

LEHTIKUVA
Suomalaiset ostivat viime vuonna 773 299 henkilöautoa – diesel on edelleen kansan auto
Uusia henkilöautoja myytiin vuonna 2020 alle 100 000 kappaletta ja useimmat sähkö- ja hybridiajoneuvot menivät etelän yritysten työsuhde-etuilijoille. Tavallinen kansa ostaa käytetyn auton ja käyttövoimana on usein edelleenkin diesel.
Vaikka valtamedian viestinnästä voisi muuta päätellä, dieselautot eivät ole katoamassa katukuvasta vielä hyvään aikaan. Dieselautojen osuus autokannasta pysyy Autoalan tiedotuskeskuksen mukaan korkeana vielä vuosia. Romutusikäisistä autoista vain pieni osa on dieselkäyttöisiä, sillä niiden osuus autokannasta lähti kasvuun vasta 10 vuotta sitten. Dieselautojen osuutta vankistaa myös isojen käytettyjen maahantuonti. Ne kun tuppaavat olemaan dieseleitä.
Autoveroon ei tiettävästi ole tulossa muutoksia kuluvana vuonna. Polttoaineiden verotus onkin sitten eri asia. Sanna Marinin hallituksen Fossiilittoman liikenteen tiekartta lähti lausunnoille tammikuun puolivälissä ja valmista pitäisi tulla 19. helmikuuta. Kotimaan liikenteen kasvihuonepäästöt pitäisi puolittaa vuoteen 2030 mennessä. Jos näin käy, bensaa ja dieseliä palaa autojen moottoreissa hyvin paljon nykyistä vähemmän.
Kiehtovaa nähdä, ajaako hallitus lopulta hanketta eteenpäin – ja tapahtuuko tämä keskustan vai vihervasemmiston nuottien mukaan.
Suomalainen ostaa käytetyn auton
Vain pieni osa suomalaisista hankkii autoa vaihtaessaan uuden ajoneuvon. Valtaosa kaupasta käydään käytetyillä ja ne hankitaan joko kotimaasta tai lähialueilta, useimmiten Ruotsista tai Saksasta. Käytettyjen autojen kaupassa trendikkäät sähköautot ovat harvinaisuuksia, tavallinen suomalainen ajaa edelleen bensalla tai dieselillä.
Vuonna 2020 Suomessa myytiin 96 415 uutta henkilöautoa. Käytetty vaihtoi omistajaa 632 980 kertaa ja ulkomailta tuotiin 43 904 käytettyä autoa. Uusien autojen kaupan alavire jatkui ja ulkomailta tuotiin suunnilleen saman verran käytettyjä kuin ennenkin. Iltalehden siteeraamassa vaihtoautoketju Sakan tuoreen kyselyssä tulos oli hieman ristiriitainen: käytetyn auton ostaja suosii periaatteessa bensiinikäyttöistä autoa mutta kuitenkin ostaa vaikkapa Mercedeksen, joka on tunnettu dieseleistään.
Uutena ostetun auton keskihinta oli Autoalan tiedotuskeskuksen tuoreimman tilaston mukaan 34 000 euroa, käytettynä tuodun 21 700 euroa. Keskimääräinen suomalaisen auto on hieman yli 12-vuotias ja sen arvo on 6 800 euroa.
Ostajan vaikea valinta
Auton ostajalle on tällä hetkellä tarjolla paljon vaihtoehtoja ja vähän tietoa tulevasta. Vaihtoon menevää ajoneuvoa kannattaa tarjota useammalle taholle. Kilpailutuksen avulla hankittujen tarjousten ero oli omakohtaisen tutkimuksen mukaan tammikuussa 20 000 euron hintaluokassa isoimmillaan 1 500 euroa. Hintaerot eivät ole suuret, sillä kilpailu on kovaa ja autoliikkeet käyttävät usein samaa esim. Nettiauton laskuria.
Auto ei enää ole segregoituvassa yhteiskunnassa samalla tavalla statussymboli, kuin se oli lähimenneisyydessä. Monelle se ei ole sitä koskaan ollutkaan, kyse on ainoasta keinosta päästä töihin, harrastuksiin tai ylipäänsä ihmisten ilmoille. Niillä usein vähillä rahoilla, joita itse kullakin on käytössään.
Jos kansalaisella on käytössään edes jonkinmoiset säännölliset kuukausitulot, auton vuokraus voisi käytetyn ostamisen sijasta olla jonkinmoinen ratkaisu. Ainakin näinä autoilun epävarmuuden aikoina. Vuodeksi uusi pieni auto irtoaa vakuutuksineen 200-300 eurolla kuukaudessa, toki paljon rahaa sekin. Toisessa vaakakupissa painaa sitten se, ettei ainakaan seuraavaan vuoteen tule henkilökohtaista taloudellista katastrofia oman auton hajoamisen takia.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- vuokra-auto käytetyn auton tuonti Fossiilittoman liikenteen tiekartta kaasuauto uusi auto käytetty auto henkilöauto ajoneuvovero autokauppa käyttövoimavero Ladattava hybridi diesel Bensiini sähköauto Autovero
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Putkonen: Jos keskusta sanojensa mukaisesti haluaa estää polttoaineiden veronkorotukset, puolueen on irtisanouduttava hallitusohjelmasta

Käytetty sähköauto voi olla yllätys monella tapaa

Kallein bensa maksaa Suomessa jo lähes 1,90 € litralta – kesällä reippaasti kalliimpaa
Viikon suosituimmat

Helsinki Pride järjestää penistyöpajan 13-vuotiaille – Aittakumpu: Kantaako Helsingin kaupunki vastuun nuorten mielenterveydestä?
Helsingin kaupungin nuorisopalvelut ja Helsinki Pride järjestävät yhdessä 13–17-vuotiaille tytöille työpajan, jossa on mahdollisuus ommella itselleen packer eli penistä esittävä lötkäle haaroväliin laitettavaksi.

Juutalaisseurakuntien johtaja teki rikosilmoituksen Helsinki Pridestä: ”Muodostaa Suomen lain näkökulmasta vakavan syrjintäriskin”
Suomen juutalaisten seurakuntien keskusneuvoston puheenjohtaja Yaron Nadbonik epäilee Helsinki Prideen liittyvän tapahtuman osallistumislinjauksen olevan syrjivä ja lainvastainen. Hän on tehnyt asiasta rikosilmoituksen.

Ulkomaalaisten rikollisten poistamista tehostetaan Helsingissä – poliisi lisää käännytyksiä ja maasta poistamisia satamissa
Helsingin poliisi on tehostanut rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten maasta poistamisia ja lisännyt käännytyksiä satamissa. Toimet kohdistuvat erityisesti henkilöihin, joiden epäillään liittyvän rikolliseen toimintaan tai vaarantavan yleistä järjestystä ja turvallisuutta.

Pride-hype hiipuu – öykkäröivä politisoituminen ja woke-konkurssi karkottavat kannattajia
Männävuosien kiihkeä pridetys on hiipumaan päin. Yhä useammat organisaatiot ovat laittaneet sordiinon päälle skandaaleissa rypevän ja politisoituneen Priden suhteen.

Rostila: Stubb sortui taas pride-politikointiin
Kansanedustaja Onni Rostilan mielestä presidentti teki virheen vaihtaessaan Suomen lipun pride-lippuun.

Kepun takki kääntyi: Suorassa lähetyksessä Antti Kaikkonen perui puolueensa tavoitteen 40 000 uudesta maahanmuuttajasta
SuomiAreenan puheenjohtajatentissä eilen käytiin tiukkaa debattia maahanmuutosta. Perussuomalaisten Joakim Vigelius puolusti hallituksen tiukkaa linjaa ja muistutti oppositiota siitä, kenen käsialaa ongelmat ovat. Keskustan Antti Kaikkonen joutui ensimmäistä kertaa tv-tentissä vastaamaan kysymykseen oman puolueensa tavoitteesta koskien 40 000 ihmisen nettomaahanmuuttoa vuosittain.

Islamilainen rukouskutsu hiljenee Tanskassa – vasemmistokin sai jo tarpeekseen minareettijoikusta
Tanskan maahanmuuttoministeri Morten Bødskov on ilmoittanut suunnitelmista kieltää islamilainen rukouskutsu. Ministerin mukaan osa Tanskasta on alkanut muistuttaa Islamabadin esikaupunkia.

Vigelius haastoi vasemmisto-oppositiota SuomiAreenan puheenjohtajatentissä: ”Mikä Rydmanin kriteereistä ei teille käy?”
SuomiAreenan puheenjohtajatentissä oppositio hyökkäsi järjestöavustuskriteerien uudistamista vastaan. Oppositiojohtajista kukaan ei pystynyt vastaamaan perussuomalaisten Joakim Vigeliuksen kysymykseen siitä, mikä tarkalleen kriteereissä on vialla.

Purra varoittaa SDP:n strategiasta: Islamisteja Suomeen vaalimenestyksen takia
Valtiovarainministeri Riikka Purra varoittaa islamismin kasvavasta uhasta suomalaiselle yhteiskunnalle. Ruotsin hallituksen jo aloittaman selvityksen kanssa samanaikaisesti Purra moittiikin eräitä pohjoismaisia puolueita, jotka tietoisesti suosivat islamistisia ryhmiä äänestäjäkannan kasvattamiseksi. Suomessa SDP:n vaalimainosten kieli on nykyään yhä useammin arabia, Purra muistuttaa.

Vasemmiston pelikirja: kouluta aktivistit, rakenna konflikti, lietso eripuraa, soluttaudu, painosta instituutioita, ”sulata” yhteiskunta
Chicagolainen kansalaisaktivisti Saul Alinsky kirjoitti 1970-luvun kynnyksellä modernin vasemmistoaktivismin käsikirjan Rules for Radicals, jonka perintö elää yhä modernien aktivistien asenteissa ja menetelmissä. Alinsky ei haaveillut paremmasta maailmasta, vaan hän keskittyi nokkeliin keinoihin tavoitella valtaa. Moraalilla, totuudella tai periaatteilla ei ole tuolloin itseisarvoa – ne ovat korkeintaan pelkkiä välineitä. Kirja opettaa mm. sen, miten vastustajaa horjutetaan, miten instituutioiden heikkoudet käännetään omaksi eduksi, ja miten oma valta rakennetaan myös järjestelmän sisältä käsin. Konfliktien lietsominen, julkiset painostuskampanja, herjaaminen ja soluttautuminen ovat osa tätä kuuluisaa työkalupakkia. Jokaisen, joka haluaa ymmärtää yhteiskunnallisen vaikuttamisen taktiikoita, tulisi tutustua tähän poliittisten pelikirjojen klassikkoon.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää











