

LEHTIKUVA
Ruotsissa ammuttiin hengiltä 63 ihmistä vuonna 2022 – taustalla vuosikymmenten poliittiset virheratkaisut
Ruotsissa ammuttiin kuoliaaksi 63 ihmistä vuonna 2022. Kasvua edellisestä vuodesta on 40 prosenttia. Välitön syy kuolemiin löytyy rikollisen maailman valtataisteluista, mutta poliittinen pohja tapahtumille luotiin vuosikymmeniä sitten, kirjoittaa toimittaja Blanche Sande Fokus-aikakauslehdessä.
Uuden vuoden aattona Tukholman esikaupungin hampurilaisravintolassa kuoli luoteihin vuoden 2022 viimeinen ja kuudeskymmeneskolmas ampumisten uhri. Edellisenä vuonna Ruotsissa ammuttiin hengiltä 45 ihmistä.
Ampumalla surmattujen määrä on kasvanut jatkuvasti vuodesta 2013. Vastaavien rikosten määrä Euroopassa on vähentynyt, joten Ruotsin suunta on aivan omansa. Ruotsin luvut ovat Suomen, Norjan ja Tanskan yhteenlaskettuihin numeroihin verrattuna kuusinkertaiset.
Tyhjiöillä on tapana täyttyä
Välitön syy ampumisten lisääntymiseen saattaa johtua alamaailman voimatasapainon häiriintymisestä, valtatyhjiöistä ja pyrkimyksistä tyhjiöiden täyttämiseen.
– Eräs olettamus on tasapainon järkkyminen alamaailmassa, koska poliisi on kyennyt omilla toimillaan puuttumaan rikollisten salattuun viestintään. Myös suuret huumeiden ja käteisen rahan takavarikot voivat jo itsessään johtaa konflikteihin, arvelee Malmön ylipiston kriminologian dosentti Manne Gerell Fokus-aikakauslehdessä.
Tukholmassa on meneillään räppäri Nils ”Einár” Grönbergin murhasta syksyllä 2021 alkunsa saanut kostojen ketju. Södertäljessä puolestaan seitsemän ihmistä kuollut sen jälkeen, kun poliisi korjasi kaduilta vankilaan kilpailevien jengien johtohahmot. Valtatyhjiöillä on rikollismaailmassakin monta halukasta täyttäjää.
– Syynä ovat monet tehdyt ja tekemättömät päätöksen vuosikymmenten ajalta, pohtii Gerell väkivallan hallitsematonta kasvua.
Väkivallan kasvua ei haluttu ottaa vakavasti
Maahanmuutto on ollut avainsana Ruotsissa kymmeniä vuosia. Ihmiset asettuivat lähiöihin ja tyhjiin asuntoihin, joista muut muuttivat pois. 30 vuotta sitten tehtiin päätöksiä, joiden seurauksena järjestäytynyt yhteiskunta tavallaan poistui ”hylätyiltä” alueilta.
– Kun tappava ammuskelu alkoi sitten lisääntyä kymmenen vuotta sitten, Ruotsilla ei ollut halua tai kykyä tarttua ongelmaan. Näin oli sekä poliitikkojen, että poliisin laita, Gerell sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- järjestäytynyt yhteiskunta pako lähiöistä huumetakavarikko kyberkeinot viestinnän murtaminen alamaailma tyhjiö voimatasapaino Manne Gerell surmata ampumalla jengirikollliset väkivallan kierre Nils ”Einár” Grönberg konflikti koston kierre ampuminen murhat rikollisjengit Ammuskelu maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Peltokangas: Hyssyttelyn ja maton alle lakaisun aika on nyt ohi – maahanmuuttopolitiikkaan mallia Tanskasta

Kiivasta sananvaihtoa katujengeistä eduskunnassa – Rantanen: ”Ilmeisesti vihervasemmisto on syönyt keskustan peräänkuuluttamat jalkapannatkin poikki”

Oppositio välikysymyksessään: Hallitus epäonnistunut turvaamaan kadut – nuoriso- ja katujengirikollisuuteen puututtava muun muassa maahanmuutto- ja kriminaalipolitiikan keinoin

Purra Haapala-TV:ssa: Katurikollisuuden juurisyy on huono maahanmuuttopolitiikka – ”Tästä ei pääse mihinkään, vaikka jengeissä mukana olisi myös suomalaisia”

Junnila: Suomettumisesta siirrytty mamutukseen – ”Yhteiskunta sulkee silmänsä ja antaa kansalaisten kohdata pahoinpitelyt, ryöstöt ja raiskaukset”

Malli löytyi Saksasta: Ruotsin poliisi yrittää käännyttää 8–12-vuotiaat lapset pois järjestäytyneen rikollisuuden polulta

Jengirikollisuuteen puuttunut kunnanhallituksen puheenjohtaja äänestettiin ulos Ruotsissa – jengirikollisten äänillä

Taas verinen viikonloppu Tukholmassa – Yksi kuoli ja luodeista saivat myös sivulliset
Viikon suosituimmat

Purra: Ulkomaalaisväestön vahva nojaaminen takuueläkkeisiin on iso ongelma – ”Jopa ilman käytännössä minkäänlaista työuraa”
Ylen puoluejohtajien torstai-illan tentissä vasemmistoliitto ja SDP ilmoittivat olevansa valmiita tavalla tai toisella koskemaan eläkkeisiin talouden sopeuttamiseksi. Perussuomalaisten Riikka Purra sen sijaan linjasi, että normaalin pitkän työuran tehneiden työeläkkeisiin ei pitäisi ensisijaisesti koskea, mutta maahanmuuttajien takuueläkkeisiin kohdistuu selvä tarve korjata epäkohtia.

Unkarin vaalit puhuttavat ympäri maailmaa – onko Orbánin aika ohi?
Tisza-puolueen johtaja Péter Magyar nousi suuresta tuntemattomuudesta Euroopan politiikan polttopisteeseen kahdessa vuodessa. Tänään unkarilaiset äänestävät, onko Tiszasta Viktor Orbánin Fidesz-puolueen haastajaksi.

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia
Helsingin yliopiston katsauksen mukaan seksuaalirikosten määrä on noussut ja korkeimmat tasot näkyvät Saharan eteläpuolisista maista kotoisin olevilla afrikkalaistaustaisilla sekä länsiaasialaistaustaisilla 18–29-vuotiailla miehillä.

Tynkkynen äimistyi median rimanalituksesta: Nyt TikTokin kommenttikenttä kelpaa poliittiseksi analyysiksi – mutta miksi vasemmiston hiusvärillä ei ole väliä?
Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen on äimistynyt suomalaisen median tuoreesta rimanalituksesta, jonka mukaan poliittisen kannan voi arvioida hiusvärin perusteella. Tynkkynen katsoo, että media on nyt onnistunut alittamaan riman tavalla, joka tuntuu jo parodialta.

SDP:n Mäkynen vihjailee valtion ruokakaupoilla – Vigelius: ’’Neuvostoliitossa se tarkoitti tyhjiä hyllyjä ja pulaa kaikesta’’
SDP:n kolmas varapuheenjohtaja Matias Mäkynen kutsuu valtion ruokakauppoja ’’harkinnan arvoiseksi ehdotukseksi’’.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu vaatii itärajan avaamista – Seppänen: Yhdenvertaisuusvaltuutetun maahanmuuttolinja on todellisuudesta irtautunut
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen on ehdottanut itärajan avaamista, jotta Venäjän puolelta tulevien turvapaikanhakijoiden oikeus hakea turvapaikkaa ei vaarantuisi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen pitää yhdenvertaisuusvaltuutetun maahanmuuttoa koskevaa linjaa todellisuudesta irtautuneena.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu politikoi – kehystää hallituksen maahanmuuttopolitiikan uudistukset ulkomaalaisten aseman heikentämiseksi
Yhdenvertaisuusvaltuutetun tuoreessa vuosikertomuksessa hallitusohjelman mukaiset maahanmuuttokiristykset – kuten nopeampi rajamenettely ja vastaanottorahan pienentäminen – esitetään suoraan “ulkomaalaisten asemaa heikentävinä muutoksina”. Sisäministeri Mari Rantanen nostaa esiin, miten virallisen raportin otsikoinnissa on vahvaa politikoinnin makua.

Säätiövalta, yhdistykset, julkinen raha ja RKP – näin suomenruotsalainen verkosto kietoutuu yhteen
Ruotsalaisen kansanpuolueen poliittinen vaikutusvalta on selvästi suurempi kuin sen valtakunnallisesta kannatuksesta voisi päätellä. Suomenruotsalaiset valvovat etujaan paitsi eduskunnassa, myös säätiöiden, yhdistysten ja julkisesti rahoitettujen järjestöjen kautta.

Purra: Hallitus tekee enemmän kuin kukaan vuosikymmeniin – demarit vain vastustavat
Perussuomalaisten puheenjohtaja ja valtiovarainministeri Riikka Purra arvosteli demareita Ylen Kohti vaaleja -tentissä eilisiltana. Purra muistutti, että nykyhallitus on tehnyt enemmän kasvutoimia kuin yksikään hallitus vuosikymmeniin, ja kritisoi oppositiota heidän jatkuvasta vastustuksestaan.

Kolumni: Meidän ideologiat ovat parempia kuin teidän ideologiat
Suomi ei nouse sillä, että leimaamme eri mieltä olevia ideologioiden kannattajaksi ja asemuotoisten tarinoiden levittäjiksi, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.















