

LEHTIKUVA
Suomalaiset ostivat viime vuonna 773 299 henkilöautoa – diesel on edelleen kansan auto
Uusia henkilöautoja myytiin vuonna 2020 alle 100 000 kappaletta ja useimmat sähkö- ja hybridiajoneuvot menivät etelän yritysten työsuhde-etuilijoille. Tavallinen kansa ostaa käytetyn auton ja käyttövoimana on usein edelleenkin diesel.
Vaikka valtamedian viestinnästä voisi muuta päätellä, dieselautot eivät ole katoamassa katukuvasta vielä hyvään aikaan. Dieselautojen osuus autokannasta pysyy Autoalan tiedotuskeskuksen mukaan korkeana vielä vuosia. Romutusikäisistä autoista vain pieni osa on dieselkäyttöisiä, sillä niiden osuus autokannasta lähti kasvuun vasta 10 vuotta sitten. Dieselautojen osuutta vankistaa myös isojen käytettyjen maahantuonti. Ne kun tuppaavat olemaan dieseleitä.
Autoveroon ei tiettävästi ole tulossa muutoksia kuluvana vuonna. Polttoaineiden verotus onkin sitten eri asia. Sanna Marinin hallituksen Fossiilittoman liikenteen tiekartta lähti lausunnoille tammikuun puolivälissä ja valmista pitäisi tulla 19. helmikuuta. Kotimaan liikenteen kasvihuonepäästöt pitäisi puolittaa vuoteen 2030 mennessä. Jos näin käy, bensaa ja dieseliä palaa autojen moottoreissa hyvin paljon nykyistä vähemmän.
Kiehtovaa nähdä, ajaako hallitus lopulta hanketta eteenpäin – ja tapahtuuko tämä keskustan vai vihervasemmiston nuottien mukaan.
Suomalainen ostaa käytetyn auton
Vain pieni osa suomalaisista hankkii autoa vaihtaessaan uuden ajoneuvon. Valtaosa kaupasta käydään käytetyillä ja ne hankitaan joko kotimaasta tai lähialueilta, useimmiten Ruotsista tai Saksasta. Käytettyjen autojen kaupassa trendikkäät sähköautot ovat harvinaisuuksia, tavallinen suomalainen ajaa edelleen bensalla tai dieselillä.
Vuonna 2020 Suomessa myytiin 96 415 uutta henkilöautoa. Käytetty vaihtoi omistajaa 632 980 kertaa ja ulkomailta tuotiin 43 904 käytettyä autoa. Uusien autojen kaupan alavire jatkui ja ulkomailta tuotiin suunnilleen saman verran käytettyjä kuin ennenkin. Iltalehden siteeraamassa vaihtoautoketju Sakan tuoreen kyselyssä tulos oli hieman ristiriitainen: käytetyn auton ostaja suosii periaatteessa bensiinikäyttöistä autoa mutta kuitenkin ostaa vaikkapa Mercedeksen, joka on tunnettu dieseleistään.
Uutena ostetun auton keskihinta oli Autoalan tiedotuskeskuksen tuoreimman tilaston mukaan 34 000 euroa, käytettynä tuodun 21 700 euroa. Keskimääräinen suomalaisen auto on hieman yli 12-vuotias ja sen arvo on 6 800 euroa.
Ostajan vaikea valinta
Auton ostajalle on tällä hetkellä tarjolla paljon vaihtoehtoja ja vähän tietoa tulevasta. Vaihtoon menevää ajoneuvoa kannattaa tarjota useammalle taholle. Kilpailutuksen avulla hankittujen tarjousten ero oli omakohtaisen tutkimuksen mukaan tammikuussa 20 000 euron hintaluokassa isoimmillaan 1 500 euroa. Hintaerot eivät ole suuret, sillä kilpailu on kovaa ja autoliikkeet käyttävät usein samaa esim. Nettiauton laskuria.
Auto ei enää ole segregoituvassa yhteiskunnassa samalla tavalla statussymboli, kuin se oli lähimenneisyydessä. Monelle se ei ole sitä koskaan ollutkaan, kyse on ainoasta keinosta päästä töihin, harrastuksiin tai ylipäänsä ihmisten ilmoille. Niillä usein vähillä rahoilla, joita itse kullakin on käytössään.
Jos kansalaisella on käytössään edes jonkinmoiset säännölliset kuukausitulot, auton vuokraus voisi käytetyn ostamisen sijasta olla jonkinmoinen ratkaisu. Ainakin näinä autoilun epävarmuuden aikoina. Vuodeksi uusi pieni auto irtoaa vakuutuksineen 200-300 eurolla kuukaudessa, toki paljon rahaa sekin. Toisessa vaakakupissa painaa sitten se, ettei ainakaan seuraavaan vuoteen tule henkilökohtaista taloudellista katastrofia oman auton hajoamisen takia.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- vuokra-auto käytetyn auton tuonti Fossiilittoman liikenteen tiekartta kaasuauto uusi auto käytetty auto henkilöauto ajoneuvovero autokauppa käyttövoimavero Ladattava hybridi diesel Bensiini sähköauto Autovero
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Putkonen: Jos keskusta sanojensa mukaisesti haluaa estää polttoaineiden veronkorotukset, puolueen on irtisanouduttava hallitusohjelmasta

Käytetty sähköauto voi olla yllätys monella tapaa

Kallein bensa maksaa Suomessa jo lähes 1,90 € litralta – kesällä reippaasti kalliimpaa
Viikon suosituimmat

Halla-aho: Perussuomalaisten maahanmuuttokritiikki muuttunut valtavirraksi – ilman että kukaan myöntää sitä
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho arvioi Suomen Uutiset perusasiaa -ohjelman tuoreessa jaksossa länsimaiden tilannetta, maahanmuuton seurauksia ja sitä, miksi hänen vuosikymmeniä sitten esittämänsä huomiot ovat vasta nyt nousseet poliittiseen valtavirtaan.

Helsingissä käytettiin satoja miljoonia euroja pyöräilyyn – mutta buumi jäi tulematta
Helsinki on käyttänyt lähes 200 miljoonaa euroa pyöräilyinfrastruktuuriin. Tuore väitöstutkimus Helsingin yliopistosta osoittaa, että rahat eivät ole muuttaneet kaupunkilaisten liikkumistottumuksia.

Helsinki Pride vaatii työntekijöiltä vaikenemista kovemmin kuin moni turvallisuusviranomainen – Antikainen: Valtionavustukset jäädytettävä ja yhteistyö katkaistava
Kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että STEA keskeyttää Helsinki Pride ry:n valtionavustukset ja Kela katkaisee yhteistyönsä järjestön kanssa.

Autot ja asunnot paloivat Belfastissa – turvapaikanhakijan tekemä raaka puukkohyökkäys raivostutti britit
Henkilöautot, bussit ja asunnot paloivat soihtuina yössä, kun raaka veitsihyökkäys kärjistyi katuväkivallaksi eri puolilla Pohjois-Irlantia. Belfastissa tapahtunut puukotus oli saanut ihmiset suunniltaan. Sudanilaismies viilteli hirvittävästi uhriaan keittiöveitsellä ja kuvat sosiaalisessa mediassa kiihdyttivät kansalaiset raivoon.

Vihervasemmisto järkyttyi kansalaisuuslain kiristyksistä: Kansalaisuuskokeesta ”psykologista stressiä” maahanmuuttajille
Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä hallituksen esitys kansalaisuuslain kiristämisestä, jonka näkyvin uudistus on uusi kansalaisuuskoe. Kansalaisuuskokeen suorittamisvelvoitteesta järkyttynyt vasemmisto-oppositio perustelee kielteistä kantaansa muun muassa mahdollisella psykologisella stressillä, jota kokeen suorittaminen saattaa aiheuttaa kansalaisuutta hakeville.

Muslimipuolue uhkailee ruotsidemokraatteja: ”Älkää koetelko kärsivällisyyttämme”
Ruotsidemokraatit ilmoitti kesäkuun alussa haluavansa totaalisen huivikiellon maan julkisille paikoille. Burka ja niqab eli ”islamistiset vaatekappaleet” joutivat jo aiemmin puolueen kieltolistalle. Islam-puolue Nyansin puheenjohtaja repi viimeisimmästä kannanotoista pelihousunsa ja uhkailee jo avoimesti ruotsidemokraatteja.

Vihervasemmiston mukaan kansalaisuuskoe aiheuttaa psykologista stressiä maahanmuuttajille – Koponen: ”Edes oma mielikuvitus ei olisi riittänyt tuollaiseen selitykseen”
Eduskunta hyväksyi keskiviikkona kansalaisuuslain kolmannen kiristyspaketin. Lain myötä kansalaisuuden vaatimuksiin tulee kansalaisuuskoe. Vasemmisto-opposition perustelut uudistuksen vastustamiselle hämmentävät perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koposta.

Taiteilijat valtiolle kuukausipalkkaisiin töihin, ehdottaa vasemmistoliitto – veronmaksajien rahoilla tietysti
Vasemmistoliiton europarlamentaarikot ehdottivat viikonloppuna kuorossa perustuloa taiteilijoille. Tuki tälle punavihreiden perinteiselle äänestäjäkunnalle olisi esimerkiksi 1 300 euroa kuussa. Päälle omat tienestit. Taiteilijaksi saattaisi tällä kurin ilmoittautua moni ihan tavallinenkin taivaanrannan maalari.

Mäkelä: Perussuomalaisten pitkään peräänkuuluttamat uudistukset toteutuvat
Perussuomalaisten pitkä ja johdonmukainen työ Suomelle elintärkeiden uudistusten toteuttamiseksi on tuottanut tulosta myös vuonna 2026. Kiristyksiä on tullut muun muassa maahanmuuttoon ja vankeusrangaistuksiin, minkä lisäksi hallitus on korjannut ennätysmäärän edellisten hallitusten tekemiä, Suomea heikentäviä päätöksiä.

STEA-avustusten saamisten ehdot kiristyvät – Rydman: Avustuksia ei myönnetä varakkaimmille järjestöille eikä rajattujen identiteettiryhmien tukemiseen
Sosiaali‑ ja terveysministeriö leikkaa STEA‑avustuksia rajusti vuodelle 2027, ja järjestöt joutuvat kilpailemaan noin kolmanneksen pienemmästä potista. Perussuomalainen sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman linjaa, että avustuksia suunnataan jatkossa vain toimintaan, joka tuottaa todennettua hyötyä ja keskittyy aitoon kohtaavaan työhön. Järjestöt, jotka keskittyvät vaikuttamistyöhön, neuvontaan tai rajattuihin identiteettiryhmiin, jäävät ilman tukea.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää













