

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Ruotsin Norrbottenin kautta rajan yli tuleva helposti tarttuva virusvariantti voi muuttaa Suomen epidemiatilannetta nopeasti – Juuso esittää nopeampaa rokotustahtia Länsi-Pohjan alueelle
Suomen ja Ruotsin välillä on suuri ero epidemiatilanteessa. Ilmaantuvuuslukujen ero Lapin sairaanhoitopiirin ja Ruotsin Norrbottenin välillä on jopa 20-kertainen. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Juuso pelkää nopeasti leviävän ja helposti tarttuvan virusvariantin saattavan muuttaa nopeasti koko Suomen epidemiatilannetta rajaliikenteen kautta.
Moniin muihin Euroopan maihin verrattuna Suomen Covid-19-rokottamistahti näyttää etenevän hitaasti. Yhtenä syynä on pidetty rokotusannosten saatavuutta. Rokoteannoksia on Suomessa edelleen niukasti verrattuna siihen, mitä sosiaali- ja terveysministeriö alkujaan arvioi sitä saatavan. Valtioneuvosto on todennut, että uusi Covid-19-muunnos leviää selvästi aiempaa helpommin.
Muuntoviruksen nopea leviäminen Suomessa kuormittaisi entistä enemmän terveydenhuollon kantokykyä. Hallituspuolueet ovat keskustelleet sote-ministeriryhmässä uusien, tiukempien rajoitusten tarpeesta nykyisessä tilanteessa. Myös sosiaali- ja terveysministeriö on esittänyt, että muuntoviruksen leviämistä yritettäisiin ehkäistä ennalta tiukentamalla koronarajoituksia.
– Suomen ja Ruotsin välillä on suuri ero epidemiatilanteessa. Ruotsin Norrbottenin alueella uusien koronavirustapausten ilmaantuvuus on 400 tapausta 100 000 asukasta kohden viimeisten kahden viikon aikana. Haaparannalla ilmaantuvuusluku on jo 1 400. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä ilmaantuvuus on 71,9 uutta tapausta 100 000 asukasta kohden, ja Lapin sairaanhoitopiirissä 22 tapausta 100 000 asukasta kohden, kertoo kansanedustaja Kaisa Juuso.
Ero Ruotsiin jopa 20-kertainen
Ero Lapin sairaanhoitopiirin ja Norrbottenin välillä on jopa 20-kertainen. Kun Norrbotteniin tulee nopeasti leviävää ja helposti tarttuvaa varianttivirusta, rajaliikenteen kautta se voi hyvin nopeasti muuttaa epidemiatilannetta Länsi-Pohjan ja Lapin sairaanhoitopiirien alueella ja koko Suomessa.
– Hallitus on suunnitellut kiristävänsä työmatkustamisen ehtoja. Tornion seudulle valmistellaan myös rajaliikenteeseen suuntautuvia massatestauksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 7.1. antaman ohjeistuksen mukaan kaikki maahan saapuvat pyritään ohjaamaan testeihin rajoilla, jottei virusmuunnoksia pääsisi matkustajien mukana Suomeen. Kaikkien Suomeen saapuvien testaus aloitettiin Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Koska lentokentillä ja satamissa tehdään tarkkaa testausta, se olisi luonnollisesti tarkoituksenmukaista saada toimimaan myös maarajoilla.
– Länsirajalla sen hidasteena ovat kuitenkin isot rajanylitysmäärät, eli 125 000-155 000 rajanylitystä viikossa. Tästä määrästä suuri osa on työmatkaliikennettä. Työmatkaliikenteen lisäksi länsirajan alueella on paljon myös muuta vilkasta rajayhteisöliikennettä ja myös vapaa-ajan matkustusta. Hallitus voisi rajoitusten sijaan torjua epidemian leviämistä nopeuttamalla rokotusohjelmaa länsirajan kunnissa, toteaa Juuso.
Länsi-Pohjan väestö tulisi rokottaa ensimmäisten joukossa
Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Jyri J. Taskilan mukaan epidemiatilanteen vakavuutta lisäävät Haaparannan väestön kontaktit Etelä-Ruotsiin. Se lisää tai nopeuttaa muuntovirusten leviämisriskiä pohjoiseen Etelä-Ruotsista, missä koronatilanne on vaikeampi. On vaikea toteuttaa koronatestausta rajalla niin, että se olisi tehokasta ja toisaalta auttaisi epidemian rajoittamista.
Rajayhteisöön kuuluvien ruotsalaisten pääsyn rajoittaminen Suomeen ei ole kovin tehokas keino epidemiologisesti, koska Haaparannassa asuu paljon Suomen kansalaisia. Suomen kansalaisten rajanylitystä taas on mahdotonta rajoittaa, koska heille rajanylitys kumpaankin suuntaan on perustuslain takaama oikeus.
– Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Taskila katsoo, että epidemiologisesti tehokas keino olisi rokottaa Länsi-Pohjan väestö ensimmäisten joukossa. Tehokkainta olisi tehdä toimenpide yhteistyössä Ruotsin kanssa ja rokottaa väki molemmin puolin rajaa silloin kun rokoteannosten määrä kasvaa alkuvuoden aikana uusien valmisteiden tullessa markkinoille. Rokotteen saaneet toimisivat puskurina vilkkaalla rajaseudulla.
– Jos viruksen leviämistä olisi mahdollista tällä keinolla hidastaa, Suomi ehtisi sillä aikaa saada lisää rokoteannoksia ja rokottaa enemmän niitä ihmisiä, joille korona on kaikkein vaarallisin. Silloin rajoituksia voitaisiin purkaa. Epidemiatilanteen tarkoituksenmukaisella hoidolla on suora vaikutus rajoitusten tarpeeseen ja sitä kautta yritystoimintaan ja kuntien ja valtion talouteen. Olen tänään tehnyt asiasta kirjallisen kysymyksen sosiaali- ja terveysministerille, kertoo Juuso.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- rokotestrategia Jyri Taskila koronarokote koronarajoitukset rajaliikenne koronaepidemia koronavirus kirjallinen kysymys Kaisa Juuso
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Antikainen: Onko Suomen rokotelinja EU:ssa rokotesolidaarisuus vai kansallinen etu?

Koronakriisi ajaa hoitajat ahtaalle: ”Ala on tapettu kymmenessä vuodessa”

Wihonen: Miksi rajan yli saapuvat tartunnat tulevat edelleen yllätyksenä?

Ronkainen: Hallituksen rokotusstrategia pettää

Valtiot vaativat yhä useammin matkaajalta negatiivista koronatestiä – klinikka ratkaisi asian keksimällä tulokset

Reijonen: Milloin kaikki halukkaat suomalaiset on rokotettu?

EU:n rokotefarssi horjuuttaa unionia – “Brexitissä britit tekivät kaiken oikein”

Juuso vaatii alueellisten yritysten aseman parantamista: “Pienten ja keskisuurten yritysten vaikea saada enää rakennusurakoita”

Rantanen ihmeissään THL:n suosituksesta koronarokotevälin pidentämiseksi: ”Ylittää valmistajan ohjeet kaksinkertaisesti”
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Helsingin teologisessa tiedekunnassa opiskeleva nainen kirjoitti loppuesseeseensä sanan “islamisaatio”, ja bumerangihan siitä tuli – “Ei voida arvostella”
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.

Hallitus harkitsee vakavasti palkkojen veroalea – SAK, jonka pitäisi olla duunareiden puolella, aloitti heti neliraajajarrutuksen: Vastustaa työntekijöiden ostovoiman vahvistamista
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Näin käy, kun jengit ottavat vallan yhteiskunnassa: Haiti totaalisen romahduksen partaalla
Rikollisjengit ovat käytännössä kaapanneet vallan maailman köyhimpiin kuuluvassa maassa. Haiti on maan YK-suurlähettilään mukaan lähellä tilannetta, ”josta ei ole paluuta”. Vain pikainen ulkovaltojen puuttuminen kaaokseen voisi nykäistä saarivaltion pois kuilun reunalta.

Brittipoliisi varoitti miestä kadulla: “puhu englantia”-kehotus voi olla viharikos
Newsweek-lehti uutisoi maailmalla leviävästä videosta, jolla brittipoliisi varoittaa miestä: Kehotus vaatia toista ihmistä "puhumaan englantia" voi olla tulkittavissa vihapuheeksi. Tapauksesta syntyi kohu, sillä video antaa lohduttoman kuvan sananvapauden tilasta Isossa-Britanniassa. Videon taustoista tiedetään kuitenkin rajallisesti. Myös poliisi on ollut verrattain vaitonainen tapahtuneesta.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.

Taloustieteen emeritusprofessori: Työn verotusta kannattaa keventää myös ylimmissä tuloluokissa – ”Yhteiskunnalle käy kalliiksi pitää kaikkein tuottavimpia ihmisiä vajaakäytöllä”
Heikkojen työn kannustimien vuoksi moni asiantuntijatyössä työskentelevä valitsee tällä hetkellä ylitöiden tekemisen sijaan mieluummin vapaa-ajan. Marginaalivero, eli lisätuloista perittävä vero onkin nykyisellään merkittävä kannustinloukku. - On varmasti syytä pohtia, onko edes valtion etu pitää ylikireää verotusta, jos sen seurauksena ei haluta tehdä pitkiä päiviä, taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén sanoo.
Uusimmat

Kasvuriihen tiedotustilaisuus – suora lähetys

Tutkimus: Veroprogression alentaminen kannattaa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää