PS ARKISTO
Perussuomalaisen valtiovarainministeri Riikka Purran mukaan seuraava hallitus joutuu sopeuttamaan julkista taloutta jopa 10 miljardilla eurolla.
– Kun katsotaan miljarditarvetta, joka liittyy pelkästään puolustukseen, ensi vaalikaudella 10 miljardin sopeutustarve ei ole lainkaan liioiteltu, Riikka Purra toteaa Uutissuomalaisen haastattelussa.
Purran mukaan voidaan odottaa, että Nato nostaa jäsenmaiden puolustusta koskevaa määrärahatavoitetta 3–3,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Nykyinen tavoite on kaksi prosenttia. Suomi käyttää puolustukseen 2,44 prosenttia bruttokansantuotteestaan. Suomi tekee puolustukseen liittyvät päätökset tarpeiden perusteella, Purra korostaa.
– Prosentteihin tuijottaminen johtaa hieman harhaan, koska kysyntä on niin kovaa ja tilausajat ovat poikkeuksellisen pitkiä. Suomi tekee omat ratkaisunsa suorituskyvyt edellä. Tarpeita löytyy esimerkiksi maavoimien investoinneista.
Hallitus kokoontuu huhtikuun lopulla puoliväliriiheen. Riihestä odotetaan kasvutoimia, joita valmisteltiin eläkeyhtiö Varman toimitusjohtajan Risto Murron johtamassa kasvutyöryhmässä.
Purran mukaan puoliväliriihen valmistelut etenevät hyvin, mutta neuvotteluista ei ole vielä mahdollista kertoa julkisuuteen.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Valtiovarainministeri Riikka Purra toteaa, että liiallisen alijäämän menettelyä ei voida poissulkea, mutta uuden ennusteen perusteella ei vielä ole syytä uusiin sopeutustoimiin.
Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) kehottaa Suomea sopeuttamaan lisää julkista talouttaan ja jatkamaan rakenteellisia uudistuksia. Valtiovarainministeri Riikka Purra pitää tärkeänä, että ulkopuoliset asiantuntijat arvioivat Suomen taloutta, sillä Suomen julkisen talouden tilanne on haastava.
Hallitus päätti keväällä merkittävistä yli kolmen miljardin euron lisäsopeutuksista hallitusohjelmassa jo sovittujen toimien päälle. Valtiovarainministeri Riikka Purra pitää hallituksen vahvaa sitoutumista julkisen talouden vakauttamiseen välttämättömänä. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja luottoluokittajat ovat pitäneet Suomen hallituksen talouspolitiikan linjaa oikeana.
Valtion budjetti on ensi vuonnakin alijäämäinen ja takapakki taittuu vasta vuonna 2027. Nyt katseet käännetään kasvuun ja siihen hallitusohjelma antaa mainiot eväät. Hallitus huolehtii talouden rakenteista ja edellytyksistä tehdä työtä. Mutta kasvava ja kestävä hyvinvointi syntyy yksityisellä sektorilla.
Viikon suosituimmat
Aiemmin Kelan pääjohtajanakin toiminut, entinen sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä (kesk) pitää hallituksen päättämiä järjestöleikkauksia mahdollisuutena, ei uhkana. Hänen mukaansa päällekkäistä järjestökenttää on karsittava, ja järjestöjen on yritysten tavoin kannettava vastuunsa taloudellisesti vaikeina aikoina.
Kelan maksamat keskeisimmät toimeentuloa turvaavat etuudet vieraskielisille ovat viime vuonna kasvaneet noin 1,8 miljardiin euroon. Osuus on viidenneksen koko väestöstä. Luvut käyvät ilmi Kelan tuoreesta julkaisusta.
Ceutan hallitsemattoman maahantulon aiheuttama kriisi on muuttumassa yhä vakavammaksi sisäpoliittiseksi ongelmaksi Espanjassa. Sadat tuhannet espanjalaiset osoittivat keskiviikkona mieltään eri puolilla maata vaatien ratkaisua Ceutan tilanteeseen ja pääministeri Pedro Sánchezin vasemmistohallituksen eroa. Madridissa poliisi vastasi mielenosoittajille kyynelkaasulla ja kumiluodeilla.
Vastaanottokeskuksia ylläpitävät yksityiset yritykset ovat raportoineet hyvistä taoloudellisista tuloksista viimevuosiin asti. Satojen miljoonien liikevaihtoa pyörittävät firmat toimivat pääosin veronmaksajien rahoilla. Yrittäjien hunajapurkki on nyt sulkeutumassa, sillä hallitus on suitsinut turvapaikkaturismia ja maahanmuuttajien oma vastuu kotoutumisestaan korostuu.
Kelan tuore tiedote kehuu, että aiempaa harvempi vieraskielinen saa toimeentulotukea. Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen tyrmää uutisoinnin puolitotuutena – samaan aikaan jo 41 prosenttia kaikesta toimeentulotuesta menee vieraskielisille.
Vaikka eliitti ja valtamedia muuta väittävät, maahanmuuttokriittisyys on tänään politiikan vuolainta valtavirtaa Euroopassa. Sen todistaa osaltaan entinen ruotsalainen kommunisti, joka oli liian kriittinen vasemmistopuolueelle. Nyt omassa puolueessaan näyttäisivät valtiopäivien ovet olevan apposen auki. Perusajatus on se, että kansalaisia on kahta lajia: “tuottavia ja loisivia”.
Oulussa 85-vuotiaan naisen törkeästä raiskauksesta tuomittu Nahom Hagos on jälleen syytettynä raiskauksesta. Kyseessä on jo kolmas raiskaussyyte, jota käsitellään oikeudessa.
Yhdysvaltain poliittisen polarisaation on usein liberaalissa mediassa selitetty johtuvan ennen kaikkea oikeiston radikalisoitumisesta. Nyt tuore vertaisarvioitu tutkimus haastaa tämän yleisen käsityksen. Yli 35 000 vastaajan pitkittäistutkimuksessa selvisi, että vuosina 1988–2024 vasemmistolaiset liikkuivat 11-kertaisesti enemmän vasemmalle kuin mitä oikeistolaiset oikealle.
Asukkaiden protestit laittomia siirtolaisia vastaan ovat voimistuneet entisestään Espanjan Ceutassa. Naiset elävät jatkuvassa väkivallan pelossa, koska enklaaviin oleskelemaan jääneet ovat pääosin nuoria miehiä. Samalla kiista maahan tunkeutuneiden todellisesti määrästä käy kaiken aikaa kuumempana.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
