
Suomi on keskeyttänyt kehitysyhteistyön Somalian kanssa, koska maa ei vastaanota palautettavia kansalaisiaan. / LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Suomen kehitysapu Somaliaan menee katkolle takaisinoton vaikeuksien vuoksi – Tavio: ”Valtioiden täytyy pyrkiä siihen, että laittomasti maassa olevat palautetaan”
Suomen kahdenvälistä kehitysyhteistyötä koskevan Somalia-maaohjelman toimeenpano keskeytetään toistaiseksi. Ratkaisun taustalla ovat kielteisen päätöksen saaneiden henkilöiden palauttamisen vaikeudet Somaliaan, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo.
Ministeri Ville Tavio avasi päätöksen taustoja hetki sitten tiedotustilaisuudessa.
– Palauttamisen vaikeudet liittyvät kaikkiin niihin palautettaviin Somalian kansalaisiin, joilla ei ole oleskelulupaa Suomessa, Tavio sanoo.
Hän jatkaa, että päätös kytkeytyy osin myös siihen, että Suomi voi jatkossa paremmin tukea Somalian vastaanottokapasiteettia niin, että yhteistyö sujuisi tulevaisuudessa.
– Palautusyhteistyö Somalian kanssa ei ole noussut riittävälle tasolle. Kehitysyhteistyö kuitenkin vaatii sitä, että kummatkin osapuolet toimivat aktiivisesti. Valtioiden täytyy pyrkiä siihen, että kaikki laittomasti maassa olevat – jotka turvallisesti voidaan palauttaa – myös palautetaan.
Hallitusohjelma linjaa, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Uusia rahoituspäätöksiä ei toistaiseksi tehdä
Keskeyttäminen tarkoittaa konkreettisesti, että uusia maaohjelmaa koskevia rahoituspäätöksiä ei tehdä, ennen kuin takaisinottoyhteistyössä Somalian kanssa on tapahtunut konkreettista edistystä.
Maaohjelman keskeytys toimeenpannaan asteittain siten, että jo käynnissä olevat maaohjelmahankkeet saatetaan loppuun sopimusten mukaisesti.
Vuoden 2024 suunniteltu budjetti Somalian maaohjelmalle oli noin 11 miljoonaa euroa, josta tähän mennessä on maksettu noin 3,4 miljoonaa euroa. Somalian maaohjelman maksatukset vuosina 2021 – 2023 ovat olleet noin 10-13 miljoonaa euroa vuodessa. Vuodesta 2025 lähtien Suomen ja Somalian kahdenväliselle kehitysyhteistyölle oli varattu 8-9 miljoonaa euroa vuodessa.
Poliittinen tahtotila puuttuu Somaliassa
Palauttamisen vaikeudet Somalian kanssa kytkeytyvät Tavion arvion mukaan toisaalta sekä kapasiteetin ongelmiin että poliittisen tahtotilan puutteeseen Somaliassa.
Ministeri toivoo, että molempiin saadaan parannusta.
– Olemme sinänsä valmiita tukemaan Somaliaa vastaanottamisessa juuri sen mitä se vaatii ja miten osaltamme voimme tukea.
Tavio uskoo, että Somalialla on tarvittaessa kyky saada asiansa kuntoon varsin ripeästikin.
– Uskon, että ei siinä kovinkaan kauaa mene, jos tahtoa löytyy riittävästi.
SUOMEN UUTISET
Lue myös
Ministeri Ville Tavion mediatilaisuus kehitysyhteistyön ehdollistamisesta ja Somalia-maaohjelmasta – suora lähetys 12.30 alkaen
Miko Bergbom: Päätös Somalian maaohjelman keskeyttämisestä on oikea
Joakim Vigelius Somalian maaohjelman keskeytyksestä: ’’Jos yhteistyö ei suju, ei myöskään raha tipu’’
Somalian maaohjelma keskeytetään – Rostila kiittää historiallista linjanmuutosta
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.

Tavio kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteosta: Kehitysyhteistyövarojen käyttöä valvotaan tehokkaasti – kumppanimaiden tulee ottaa vastaan omia palautettavia kansalaisiaan
Eduskunnan lähetekeskustelussa käsiteltiin tänään kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selontekoa eli KaKe-selontekoa. Aiheesta esittelypuheenvuoron pitäneen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion mukaan geopoliittisten ja geotaloudellisten jännitteiden kasvu, nousevien ja kehittyvien maiden vahvistuva asema ja talouden riskit edellyttävät muutoksia myös Suomen kauppa- ja kehityspolitiikkaan.

Tavio suurlähettiläskokouksessa: Hyvinvointivaltion rahoittamiseksi tarvitaan lisää vientiä – velaksi ei voida elää ikuisesti
Suurlähettiläskokouksessa puhuneen perussuomalaisen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion mukaan Suomen on nykyisessä nopeasti muuttuvassa ja vaikeasti ennakoitavassa toimintaympäristössä tarkasteltava ulkopolitiikkaansa entistä kansainvälisemmin.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Tavio: Kehitysyhteistyössä keskitytään yhä enemmän kauppaa tukevaan rahoitukseen

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio vappupuheessaan: Tasapainoinen valtiontalous on työntekijän ystävä

Kehitysyhteistyöhön 200 miljoonan lisäleikkaus

Somalian presidentti Berliinissä: ”Kaikki somalialaiset voivat palata kotimaahansa”
Jokaisella somalialaisella on kotimaa. Kaikki voivat palata takaisin. Se ei ole mikään ongelma, vakuutti Somalian presidentti Hassan Sheikh Mohamud Berliinissä liittokanslerinvirastossa pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
Viikon suosituimmat

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla
Maahanmuuton kasvu tekee hallaa Suomen työttömyysluvuille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Tästä huolestuttavasta tiedosta huolimatta lähes kaikki oppositiopuolueet esittävät talouden kasvutoimena maahanmuuttoa.

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) julkisti torstaina 19.11.2025 raportin ”Valtion budjetin menolisäykset COVID-19-pandemian aikana”. Tähän asti erityisesti SDP on perustellut Sanna Marinin hallituksen ennätyksellistä velkaantumista ja velkavuoren kasvua ennen kaikkea koronalla ja Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainassa.

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä
Expressenin mukaan yli miljardi kruunua eli yli 90 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja on ohjautunut yksityiskouluihin ja esikouluihin, jotka ovat olleet sidoksissa ääri-islamistisiin arvoihin.

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse
Ruotsissa uuteen tuulivoimaan ei ole investoitu käytännössä laisinkaan kuluvan vuoden aikana. Myös Suomessa tuulivoimarakentaminen on selvästi hidastunut. Energiayhtiöt ovat huolissaan edullisesta sähköstä, mutta kuluttajalle se voi olla elinehto.

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin
Jengiväkivalta alkoi Ruotsissa käydä entistä tappavammaksi samoihin aikoihin, kun Ruotsiin saapui 163 000 turvapaikanhakijaa vuosina 2015–2016. Pelkästään Tukholmassa on jengien väkivaltaisuuksissa ammuttu hengiltä 196 ihmistä viimeisen 10 vuoden aikana. Nyt automaattiaseet ovat antamassa tilaa käsikranaateille.

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu
Jälleen yksi hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristyksistä on valmistumassa tällä viikolla, kun eduskunta keskustelee tänään ja äänestää huomenna ulkomaalaislain muuttamisesta. Muutoksella pidennetään pysyvän oleskelun saamisen asumisaikaa ja tiukennetaan ehtoja.

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa, että hallitus ei saa avata itärajaa ennen kuin Venäjän toiminta muuttuu olennaisesti. Hän painottaa, että mielenilmaus rajalla palvelee vain Venäjän tavoitteita ja vaarantaa Suomen edun.

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton
Perussuomalaiset kritisoi voimakkaasti kaupungin vuoden 2026 talousarviota, joka nojaa epärealistisiin oletuksiin ja ideologisiin painotuksiin. Talousarvion valmistelijat ovat sivuuttaneet kasvavan velkataakan, muuttuvan väestörakenteen ja kaupungin ydintehtävien priorisoinnin.

Ruotsissa 4 000 jengirikollista elää leveästi myös sosiaalietuuksilla – tukia maksettu roistoille 3,6 miljardia kruunua
Noin 4 000 jengirikollista saa Ruotsissa perustoimeentulonsa sairauspäivärahasta, työkyvyttömyyseläkkeestä tai työttömyyskorvauksesta, käy ilmi paikallisen Kelan uudesta raportista. Yhteensä heille on maksettu etuuksia arviolta 3,6 miljardia kruunua.

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”
Keskusta on juuri julkaissut uusimman vaihtoehtobudjettinsa, joka lähinnä vaikuttaa siltä, että se on laadittu vaihtoehtoisessa todellisuudessa, sillä kepu muun muassa rahoittaisi uusia menoja perumalla veronkevennyksiä, joita ei edes tule ensi vuodelle. - Mieluiten näkisin ensi vuoden vaihtoehtobudjetin koskevan ensi vuotta, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo.
Uusimmat

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali

Kolumni: Some vie ison osan lapsuudesta
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 3/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää












