Maatalous

Mikä maataloudessa ja kotimaisessa ruuantuotannossa oikein mättää, ja miksi ruokakaupoista jauheliha on vähissä - jopa rauhan oloissa? Perusasiaa-ohjelmasarjan uudessa jaksossa valtiovarainministeri Riikka Purra ja kansanedustaja Antti Kangas keskustelevat kotimaisen ruuantuotannon kriisitilanteesta.

Perussuomalaiset on aina korostanut, että maatalous ei ole vain elinkeino, vaan se on myös osa kansallista turvallisuutta ja suomalaista identiteettiä. Huoltovarmuus, omavaraisuus ja suomalaisten oikeus kotimaiseen, turvalliseen ja eettisesti tuotettuun ruokaan ovat perussuomalaisille keskeisiä arvoja.

Suomalainen maatalouskriisi on pitkään jatkunut ongelma, mutta sen seuraukset näkyvät nyt yhä selvemmin myös kuluttajille. Alkutuottajille maksetaan Euroopan huonointa hintaa lihasta. Ympäristön ja eläinten hyvinvoinnin hoidossa Suomi on Euroopan kärkimaita. Tämä ei ole ilmaista. Eri maiden erilaiset hyvinvointi- ja ympäristöstandardit vääristävät kilpailua. Suomalaiset tilat kärsivät muun muassa tästä, ja niitä lopetetaan kannattamattomuuden vuoksi tiuhaan tahtiin, kertoo perussuomalaisten kansanedustaja Ritva "Kike" Elomaa.

Fazer Leipomoiden ruispalaleipälinjan avajaisiin Lahden leipomolla maanantaina osallistunut perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen korosti puheessaan kotimaisen ruuan merkitystä, alkutuottajien asemaa sekä Fazerin investoinnin merkitystä suomalaiselle elintarviketeollisuudelle ja koko yhteiskunnalle. Nieminen pitää täysjyväviljan syöntiä myös kansanterveydellisesti tärkeänä asiana, jota tulisi lisätä, sillä varsinkin nuoremmissa ikäryhmissä sitä syödään koko ajan vähemmän.

Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen vaatii hallitukselta nopeita ja vaikuttavia toimia perinnebiotooppien suojelemiseksi ja hoitotuen pelastamiseksi. Seppänen on jättänyt asiasta kirjallisen kysymyksen eduskunnassa.

Mitä oikein pitäisi tehdä, kun kotimainen ruuantuotanto ei enää riitä kattamaan kulutusta? Voidaanko vajetta täydentää eurooppalaisella tuotannolla, ja mitä tavallinen kuluttaja voi tehdä asialle? Suomen Uutiset Show'n uutuusjaksossa kuullaan suoraa puhetta kaikkia koskettavasta aiheesta eli ruuasta.

Liian monet näkevät kotimaisen ruuantuotannon lähinnä ilmastohaittana. Tosiasia kuitenkin on, että ilman ruokaa meille jokaiselle kävisi huonosti, muistuttaa perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu.

Naudan jauheliha on loppu kaupasta. Ihmiset huolestuvat vasta silloin, kun lihatiskiltä ei enää löydy sitä, mitä on totuttu ostamaan, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen.

Marttaliitto on tiedottanut hiljattain, että se on sitoutunut tarjoamaan omissa tilaisuuksissaan vain kasvisruokaa vuosien 2025 ja 2026 aikana. Liiton mukaan sitoumus kasvisruokaan on yksi konkreettinen teko liiton toiminnan hiilijalanjäljen ja muiden ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä sitoumus tarkoittaa käytännössä suomalaisen monipuolisen ruokakulttuurin ja perinteisten ruokailutottumusten syrjäyttämistä ideologisista syistä.

Mercosur-vapaakauppasopimusneuvottelut EU:n ja Mercosur-maiden (Argentiina, Brasilia, Paraguay ja Uruguay) välillä saatiin onnistuneesti päätökseen 6.12. vuosikymmeniä kestäneiden neuvottelujen jälkeen.

Eduskunnassa käytiin keskiviikkona keskustelua vaihtoehtobudjeteista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää ihmetteli oppositiopuolueiden ideologisia esityksiä turpeentuotannon vaikeuttamiseksi.

EU:n ennallistamisasetuksen tavoitteet Suomessa ovat vielä täsmentymättömiä, mutta kansallisen suunnitelman valmistelu on käynnistymässä. Maatalouden käytössä olevista 270 000 turvepeltohehtaarista tulisi ennallistaa vuoteen 2050 mennessä puolet eli 135 000 hehtaaria. Tästä määrästä pitäisi vettää kosteikoksi 46 000 hehtaaria.

Keskiviikkona eduskunnassa käsiteltiin hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi maatalousyrittäjän eläkelain muuttamisesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Anne Rintamäen mukaan esityksen taustalla on Välitä viljelijästä -projekti, jonka tarkoituksena on maatalousyrittäjien työkyvyn tukeminen, työkyvyttömyyden ennaltaehkäisy sekä työurien pidentäminen.

Turpeelle on löytymässä yhä uusia käyttötarkoituksia. Turpeesta tehdyn aktiivihiilen kysyntä maailmalla kasvaa. Turpeesta prosessoiduista biostimulanteista toivotaan apua maaperän ja kasvualustojen parantamiseen.