Perussuomalaisten kunta- ja aluevaalitapahtumille startti Mikkelissä – syysaurinko ja Riikka Purran puhe vetivät Kirkkopuiston täyteen väkeä

Miko Bergbom ja Niko Ohvo: Etelärantaa ja Hakaniemeä yhdistää rakkaus halpatyövoimaa kohtaan

Mossad: Iran teettää terrori-iskuja katujengeillä – iskut Israelin Tukholman ja Kööpenhaminen suurlähetystöihin saman jengin tekosia

Junnila: Terroristijärjestöt riisuttava aseista tavalla tai toisella

Isisin ja Hamasin yhteistyö paljastui Gazassa: Hamas-Isis-taistelija piti jesidinaista orjanaan 10 vuotta

Elomaa: Sodissa kaatuneiden muistotaulut palautettava kouluihin

Demaripomo Razmyar kommentoi maahanmuuttajien Pisa-tuloksia – PS:n Koponen: ”Kujalla kuin käkikello”

PISA: Kun vasemmiston argumentit loppuvat, rasismisyyttely alkaa – Miko Bergbom antaa Li Anderssonin kuulla kunniansa

Kansallisarkiston ex-pääjohtajalta vakava varoitus Elokapinan radikalisoitumisriskistä – vertaa terroristijärjestö Punaiseen armeijakuntaan

Onni Rostilan kolumni: Sunnuntainen suru-uutinen

Polvinen: Helsingin Kaisaniemen puistossa näkyvät monikulttuurisuuden ongelmat pienoiskoossa

Kerjääminen

Suomessa on tuhansia järjestöjä ja organisaatioita, jotka ovat lähes yksinomaan julkisen rahoituksen varassa. Kaikki ilmoittavat työskentelevänsä hyvien päämäärien eteen, vaikka monen toiminta on lipsunut aggressiivisen lobbauksen ja politikoinnin puolelle &#8211; ja väärinkäytöksiä ja rikosepäilyjäkin on nähty. Yhdistystoiminnassa liikkuu löysää rahaa, joka houkuttaa siipiveikkoja ja hämärämiehiä. Taloustieteen professori Matti Virén herättelee keskustelua siitä, pitääkö valtion vuodesta toiseen alistua yhdistysten ja muiden epävirallisten yhteisöjen lypsettäväksi.

Julkiset menot kasvoivat voimakkaasti 1960-1980-luvuilla, jolloin rakennettiin perustaa pohjoismaiselle hyvinvointivaltiolle. Valtion takaamien hyvinvointipalvelujen rinnalle on samalla noussut ei-virallisten yhteisöjen ja organisaatioiden jatkuvasti paisuva kenttä, jonka toimintaa valtio ja kunnat rahoittavat. Yhdistysten toiminta on kuitenkin monelle epäselvää.
Turun yliopiston taloustieteen emeritusprofessori, ajatuspaja Suomen Perustan hallituksen puheenjohtaja Matti Virén ihmettelee, mihin Suomessa tarvitaan tuhansia järjestöjä ja organisaatioita, jotka ovat yksinomaan julkisten avustusten varassa.
Ei pidä ryhtyä valtion ja kuntien kerjäläisiksi
Tyypillisesti yhdistykset ilmoittavat mielellään laajan kirjon erilaisia hyviksi katsomiaan tarkoituksia, joiden puolesta ne toimivat, mutta on kyseenalaista, pitääkö valtion ulkoistaa hyvinvointivaltion toimintaan liittyviä tehtäviä ulkopuolisille tahoille.
&#8211; Yhteisöt sanovat tekevänsä hyvää, millä perusteella ne saavat tiettyjä rälssioikeuksia. Itse en kuitenkaan näe asianmukaisena järjestelynä sitä, että hyvinvointiyhteiskunnan toimintoja järjestämään on valtion lisäksi siirretty joukko muita toimijoita, Virén sanoo.
Kansalaisjärjestötoiminta on perinteisesti ollut vapaaehtoista, pyyteetöntä ja pääosin palkatonta toimintaa hyvien asioiden eteen. Nykyistä järjestökenttää Virén kutsuu kerjäämisen ammattilaisiksi, ja toteaa, että on tullut aika siivota ”harmaa vyöhyke” valtion ja vapaan kansalaistoiminnan välillä.
&#8211; Jos ”yleishyödylliset yhteisöt” eivät kykene itse hankkimaan keskuudestaan edes puolta rahoistaan, älkäätkö ne ryhtykö pysyviksi valtion ja kuntien kerjäläisiksi. Kansalaistoiminnan tarkoituksena ja ainoana toimintamuotona ei saisi olla rahan hankkiminen valtiolta, Virén sanoo.
Julkisia rahoituskanavia on useita
Moni suomalainen järjestö toimii pakolais-, siirtolais-, maahanmuutto-, monikulttuuri- ja kotouttamistoiminnan alueella, jolloin yleensä <a href="https://www.suomenuutiset.fi/helppoa-rahaa-maahanmuutto-ja-monikulttuuriyhdistyksille-jaettiin-veikkausvoittovaroista-55-miljoonaa-euroa/">helppoa rahaa</a> on tiedossa. Julkisia rahoituskanavia on useita, ja valveutuneimmat järjestötoimijat osaavat hyödyntää kaikkia.
Samaan aikaan kun järjestöt imuroivat tileilleen rahaa, joka on alkujaan kerätty joko veronmaksajilta tai rahapelihäviöistä, monen järjestön toiminta näyttäisi – ainakin julkisten ulostulojen perusteella – irtautuneen hyvin etäälle siitä tarkoituksesta, minkä puolesta ne ilmoittavat toimivan, ja on tapahtunut siirtymää lähelle poliittista toimintaa.
Tarkastelkaamme ilmiötä vaikka Plan Suomen toiminnan kautta.
Plan Suomi <a href="https://www.google.fi/url?sa=t&amp;rct=j&amp;q=&amp;esrc=s&amp;source=web&amp;cd=&amp;cad=rja&amp;uact=8&amp;ved=2ahUKEwjFlbGJs9f4AhXytYsKHYsiC_wQFnoECAMQAQ&amp;url=https%3A%2F%2Fplan.fi%2F&amp;usg=AOvVaw1S8MwbnKB4ZCCriBPLnQ0g">ilmoittaa olevansa</a> ”lastenoikeusjärjestö, joka parantaa erityisesti heikoimmassa asemassa olevien tyttöjen elämää ja suojelua.”
Muutama viikko sitten Plan Suomi <a href="https://www.suomenuutiset.fi/plan-suomi-vaatii-etta-naisia-pitaa-nyt-alkaa-kutsua-menstruoiviksi-ihmisiksi-twitter-kayttajilta-topakka-kurinpalautus/">käskytti</a> sosiaalisen median kanavillaan kaikelle kansalle, että jatkossa naisia ei pidä enää kutsua naisiksi, vaan sen sijaan ”menstruoiviksi ihmisiksi”. Seurauksena kuitenkin rekyyli iski somessa, ja Plan Suomelle annettiin topakka kurinpalautus, sillä määräilyn voi helposti nähdä tökerönä ja naisen arvoa alentavana.
Rahaa valuu veronmaksajilta ja ongelmapelaajilta
Plan Suomi on lähes yksinomaan ulkopuolisten avustusten varassa toimiva organisaatio. Enimmäkseen järjestölle kanavoituvat rahat ovat alun perin veronmaksajilta tai ongelmapelaajilta.
Ulkoministeriö (UM) rahoittaa järjestöä vuodessa 6,5 miljoonalla eurolla. Lisäksi järjestön tilille kilahti tänä vuonna sosiaali- ja terveysministeriön STEA-avustuksia 204 000 euroa.
Kaiken kaikkiaan eri tahoilta kerjäämällä Plan <a href="https://plan.fi/tutustu-planiin/taloutemme/">sai viime vuonna kasaan</a> yhteensä 24,4 miljoonan euron potin. UM:n ja STEA:n lisäksi rahoittajia ovat esimerkiksi EU, opetushallitus, aluehallintovirasto, Suomen Kulttuurirahasto sekä eräät yritykset.
Muhkeiden avustusvarojen turvin Plan Suomen päämajaan on haalittu <a href="https://plan.fi/yhteystiedot/henkilosto/">runsas joukko</a> palkollisia erilaisissa ”tehtävissä” nimikkeillä, kuten pääsihteeri, it-päällikkö, HR-päällikkö, talousjohtaja, ohjelmapäällikkö, humanitaarisen työn ohjelmapäällikkö, ohjelmajohtaja, ilmastotyön asiantuntija, gender and inclusion specialist, globaalikasvatuksen asiantuntija, globaalikasvatuksen ohjelmapäällikkö ja niin edelleen. Palkkakuiteista selviää, että myös koordinaattoreille maksetaan.
Veronmaksajien rahoilla parempaakin käyttöä
Ulostulojensa perusteella Plan Suomi on täysillä mukana tiedostavassa <a href="https://plan.fi/kannanotot/plan-vaatii-suomea-myontamaan-vastuunsa-riittamattomista-ilmastotoimista/">woke-hurmoksessa</a>. Sen lisäksi, että Plan vaatii naisia kutsuttavan jatkossa menstruoiviksi ihmisiksi, vaatimukset koskevat myös” vastuun tunnustamista riittämättömistä ilmastotoimista”.
Jos et ole vielä ehtinyt vaatia <a href="https://plan.fi/artikkelit/plan-international-vaatii-kuukautisille-omaa-emojia/">kuukautisille omaa emojia</a>, niin Plan Suomi on tehnyt myös sen sinun puolestasi.
Professori Virén vihjaa sarkastiseen tyyliin, että kenties veronmaksajilta kerätyillä rahoilla olisi parempaakin käyttöä kuin tukea Plan Suomen kulttuurinmuokkausprojekteja.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Kiva uutinen. Budjettialijäämän umpeenkurominen on sittenkin helppo juttu. Joka päivä joku Turhake -järjestö kertoo, mihin verovaroja EI pitäisi käyttää.
&mdash; Matti Viren (@viren_matti) <a href="https://twitter.com/viren_matti/status/1537358860889071617?ref_src=twsrc%5Etfw">June 16, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
&nbsp;
SPR käyttää palkkoihin 48 miljoonaa euroa vuodessa
Julkista rahaa heruu miljoonia euroja <a href="https://www.suomenuutiset.fi/somali-ja-monikulttuuriyhdistyksille-yli-miljoona-euroa-stea-rahaa-suomalaisuuden-liitolle-ei-heru-euroakaan-valtiolta/">somalien kulttuuriyhdistyksille</a>, siinä missä valtio suhtautuu nihkeästi suomalaisen kulttuurin tukemiseen.
Hyvin tavallista näyttää olevan, että <a href="https://www.suomenuutiset.fi/kaarnavenemiehille-taas-jattipotti-hautomotoimintaan-lapioitu-jo-yli-miljoona-euroa-stea-avustuksia/">mitä älyttömämpiä projekteja</a> keksit yhdistyksesi nimissä, sitä helpompi on hankkeelle saada julkinen maksaja.
Suomen Punaisen Ristin (SPR) verkossa julkaistun markkinointipuheen mukaan SPR muun muassa auttaa onnettomuuksien ja kriisien sattuessa Suomessa ja maailmalla.
&#8211; Kannustamme ihmisiä pitämään huolta toisistaan ja turvallisuudestaan sekä asettumaan heikomman puolelle, verkkosivulla lukee, tarkoituksena tietenkin vedota myötätuntoon ja auttamisen haluun.
Yksityisten lahjoittajien lisäksi SPR:lle kanavoituu muhkeita julkisia avustuksia, suurelta osin UM:n ja STEA:n kautta. Uusimman SPR:n vuosikertomuksen mukaan STEA-rahoituksen osuus oli lähes <a href="https://www.punainenristi.fi/globalassets/6.-tyomme--paasivu/jarjestotoiminta/jarjestotoimintaan-liittyvat-julkaisut/vuosikertomukset/spr_vuosikertomus_2021_fin.pdf">4,5 miljoonaa euroa</a>. UM:n kautta SPR:lle kanavoitui peräti 21,8 miljoonaa euroa.
Rahoittajien joukossa on muitakin ministeriöitä ja varoja tulee myös EU:lta. Kaiken kaikkiaan SPR:n julkinen rahoitus viime vuonna oli 33,4 miljoonaa euroa. SPR saa varoja myös lahjoituksina ja sijoitustoiminnasta.
SPR:n tilinpäätöksen mukaan tuotot olivat viime vuonna huimat 110 018 547 euroa. Summasta kuitenkin hupeni henkilökunnan elatukseen eli palkkoihin ja palkkojen sivukuluihin runsaat 48 miljoonaa euroa.
Plan Suomen tavoin SPR on auttamistyön kyljessä tehnyt politikointia jo vuosikaudet, muun muassa lähtemällä mukaan sosiaalisen median <a href="https://www.suomenuutiset.fi/punaisesta-ristista-tuli-presidentinvaalien-sensuristi/">ilmianto- ja kyttäyshankkeeseen</a> ja osallistumalla <a href="https://www.suomenuutiset.fi/spr-perustanut-laittomasti-maassa-oleskeleville-yomajoja-pyytaa-kerrostalonaapureita-salaamaan-asian-ville-tavio-vastenmielista-touhua/">laittomasti maassa olevien</a> piilotteluun. Äskettäin on käynyt ilmi epäily SPR:n piirissä tehdystä <a href="https://www.suomenuutiset.fi/sprn-vastaanottotoiminnassa-epaillaan-torkeaa-kavallusta/">törkeästä kavalluksest</a>a. Hyväntekeväisyystoiminnassa pyörii isoja rahoja, jotka aina houkuttavat siipiveikkoja ja hämärämiehiä.
Ideologisia puuhakerhoja karsittava pois
Perussuomalaiset pitää esillä järjestöjen ja yhdistysten leväperäistä rahoitusta. Kansanedustaja Mari Rantanen huomautti jo aiemmin, että rahanjako järjestöille on ollut vuosikausia <a href="https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/marirantanen1/jarjestoavustukset-syyniin/">holtitonta ja huonosti valvottua</a> sekä vaikuttavuusarvioinneiltaan onnetonta.
Kansanedustaja Lulu Ranne linjaa, että jatkossa järjestöjen rahoitusta tuleekin karsia.
&#8211; Meidän tulee priorisoida toimintaa, joka selvästi lisää hyvinvointia ja on taloudellisesti kestävää, kuten esimerkiksi lasten ja nuorten liikunnan tukemista, mutta erilaisia ystävyysjärjestöjä ja ideologisia puuhakerhoja on karsittava kovalla kädellä.
Ranne katsoo, että verorahojen käyttö on monelta osin holtitonta. Ranne vaatii myös toimintaan lisää avoimuutta ja läpinäkyvyyttä.
&#8211; Kansalaisilla tulee olla maksimaalinen oikeus ja mahdollisuus tarkastaa ja valvoa verovarojen käyttöä.
Yhdistysten rahoitusvastuuta Ranne siirtäisi enemmän yhdistyksille itselleen.
&#8211; Julkiset rahat pitää kohdistaa suomalaisten välttämättömiin palveluihin eikä mihinkään puuhasteluun, höpöhankkeisiin, kaikenlaisen turhan pyörittämiseen tai kavereiden palkkaamiseen. Tästä seuraa, että ei-välttämättömän yhdistystoiminnan rahoituksen on tultava vapaaehtoisilta lahjoittajilta, Ranne sanoo.
Julkista rahaa vain välttämättömyyksiin
Hän esittää, että yhdistysten rahoitustarpeita pohdittaessa tulisi aina ensinnä selvittää, että mikäli rahaa tarvitsevaa yhdistystä ei olisi, järjestäisikö valtio tai kunta vastaavaa toimintaa ja missä määrin, samalla huomioiden julkisten menojen välttämättömän priorisointitarpeen.
&#8211; Jos ei järjestäisi, sitten yhdistyksellekään ei anneta julkista rahaa. Jos valtio vastaavaa toimintaa järjestäisi mutta suppeampana, yhdistyksen rahoitus sitten sen mukaan, mikäli kyse on toiminnasta, joka on suomalaisten hyvälle arjelle välttämätöntä.

Suomalaisista järjestöistä tuli julkisen rahan kerjäämisen ammattilaisia – ”Kansalaistoiminnan tarkoituksena ja ainoana toimintamuotona ei saisi olla rahan hankkiminen valtiolta”

Kun 83-vuotias nainen nosti rahaa pankkiautomaatilla, hän ei muistanut katsoa taakseen. Varas yritti siepata setelinipun uhrin kädestä ja nainen kaatui maahan loukkaantuen vakavasti. Harvinaista tarinassa on se, että tekijä jäi kiinni ja häntä odottaa maastakarkotus.

&#8211; Enpä muista tapahtumasta muuta kuin sen, että makasin maassa ja olen edelleen shokissa, <a href="https://www.sydsvenskan.se/2021-01-18/har-knuffar-tjuven-en-83-arig-kvinna-till-marken">sanoo</a> 83-vuotias ryöstön uhriksi joutunut nainen Sydsvenskan-verkkolehdessä.
Nainen oli tullut rollaattorillaan pankkiautomaatille, eikä huomannut takanaan väijyvää voroa. Kun varas yritti viedä rahat vanhuksen kädestä, oli jo liian myöhäistä. Nainen kaatui maahan rollaattorinsa kanssa taistelun tuoksinassa. Hän löi takaraivonsa asvalttiin ja alkoi vuotaa massiivisesti verta.
&#8211; Mutta en päästänyt irti seteleistä, nehän olivat minun rahojani, nainen selitti kuulustelussa.
 Tuomion kärsimisen jälkeen karkotus
Paikalle kiirehti nopeasti auttajia. Eräs silminnäkijöistä juoksi rikollisen kiinni ja pidätteli tätä. kunnes poliisi saapui paikalle. Todistajat tunnistivat rikollisen ja hänen apurinsa. Poliisin työtä helpotti tuntuvasti se, että ryöstöyritys tallentui pankkiautomaatin valvontakameraan.
Tekoon syylliseksi epäillään 45-vuotiasta miestä ja hän saa syytteet törkeästä ryöstöstä ja pahoinpitelystä. Hänet on tuomittu vastaavista teoista myös aiemmin. On harvinaista, että vastaavat teot päätyvät oikeusistuimeen asti.
Epäillyn mukaan tekoon vaikuttivat humalatila ja huumeiden käyttö. Syyttäjän mukaan mies karkotetaan Ruotsista tuomion kärsimisen jälkeen. Hän saanee myös pitkän maahantulokiellon.

Valvontakamera tallensi veriteon Ruotsissa: Sankarivanhus ei antanut rahoja ryöstäjälle

Eskilstunan kunnanvaltuusto päätti ottaa käyttöön järeimmän mahdollisen keinon kerjäläisiä vastaan: byrokratialle kukaan ei mahda mitään. Niinpä lokakuun alusta kerjäämiseen Eskilstunassa vaaditaan maksullinen lupa, jos lääninhallitus vielä vahvistaa päätöksen.Muu Ruotsi on <a href="https://www.aftonbladet.se/nyheter/samhalle/a/Kv7E1e/omrostning-klar--sa-vill-eskilstuna-fa-bort-tiggarna">Aftonbladet</a>-lehden mukaan seuraamassa perässä.

Eskilstunan valtuuston päätös on muutenkin historiallinen ja sillä voi olla seurauksia myös syyskuun valtiopäivävaalien jälkeenkin. Ruotsidemokraatit nimittäin tukivat yleisradioyhtiö <a href="https://www.svt.se/nyheter/lokalt/sormland/svt-liverapporterar-idag-kommer-tiggeribeslut">SVT:n</a> mukaan kunnan pönkkäpuolueiden valmistelemaa esitystä samassa rintamassa.
Pitkällisen keskustelun jälkeen valtuutetut hyväksyivät esityksen &#8220;passiivisesta rahankeräyksestä&#8221;, lupa siis on ehdot täyttävälle lunastettavissa maksua vastaan. Kunnan virastoissa ja laitoksissa noudatettavan yleisen työajan puitteissa. Kaupungin järjestyssäännön muutos astuu voimaan 1. lokakuuta 2018. Edellyttäen, että lääninhallitus ei kumoa Eskilstunan päätöstä.
Kerjääminen on pitkään ollut kansallisen keskustelun keskipisteessä Ruotsissa. Asiasta tehtyjen mielipidemittausten mukaan valtaosa kansasta haluaa kieltää kaduilla kerjäämisen. Aiemminkin kerjäämiskieltoa on yritetty saada aikaan, mutta Vellingen kunnan aloite kaatui sittemmin lääninhallituksessa.
Sekä ruotsidemokraatit että kokoomus haluavat kansallisen kerjuukiellon. Sosialidemokraattien kanta on ollut tähän asti tavanmukaisen hyssyttelevä. Paine hallituspuolueita vastaan kuitenkin kasvaa vaalien alla koko ajan.

Kerjäyskielto etenee Ruotsissa – Eskilstuna keksi keinon häätää rahanpyytäjät kaduilta

Maanmiehet lupasivat bulgarialaisille töitä Ruotsissa. Perillä odotti yllätys ja todellinen paskaduuni. Väki pakotettiin kerjuulle ja rahat menivät pääosin rikollisliigalle. Kirjanpito kertoo kaiken ihmiskaupan arjesta.

Poliisi sai haltuunsa harvinaislaatuisen dokumentin. Rikollisliigan kirjanpidosta käy päivä päivältä ilmi, millaisia rahavirtoja kerjäyksessä liikkuu, ja kuka toimintaan pakotetuista on onnistunut parhaiten rahanhankinnassa ja kuka ei. Kyseessä ei todellakaan ole huumekauppaan rinnastettava rahantekokone, pikemminkin kyse on orjuudesta.
Toiminta on kuitenkin ollut hyvin suunniteltua ja johdettua, kertoo Aftonbladet-lehti. Kerjäyspaikat oli suunniteltu etukäteen ja kuljetuksetkin &#8220;työpaikalle&#8221; oli järjestetty. Kerjäläiset joutuivat tutustumaan myös eräänlaiseen rujoon pakkoruotsiin: Heidät opetettiin sanomaan ohikulkijoille &#8220;hej hej&#8221;. Jos joku ulkopuolinen sitten sattui kysymään, minne kadulla ansaitut rahat menevät, kerjäläisten oli osoitettava itseään.
Rikolliset huolehtivat kerjäläisten päivittäisistä tarpeista myymälle näille jäteastioista kaivettua ruokaa ja bulgariasta tuotettuja savukkeita sekä alkoholia &#8211; huomattavan kalliiseen hintaan. Kuulusteltavien oman kertomuksen mukaan rahoista suurin osa meni viinaan.
Järjestäytynyt kerjäys tapahtui kaukana suurista kaupungeista Bergslagenin alueella Keski-Ruotsissa.
Poliisin hallussa olevan kirjanpidon mukaan tilitapahtumat on kirjattu päivä päivältä jokaisen kerjäläisen osalta. Liigalla on ollut töissä kuudesta kuutentoista henkilöä kuukaudessa. Päivän päätteeksi tulot on laskettu yhteen ja jaettu tasan kerjäläisten ja liigan johtajan välillä.
Kerjäläisten summasta on sitten otettu &#8220;ylläpitoon&#8221; kuuluva summa, jonka kerrottiin menevän sähköön, veteen ja polttoaineisiin. Rikolliset suorittivat laskutoimitukset. Monet uhreista eivät osanneet laskea saatikka lukea.
Ja sitten raakoihin lukuihin: Vuonna 2016 koko kerjäystoiminnan liikevaihto oli 1 234 998 kruunua, vajaat 125 000 euroa. Siitä meni liigalle 774 831 kruunua ja kerjäläisille jäi siten 460 167 kruunua, runsaat 46 000 euroa. Tästä summasta kerjäläiset siis vielä maksoivat ylihinnoitellut ruoan, tupakat ja alkoholin.
Paras päiväsaldo on jouluaatolta 2016, jolloin ohikulkijoilta heltisi 7 650 kruunua. Liigan taskuun siitä kilahti 4 320 kruunua. Arkena, kuten 10. marraskuuta, rahaa heltisi vain 2 860 kruunua. Tästä liiga putsasi heti päältä 1 925 kruunua.
Parhaaseen vuositulokseen kerjäläisistä ylsi &#8220;Ivanka&#8221;, joka oli kadulla koko vuoden toukokuuta lukuunottamatta. Hän sai vuodessa kasaan kerjäämällä 142 094 kruunua eli 14 304 euroa.
Kolme bulgarian kansalaista on nyt saanut syytteen ihmiskaupasta. Kerjäläisiä ei syytetä rikoksista.
&nbsp;

Bulgarialaisen liigan kerjäämiskirjanpito julki Ruotsissa – summat siistissä taulukossa, paras “työpäivä” on jouluaatto

Ruotsidemokraatit ja Ruotsin kokoomus näyttävät löytäneen yhteisen sävelen kerjäyksen kieltämiseksi. Kielto koskisi kaikkia julkisia paikkoja koko valtakunnassa. Kerjäyskielto on osa kokoomuksen rikollisuuden torjuntaa käsittelevää ohjelmaa. 
 
Aloitteen takana ovat toistaiseksi vain nämä kaksi oppositiopuoluetta.
Miten kerjäyskielto käytännössä sitten toteutettaisiin ja mitä rangaistuksia kiellon rikkomisesta seuraisi, se on <a href="http://www.expressen.se/nyheter/detta-innebar-ett-tiggeriforbud-/">Expressen-lehden</a> mukaan vielä epäselvää. Kokoomus lähtisi keräämisen rankaisemisesta sakoilla, mutta muutkin keinot ovat mahdollisia.
Eräs mahdollisuus olisi noudattaa Tanskan mallia. Siellä kerjääminen on kielletty. Rangaistuksia kovennettiin äskettäin ja nyt ”turvattomuutta lisäävästä kerjäämisestä” voi olla seuraamuksena kahden viikon ehdoton vankeustuomio.
&#8211; Haluamme kansallisen kerjäyskiellon koko vaalikaudeksi, sanoo ruotsidemokraattien valtiopäiväedustaja ja oikeuspoliittinen asiantuntija Adam Marttinen.
&#8211; Kielto pitäisi toteuttaa siten, että joko poliisi tai vartijakoulutuksen saanut henkilö voivat keskeyttää kerjäämisen ja selvittää kerjääjän henkilöllisyyden.

Ruotsidemokraatit kerjäyskiellon taakse – Moderaatit ja SD pystyvät yhteistyöhön

Kolme perussuomalaista kansanedustajaa on valmistellut lakialoitteen, jolla suitsittaisiin kerjäämistä. Kansanedustajat Rami Lehto, Olli Immonen ja Jari Ronkainen esittävät järjestyslain muuttamista siten, että kerjäämisestä voitaisiin tuomita sakkorangaistukseen. Lakialoite on samansisältöinen kuin aiemmin viime vaalikaudella jätetty vastaava aloite.

&#8211; Kerjääminen ei kuulu turvalliseen ja vakaaseen hyvinvointiyhteiskuntaan ja siksi kerjäämiseen on puututtava. Lisäksi on ymmärrettävä, ettei Romanian ja Bulgarian kerjäläisten kerjäämällä hankkimat rahat mene heille itselleen, vaan valtaosin kerjäämisbisnestä pyörittäville järjestäytyneille rikollisliigoille, kansanedustaja Rami Lehto toteaa.
Kerjääminen on lisääntynyt Suomessa viime vuosien aikana, kun maahan on saapunut kerjäläisiä pääasiassa Romanian ja Bulgarian alueilta. Kerjäämisen kieltämisestä on käyty vuosittain keskustelua julkisuudessa, mutta toistaiseksi Suomessa ei ole ryhdytty tarvittaviin lainsäädännöllisiin muutoksiin.
Kerjääminen on organisoitua toimintaa, johon sisältyy monenlaista rikollisuutta kuten ihmiskauppaa, lasten hyväksikäyttöä, prostituutiota ja muita järjestäytyneen rikollisuuden piirteitä. Kerjääminen on muuttunut aiempaa aggressiivisemmaksi, johon myös sisäministeriön asettama työryhmä kiinnitti huomiota raportissaan vuonna 2010. Toiminnallaan kerjäläiset vaikuttavat negatiivisesti kaupunkien viihtyisyyteen ja kansalaisten kokemaan turvallisuuden tunteeseen.
&#8211; Kerjäämisen kriminalisoinnissa on kyse myös ihmisoikeuksista. Kerjäämisen salliminen Suomessa ei vähennä kerjäläisten ongelmia, köyhyyttä ja syrjintää lähtömaissa, vaan se pikemminkin lisää niitä altistamalla tulijat monenlaiselle hyväksikäytölle sekä lähtömaissa että Suomessa, kansanedustaja Olli Immonen sanoo.
&#8211; Myös muualla Euroopassa kielteisyys kerjäämistä kohtaan on lisääntynyt, ja toimia on tiukennettu. Esimerkiksi Ruotsissa ulkomailta tulleita kerjäläisiä on jopa karkotettu takaisin lähtömaihinsa. Karkottaminen olisi mahdollista myös Suomessa, mikäli ulkomailta tullut henkilö syyllistyisi jatkuvasti lain rikkomiseen, kansanedustaja Jari Ronkainen toteaa.
Kansanedustajakolmikon mukaan kerjäämisen mahdollistava lainsäädäntö uhkaa lisätä entisestään Suomen houkuttelevuutta järjestäytyneen rikollisuuden silmissä muiden maiden kiristäessä linjaansa.

Perussuomalaisilta lakialoite kerjäämisen kieltämiseksi

Europarlamentaarikko Jussi Halla-aho esitteli perjantain tiedotustilaisuudessa maahanmuuttoon liittyviä tavoitteita. Puolueen maahanmuuttoasioiden ohjelmatyöryhmän luonnostelemien tavoitteiden pohjalta muokataan tulevien viikkojen aikana vaaliohjelman maahanmuuttoa käsittelevä osio.
&#8211; Kyseessä on vielä luonnos, jonka perussuomalainen puolue elimissään aikanaan käsittelee ja huomioi niiltä osin kuin hyväksi katsoo, Halla-aho täsmensi.
Suomen Uutiset julkaisee Halla-ahon tilaisuudessa esittelemän tavoitelistan kokonaisuudessaan:
<hr noshade="noshade" size="1" />
Maahanmuuton kustannukset tehtävä läpinäkyväksi
&#8220;Eurooppaan kohdistuu tällä hetkellä ennennäkemätön siirtolaispaine Afrikasta ja Lähi-Idästä. Muuttoliikkeeseen vaikuttavat ajankohtaiset sodat ja kriisit mutta ennen kaikkea sitä pitää yllä elintasokuilu maanosien välillä. Eurooppa, etenkin Pohjois-Euroopan hyvinvointivaltiot, on avokätisine sosiaaliturvajärjestelmineen houkutteleva kohde myös sellaisille siirtolaisille, joilla ei ole työmarkkinoilla tarvittavia taitoja, tai jotka eivät uskonnollisista ja kulttuurisista syistä halua omaksua integraation kannalta tärkeitä eurooppalaisia käsityksiä esimerkiksi tasa-arvosta tai ilmaisunvapaudesta.
Vapaa liikkuvuus Euroopan unionin sisällä on johtanut siihen, että Välimeren yli tulleet siirtolaiset voivat käytännössä itse valita, mihin jäsenmaahan he turvapaikkahakemuksensa jättävät. Tällaisen turvapaikkashoppailun tuloksena kourallinen pohjoisia jäsenmaita ottaa vastaan lähes kaikki unionin alueelle tulevat turvapaikanhakijat.
Turvapaikkamenettely on luotu vainoa pakenevien ihmisten auttamiseen, mutta siitä on tullut käytännössä merkittävin siirtolaisuuden väylä. Valtavasta työttömyydestä ja julkisen sektorin rahoituskriisistä kärsivällä Euroopalla ei ole varaa vaikeasti kotoutuvien ihmisten massiiviseen muuttoliikkeeseen. Maahanmuutto muuttaa peruuttamattomasti kohdemaiden väestörakennetta, rikkoo yhteiskunnan sisäistä koheesiota, rasittaa kohtuuttomasti julkisia palveluita ja julkista taloutta, johtaa asuinalueiden gettoutumiseen, edistää uskonnollista radikalismia ja sen lieveilmiöitä sekä ruokkii etnisiä konflikteja. Esimerkkeinä näistä ilmiöistä voidaan mainita useita Euroopan suurkaupunkeja viime vuosina riivanneet etniset mellakat ja lähinnä maahanmuuttajanuorista koostuneet väkivaltaiset jengit.
Pakolais- ja turvapaikka- sekä työperäistä maahanmuuttoa ei pidä käsitellä moniliittina. Pakolais- ja turvapaikkapolitiikka on pidettävä erillään työperäisen maahanmuuton hallinnoinnista. Suuri osa maahanmuuttajista tulee Suomeen töihin ja osallistuu panoksellaan yhteiskunnan rakentamiseen. Maahanmuuttopolitiikan ja -lainsäädännön tarkoitus on mahdollistaa Suomen kannalta hyödyllinen tai vaikutuksiltaan neutraali maahanmuutto mutta samaan aikaan ehkäistä sellaista muuttoliikettä, josta on taloudellista tai yhteiskunnallista vahinkoa Suomelle. Maahanmuuttopolitiikan – kuten kaiken muunkin politiikan &#8211; pitää perustua kansallisen edun puolustamiseen, ei sinisilmäiseen maailmansyleilyyn. Etenkin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa veronmaksajien oikeustajua koettelee se, että maahanmuuton kustannusten annetaan jatkuvasti paisua. Turvapaikkajärjestelmän ja perheenyhdistämismenettelyn häikäilemätön käyttö elintasosiirtolaisuuden väylänä nakertaa kyseisten järjestelmien hyväksyttävyyttä tavallisen kansalaisen silmissä.
Suomessa maahanmuuton ongelmat ja kustannukset ovat vielä suhteellisen vähäisiä, mutta tämä ei johdu siitä, että Suomi olisi onnistunut kotouttamisessa muita maita paremmin, vaan siitä, että &#8220;humanitaarinen&#8221; maahanmuutto on meillä verrattain nuori ilmiö. Sen voidaan katsoa käynnistyneen Neuvostoliitosta Suomeen siirtyneiden somalien myötä 1990-luvun alussa. Suomen on vielä mahdollista välttää esimerkiksi Ruotsin, Ranskan tai Britannian maahanmuuttokatastrofi, mutta tämä edellyttää määrätietoista politiikkaa ja selkeää lainsäädäntöä. Suomi on tähän asti omaksunut ajopuun roolin; siirtolaisuuteen suhtaudutaan kuin luonnonvoimaan, jonka edessä nostetaan kädet pystyyn ja toivotaan parasta. Suhtautumistavan on muututtava pikaisesti.
Perheenyhdistäminen kuriin
Perheenyhdistäminen on yksi tärkeimmistä maahanmuuton syistä. Maahanmuuttotutkijat ja poliitikot ovat vakuutelleet, että perheenyhdistäminen edistää maahanmuuttajien kotoutumista. Tästä ei kuitenkaan ole mitään näyttöä, sillä humanitaarisin perustein maahan tulleiden ihmisten integroituminen on epäonnistunut surkeasti myös niissä maissa, mm. Suomessa ja Ruotsissa, joissa on harrastettu sallivaa perheenyhdistämispolitiikkaa.
Pakolaiskiintiön koko vähintään sopeutettava yleiseen taloustilanteeseen
Euroopassa ja maailmassa on vain kourallinen maita, joilla on kiintiöpakolaisjärjestelmä. Koska Suomeen hakeutuu enenevässä määrin ns. spontaaneja turvapaikanhakijoita, on arvioitava, onko kiintiöpakolaisjärjestelmän ylläpitäminen enää mielekästä.
Joka tapauksessa pakolaiskiintiön koko pitää sopeuttaa yleiseen taloustilanteeseen. Jos valtiontalous on alijäämäinen, menoja rahoitetaan velanotolla ja perustoimintoja leikataan, myös pakolaiskiintiötä on leikattava.
Kasautuminen lähiöihin ehkäisee integraatiota ja pahentaa asuntopulaa
Ei-työperäiset maahanmuuttajat hakeutuvat niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa mielellään suuriin kaupunkeihin. Koska heidän asumisensa jää suurelta osin julkisen sektorin järjestettäväksi ja maksettavaksi, he kasautuvat tiettyihin kaupunginosiin. Tämä, samoin kuin paikallisten koulujen &#8220;monikulttuuristuminen&#8221;, puolestaan työntää maksukykyisiä asukkaita pois näiltä alueilta. Lopputuloksena on lähinnä maahanmuuttajien asuttamia gettoja, jotka toimivat kasvualustana mm. uskonnolliselle radikalismille, ja joiden sisällä asuvilla ihmisillä on hyvin vähän kosketuspintaa muuhun yhteiskuntaan.
Monikulttuurisuus 
Monikulttuurisuuden nimiin vannovassa politiikassa on korostettu tulijoiden oman identiteetin, kulttuurin, uskonnon ja erityislaatuisuuden säilyttämistä, tarvittaessa yhteiskunnan tukitoimin, esimerkiksi järjestöille myönnetyin tuin. Katsomme, että yhteiskunnan ja veronmaksajan tehtävä ei ole tukea tänne vapaaehtoisesti muuttavien ihmisten identiteettiä tai uskonnonharjoittamista.
Suomalaisen koulutusjärjestelmän palveltava ensisijaisesti Suomea ja suomalaisia
Suomalaiset korkeakoulut houkuttelevat vähävaraisia ulkomaalaisia opiskelijoita maksuttomalla opetuksella ja usein englanninkielisillä opetusohjelmilla. Tämän &#8220;kansainvälistymisen&#8221; väitetään edistävän Suomen kilpailukykyä ja nostavan yliopistotutkimuksen laatua.
Maailman arvostetuimmat oppilaitokset eivät houkuttele huippuyksilöitä maksuttomalla vaan laadukkaalla opetuksella, ohjauksella ja tutkimuksella. Laadun ylläpitäminen edellyttää rahaa, jota kerätään usein varsin korkeillakin lukukausimaksuilla. EU-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille pitää asettaa lukukausimaksut.
Suomen maksuton korkeakoulutus on suomalaisten rahoittama, eikä siihen siksi voi olla subjektiivista oikeutta muilla kuin suomalaisilla. Maksuttomasti opiskelevat ulkomaalaiset syövät oppilaitosten resursseja, vievät opiskelijapaikkoja, eivätkä käytännössä edes jää valmistumisensa jälkeen Suomeen töihin, koska englanninkielinen opetus ei edellytä heiltä suomen kielen opiskelua.
Ei positiivista syrjintää rekrytoinnissa
Monet kunnat suosivat rekrytoinnissaan vähemmistöihin kuuluvia työnhakijoita. Menettelyllä pyritään siihen, että eri etniset ja kielelliset ryhmät olisivat edustettuna julkisen sektorin henkilöstössä väestösuhdettaan vastaavalla osuudella.
Mielestämme tasa-arvon tulee tarkoittaa mahdollisuuksien tasa-arvoa, ei lopputuloksen tasa-arvoa. Ratkaisu vähemmistöjen työllistymisongelmiin on työelämävalmiuksien kehittäminen, eivät kiintiöt.
Kansalaisuuden oltava palkinto
Motivaation kotoutumiseen tulee lähteä maahanmuuttajasta itsestään. Suomen kansalaisuus ei saa olla itsestäänselvyys, vaan se tulee nähdä palkintona jo tapahtuneesta kotoutumisesta. Kotoutumista taas on mitattava mielekkäillä mittareilla kuten kielitaidolla, kyvyllä huolehtia omasta toimeentulostaan ja halulla elää yhteiskunnan sääntöjen mukaan. Myös odotusajan tulisi olla nykyistä pidempi riippumatta siitä, onko henkilö tullut maahan työ-, humanitaarisella vai muilla perusteilla.
On myös selvitettävä mahdollisuudet muuttaa kansalaisuuslainsäädäntöä niin, että jo myönnetty kansalaisuus voitaisiin tietyissä olosuhteissa peruuttaa.
Kaksoiskansalaisuus tulisi sallia vain hyvin poikkeuksellisissa tapauksissa.
Kotiseutumatkailu ja jihad-turismi
Turvapaikkamenettely on tarkoitettu henkilöille, jotka kokevat kotimaassaan vainoa. Jos humanitaarisin perustein oleskeluluvan, ja mahdollisesti myöhemmin kansalaisuuden, saanut henkilö lomailee kotimaassaan, lähettää sinne lapsiaan &#8220;kulttuuria oppimaan&#8221;, tai pahimmassa tapauksessa osallistuu siellä sotatoimiin, voidaan päätellä, että hän itse ei pidä lähtömaataan liian vaarallisena. Tällaisissa tapauksissa suojeluntarpeen tulee katsoa päättyneen ja ainakin humanitaarisin perustein saatu oleskelulupa pitää peruuttaa.
Viranomaisten tietojenvaihtoa kehitettävä
Ulkomaalaislain mukaan se, että ulkomaalainen toistuvasti turvautuu toimeentulotukeen, on peruste oleskeluluvan lakkauttamiselle. Kuitenkin sosiaaliturvaa koskeva lainsäädäntö estää toimeentulotukipäätöksiä tekevää viranomaista ilmoittamasta tällaisista asiakkaista ulkomaalaisviranomaisille. Tämä on esimerkki huonosta lainsäädännöstä, joka estää viranomaista suorittamasta tehtäviään ja joka toimii suoraan vastoin suomalaisen veronmaksajan etua.
Toimeentulotuesta päättäville virkailijoille on asetettava velvoite ilmoittaa toistuvasti toimeentulotukea hakevista ulkomaalaisista ulkomaalaisviranomaisille. Erityisesti EU:n sisäistä &#8220;köyhyyssiirtolaisuutta&#8221; voidaan tällä tavoin hillitä.
Paperittomien palvelut ja kerjäläisongelma
Suomessa on sekä valtion että kuntien tasolla keskusteltu maassa laittomasti oleskeleville tarjottavista terveyspalveluista. Perussuomalaisten yksiselitteinen kanta on, että maassa laittomasti oleskelevat on poistettava maasta, eikä heitä pidä houkutella maahan julkisilla palveluilla.
Suomen, kuten muidenkin Länsi-Euroopan maiden, kaupunkeja ovat Romanian ja Bulgarian EU-jäsenyyden alkamisesta lähtien riivanneet näistä maista saapuneet romanikerjäläiset. Kerjäläisyyteen liittyy runsaasti enemmän tai vähemmän järjestäytynyttä rikollisuutta kuten katuryöstöjä, myymälävarkauksia sekä asuntomurtoja.
Näihin ilmiöihin voidaan puuttua tehokkaimmin kieltämällä kerjääminen järjestyslaissa.
Maahanmuuton kustannukset tehtävä läpinäkyviksi
Sosiaaliturvajärjestelmää ja tilastointia on kehitettävä siten, että valtion ja kuntien eri kansalaisuus- ja kansallisuusryhmille maksamat tulonsiirrot ovat eriteltävissä. Vain selkeä ja läpinäkyvä tieto lopettaa maahanmuuttajien saamiin tulonsiirtoihin liittyvän spekuloinnin ja mahdollistaa maahanmuuton kustannusten realistisen arvioinnin ja ennakoinnin.
Monikulttuurisuuden ei tule olla tavoite
Suomen on irrottauduttava siitä 25 jatkuneesta ajatuksesta, että maahanmuutto ja monikulttuurisuus sinänsä olisivat tarpeellisia tai tavoiteltavia asioita. Siirtolaisuus on yhtä vanha ilmiö kuin ihmiskuntakin, mutta sitä on myös aina pyritty hallitsemaan hyötyjen maksimoimiseksi ja haittojen minimoimiseksi.
<iframe loading="lazy" src="//www.youtube.com/embed/Py-SwdA1PE8" width="450" height="253" frameborder="0" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe>
Tuumaustunnin videotallenne.

Halla-aho esitteli maahanmuuttotavoitteita – on vielä mahdollista välttää Ruotsin, Ranskan tai Britannian katastrofi

Jos ulkomaalaisten kerjääminen yritetään estää rekisteröintipakolla, on seurauksena uusi ryhmä työperäisiä maahanmuuttajia. Näin se käy: Kun kerjäläinen rekisteröityy kerjäläiseksi, tulee hänestä samalla rekisteröitynyt tulonhankkija.  Suomessa lähtökohtaisesti kaikki ansaintatoiminta on veronalaista. Jos esimerkiksi Romanian romanit rekisteröityvät kerjäläisiksi, heistä tulee myös verovelvollisia ja se tuo heille työperäisen maahanmuuttajan statuksen.
Tämä taas tarkoittaa sitä, että kerjäystoiminnan alkaessa heidän mukanaan olevat ja Romaniassa olevat lapsensa saavat oikeuden lapsilisiin ja Romaniassa alle kolmevuotiaitten lasten kotihoito avaa suomalaisen kotihoidon tuen.  Jos kerjäläinen tulee EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta, saa rekisteröitynyt kerjäläinen suomalaisen sosiaaliturvan neljän viikon kerjäämisen jälkeen. Tällöin hänen mukanaan tulleet lapset saavat suomalaista lapsilisää. Tämän mahdollistaa tammikuussa käyttöönotettu <a href="http://hallinta.suomenuutiset.fi/eun-ulkopuolisille-suomalainen-sosiaaliturva-hyvin-lyhyen-tyomarkkinoilla-olon-jalkeen/">yhdistelmälupadirektiivi</a>.
Lakeja ja lakiesityksiä pitää muistaa katsoa myös siltä kannalta, mitä niiden voimaantulo saa aikaan.
Maria Tolppanen 
Kansanedustaja (ps.)

Rekisteröitynyt kerjäläinen = työperäinen kerjäläinen

Perussuomalaisten kansanedustaja Reijo Tossavainen jätti Arto Satosen (kok.), Kari Rajamäen (sd.) ja Antti Rantakankaan (kesk.)  kanssa lakialoitteen kerjäämisen rajoittamisesta. Lakialoitteen on allekirjoittanut yli puolet kansanedustajista, joten se tulee nopeutetusti eduskunnan käsittelyyn.
Tossavaisen mukaan Suomeen saapuvien kerjäläisten määrä on kasvanut erityisesti Bulgariasta ja Romaniasta. Viime kesänä kerjäläisiä arvioitiin olleen 300-500 henkilöä. He kerjäsivät pääkaupunkiseudun ohella myös muissa suurissa kaupungeissa ja kiersivät kesätapahtumien perässä eri puolilla Suomea. Osa kerjäläisistä toimi melko agressiivisesti.
&#8211; Kerjäämiseen liittyy vahva epäilys kerjäläisten ja järjestäytyneen rikollisuuden yhteyksistä. Esimerkiksi Romaniassa kaksi Suomeenkin kerjäläisiä järjestänyttä rikollisjärjestöä on tuomittu pitkiin rangaistuksiin. Kerjääjien osalta on varmistettava, että he eivät ole ihmiskaupan uhreja, Tossavainen perustelee aloitetta.
&#8211; Useissa Euroopan maissa kerjäämistä on alueellisesti rajoitettu tai jopa kokonaan kielletty. Esimerkiksi Iso-Britanniassa kerjääminen on kokonaan kiellettyä julkisilla paikoilla ja Tanskassa ulkomaalaista kerjääjää voi odottaa jopa viiden vuoden porttikielto maahan. Alueellisia rajoituksia on mm. Espanjassa, Ranskassa, Slovakiassa ja Tshekissä.
Lakialoite mukailee Norjan lain mukaista mallia, jonka mukaan kerjäläisten tulee rekisteröityä.
&#8211; Näin poliisilla on tiedossa kaikki maassa kerjäävät ihmiset ja poliisi voi tarvittaessa selvittää heidän taustansa. Rekisteröityminen tuo kerjäläiset virallisen järjestelmän piiriin, mikä vähentää riskiä kerjäläisten hyväksikäytöstä ja ihmiskaupasta, Tossavainen kuvaa.
Norjan laki sallii Tossavaisen mukaan myös alueellisen kerjäämisen kiellon. Kerjääminen voidaan kieltää esimerkiksi kaupunkien keskustoissa, matkailukohteissa ja kesätapahtumissa. Näin paikallisesti voidaan valita alueet, joissa kerjäämistä ei haluta tapahtuvan.