Ruotsi siivosi maahanmuuttajat pois PISA-oppimisvertailusta – OECD hyväksyi tempun, suomalaisasiantuntija ihmettelee moista

OECD hyväksyi Ruotsin kiistellyt PISA-tulokset, kun hallituksen demariministeri niin halusi. Oppimistuloksista siivottiin pois alle 3,5 vuotta ruotsalaista koulua käyneet, ulkomailla syntyneet oppilaat. Muilla vertailumailla raja on yksi vuosi. – Tämä ei tietenkään ole oikeudenmukaista, sanoo Suomen PISA-johtaja Arto K. Ahonen Expressenin haastattelussa.

Ruotsalaiset hallituspoliitikot läiskivät kesän kynnyksellä toisiaan selkään nousujohteisten PISA-oppimistulosten takia. Ilon pilasi Expressen, joka selvitti, etteivät tulokset olleet yhteismitallisia muiden vertailuun osallistuneiden maiden kanssa. Myös Suomen Uutiset raportoi epäselvyyksistä.

Ministeri pahoitti mielensä

Sosialidemokraattinen opetusministeri Anna Ekström pahoitti mielensä uutisoinnista ja valitti asiasta PISA-tutkimuksesta vastaavalle Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:lle. Ekström vaati, että Ruotsin tulokset on selvitettävä vielä kerran. Ruotsin Kansallinen koulutusvirasto Skolverket pääsi Expressenin mukaan vaikuttamaan OECD:n selvitystyöhön.

Niinpä OECD:n selvitystyön perusteella Ruotsin PISA-tulokset lopulta hyväksyttiin vuodelta 2018. Sillä varauksella, että täsmälliset tulokset monilla osa-alueilla ovat puutteellisia. OECD tulkitsi siis tuloksia Ruotsin eduksi.

Suomi seuraa sääntöjä

Aiemmin oppimistuloksista sai poistaa ulkomailla syntyneet lapset, jotka ovat saaneet opetusta ruotsissa alle vuoden ajan. Nyt tuloksista siis sai poistaa ulkomailla syntyneet lapset, jotka olivat saaneet opetusta ruotsin kielessä maksimissaan 3,5 vuotta.

– Nämä ovat säännöt ja niiden mukaan mennään, toteaa PISA-tutkimuksen kansallinen tutkimusjohtaja Arto K. Ahonen.

– Olen keskustellut ruotsalaisten kollegoideni kanssa ja tullut siihen tulokseen, että he ovat antaneet kouluille liikaa valtaa päättää siitä, millaisia oppilaita jättävät tutkimuksen ulkopuolelle.

Suomi on sulkenut pois tutkimustuloksista ainoastaan ne ulkomailla syntyneet lapset, jotka ovat olleet suomalaisen koulujärjestelmän piirissä alle vuoden. Ahosen mukaan Suomi yrittää kuitenkin ottaa tutkimukseen mukaan niin monta oppilasta kuin mahdollista.

– Haluamme saada koulujärjestelmästä niin paljon tietoa kuin vain on mahdollista saada. Kyse on ennen kaikkea heikoimmista oppilaista, jotta he saavat tarvitsemaansa tukea.

“Kansainvälisissä vertailuissa puutteita”

Ahonen sanoo reagoineensa myös Kiinan PISA-tuloksiin, joissa ovat mukana vain tiettyjen alueiden koulut, joiden oppilaat ovat huippuluokkaa. Kansainvälisissä vertailuissa voi hänen mukaansa olla monenlaisia puutteita.

– Mutta jos PISA-tuloksia hyödynnetään ennen kaikkea sen selvittämisessä, kuinka kunkin valtion koulujärjestelmä oikeasti toimii, niin on Ruotsin oma menetys, jos tulokset vievät harhaan.