailman suurimmista investointiyhtiöistä ja käärinyt itselleen siinä sivussa henkilökohtaisen 20 miljardin dollarin omaisuuden. Dalio näkee, että negatiivisia seurauksia rahan painamisesta on nähtävissä jo tänä vuonna.

Kun rahaa painetaan markkinoille, se kiihdyttää valuutan arvon laskua ja luo korkotason nousupaineita. Tämä johtaa kasvavaan inflaatioon. Inflaatio kasvaa jopa talouden heikentyessä, ja tätä kutsutaan stagflaatioksi. Työttömyys yhdistettynä korkotason nousuun aiheuttaisi vakavaa päänvaivaa monille.

Koko artikkeli on luettavissa täältä.