Suomi irtautuu Ottawan sopimuksesta – Antikainen: ”Suomi on tehnyt tärkeän päätöksen kansallisen turvallisuuden puolesta”

Hallituspuolueiden puheenjohtajat, pääministeri Petteri Orpo (kok.), valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.), opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) sekä maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) pitivät tänään tiedotustilaisuuden jalkaväkimiinojen selvityksen tilanteesta sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.

– Suomi on tehnyt tärkeän päätöksen kansallisen turvallisuuden puolesta. Kuten valtiovarainministeri Purra totesi, suomalainen jalkaväkimiina on puolustusase, johon ei astu kuin hyökkäävä sotilas. Venäjän jatkuva aggressio Ukrainassa ja kiristynyt turvallisuustilanne koko Euroopassa osoittavat, että Suomen on varmistettava itärajan puolustuskyky, Sanna Antikainen sanoo.

– Suomi on tehnyt viisaan täyskäännöksen kansallisen turvallisuuden nimissä. Ottawan sopimuksesta irtautuminen on looginen ja tarpeellinen askel. Olen itse tehnyt eduskunnassa toimenpidealoitteen asiasta ja pitänyt aihetta aktiivisesti esillä. Nyt on hienoa nähdä, että hallitus tunnustaa muuttuneen turvallisuustilanteen ja toimii sen mukaisesti, Antikainen sanoo.

Keskeinen kansallinen turvallisuuskysymys

Suomella on yli 1 300 kilometriä itärajaa, jonka puolustaminen on keskeinen kansallinen turvallisuuskysymys.

– Jalkaväkimiinat ovat kustannustehokas ja vaikuttava keino torjua laajamittaista maahyökkäystä. Niiden palauttaminen osaksi puolustusjärjestelmäämme vahvistaa Suomen puolustuskykyä ja toimii tärkeänä pelotteena mahdolliselle hyökkääjälle, Antikainen korostaa.

Ottawan sopimuksen irtisanominen edellyttää hallituksen esitystä.

– Hallituksen esitys Ottawan sopimuksesta irtisanoutumisesta valmistellaan ulkoministeriön johdolla. Irtisanominen tulee voimaan kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun sopimuksen tallentajana toimiva YK:n pääsihteeri on vastaanottanut irtisanomiskirjan.

Puolustusmäärärahat kasvuun – turvallisuus etusijalle

Hallituksen päätöksen mukaisesti puolustusmäärärahoja nostetaan asteittain siten, että ne saavuttavat vähintään kolme prosenttia bruttokansantuotteesta vuoteen 2029 mennessä.

– Puolustusvoimat käynnistää materiaalihankintoja etupainotteisesti, mikä osaltaan vahvistaa Suomen puolustusvalmiutta. Samalla hallitus panostaa pysyvällä rahoituksen lisäyksellä sisäiseen turvallisuuteen varmistamalla, että rajavartiolaitoksen, poliisin ja suojelupoliisin resurssit vastaavat nykyisiin ja tuleviin turvallisuushaasteisiin, Antikainen sanoo.

– Suomen turvallisuuden ja alueellisen koskemattomuuden takaaminen on hallituksen ensisijainen tehtävä. Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa on välttämätöntä, että teemme kaikki tarvittavat päätökset kansallisen puolustuksen vahvistamiseksi, Antikainen painottaa.