äidinkieli

Perussuomalaisten kansanedustaja Jenna Simula kritisoi Iltalehden artikkelia, jossa espoolaispäiväkodin johtaja toteaa, että ”Suomi on muuttunut” ja kehuu monikulttuurista päiväkotia, jossa suomalaislapsia on enää kolme. Simula nostaa esiin, että hallitsematon maahanmuutto täyttää päiväkoteja ja kouluja vieraskielisillä lapsilla, mikä kasvattaa erityistuen tarvetta, vaikeuttaa kommunikaatiota ja heikentää suomalaisten lasten äidinkielen kehitystä. Vielä ei kuitenkaan ole liian myöhäistä pysäyttää Suomen muuttumista tunnistamattomaksi kiristämällä maahanmuuttopolitiikkaa.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman korostaa, että lukutaito on kaiken oppimisen perusta ja sen kehityksestä on pidettävä tiukasti kiinni. Noin 20 prosenttia nuorista ja 11 prosenttia aikuisista kamppailee heikon lukutaidon kanssa, mikä vaikeuttaa opiskelua, työntekoa ja arkea. Strandman painottaa varhaista tukea, päivittäistä lukuharjoittelua, kodin roolia sekä sujuvaa lukutaitoa ennen kolmatta luokkaa.

Perustoimeentulotuen maksatus kasvoi viidenneksellä vuonna 2025. Tukea saaneissa kotitalouksissa asui noin kuusi ja puoli prosenttia Suomen väestöstä. Koko maan tasolla somalia ja arabiaa puhuvista noin puolet nostaa perustoimeentulotukea

Perussuomalaisten kansanedustajat Sara Seppänen ja Jaana Strandman pitävät suomen kieltä kansallisena perusarvona, jonka asemaa ei saa heikentää. Viime aikoina Opetusministeriön esille nostama esitys erillisen englanninkielisen lukiotutkinnon luomisesta Suomeen huolestuttaa edustajia, joiden mielestä esitys toteutuessaan lamauttaisi kansallisidentiteetin kehitystä.

Ajamme jatkossakin suomalaisuuden ja erityisesti suomen kielen asiaa, mutta puoluepolitiikan ulkopuolella, määrittelee Suomalaisuuden Liiton tuore puheenjohtaja Tiera Laitinen, joka on vastikään aloittanut pestinsä aiemmin liittoa johtaneen Ilmari Rostilan tilalla.

Tänään käynnistyvässä Suomeksi, kiitos -kampanjassa perussuomalaiset haluaa kiinnittää huomiota suomen kieleen ympärillämme. - Emme halua Suomesta puolinaisen englannin maata, emmekä halua englantia sinne, missä kuuluu kuulua suomi, perussuomalaisten puheenjohtaja Rikkka Purra sanoo.

Pääkaupunkiseudulla asuminen eriytyy yhä voimakkaammin asukkaiden äidinkielen ja sosiaalisen aseman mukaan. Nuorimmissa ikäluokissa jo puolet joidenkin alueiden asukkaista on vieraskielisiä. Vapaarahoitteisten asuntojen keskihinta kertoo puolestaan siitä, että uudistuotanto tai remontointi saattaa näillä alueilla olla haastavaa. Segregaatio sen sijaan on pomminvarmaa.

Luetun ymmärtäminen käy yhä vaikeammaksi ruotsalaisissakin kouluissa. Edessä saattaakin poliitikkojen mukaan olla sukupolvi, joka ei osaa lukea. Hankala yhtälö maailmassa, jossa vaatimukset osaamiselle kasvavat kaiken aikaa. Lääke on kuitenkin olemassa: lukemaan oppii lukemalla ääneen.

Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakummun mielestä on aika tunnustaa monikulttuurisuusaatteen suomalaisille arvoille aiheuttama vahinko ja seistä rohkeasti isänmaamme takana.

Eduskunnan täysistuntoon tuli 63 000 kansalaisen allekirjoittama kansalaisaloite termien "isä" ja "äiti" palauttamisesta lainsäädäntöön, palveluihin ja yhteiskuntaan. Aloitteen tarkoituksena on korjata viime hallituskauden päätös poistaa kyseiset termit käytöstä. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman pitää termien "isä" ja "äiti" poistamista hyökkäyksenä yhteiskunnan tukipilareita vastaan.

Kansanedustaja ja rehtori Jaana Strandman korostaa Suomen kirjallisuuden päivänä kirjojen lukemisen tärkeyttä. Lukutaito on kansalaistaito. Strandman nostaa esille kirjojen lukemisen merkityksen ja tärkeyden.

Luku- ja kirjoitustaito on ehdoton edellytys sille, että ihminen voi tulla osaksi toimivaa yhteiskuntaa. Voimakkaana jatkuvan maahanmuuton myötä lukutaidottomuudesta on tullut kasvava osa pohjoismaista todellisuutta. Lukutaidottomuus johtaa syrjäytymiseen ja sen myötä hyvinvointivaltion alasajoon.

Oikeuskanslerin kertomuksen mukaan englanti on ”käytännössä syrjäyttänyt suomen kielen ja muuttunut pääasialliseksi opetuskieleksi” Aalto-yliopistossa. Huomautus ei yllätä. Aikalaishulluus humisee akateemisissa sfääreissä. Monet korkeakoulut sekoilevat samoin kansainvälistymiskiimassaan.