Lue uusin: PS-lehti 4/2026

PS-Naiset 2/2026

PS-Naiset 1/2026

Reijonen tyrmää hallituksen bensasovun: ”Tämä polttoainegate se vasta susi olikin”

Kaupan ala tyytyväinen: Yrityslähestymiskielto etenee eduskunnassa

Ranne: Jäänmurtajien toimintavarmuutta vahvistetaan – uudet kotisatamat Poriin ja Kemiin

Grönroos: Vieraskielisiä Suomessa kohta jo 700 000 – Vantaa voi olla pian enemmistöltään maahanmuuttajataustainen

Strandman: Datakeskukset on saatava ruotuun

Antikainen bensapaketista: ”Sysihuono ratkaisu jättää varsinaisen ongelman korjaamatta”

Virkamiehet ehdottavat ruuhkamaksuja – perussuomalaiset sanovat ei

Elomaa: Korjaamme Marinin hallituksen aiheuttaman YEL-katastrofin

Sara Seppänen: EU:n strategisten raaka-aineiden listalle pääsy ei anna kaivoshankkeille oikaisukaistaa – yhtiöiden on noudatettava Suomen lakeja

Reijonen torjuu kilometriveron maaseutua kurittavana hömppäverona: ”Helsingin seutu olisi ylivoimainen voittaja”

Greta Thunberg hilluu jo Pariisissa – ilmasto ja Gaza unohtuivat

Elina Hiltusen islamkritiikki vaiennettiin kokoomuksessa: ”Perussuomalaiset on ainoa puolue, joka aidosti välittää sananvapaudesta”

Lapsensa murhannut mies vaihtoi Ruotsissa sukupuolta – pääsi naisvankilaan ahdistelemaan ja herättämään pelkoa

Purra oikoo kokoomuksen bensaväitteitä: Se ainoa vaikuttava bensan hintaa laskeva toimi ei ole kokoomukselle ja RKP:lle mitenkään käynyt

Antikainen: Osa suomalaismepeistä puolusti terroristeja – ”Ei tätä voi ymmärtää”

Yhdysvallat virallisesti huolissaan Euroopasta – maahanmuutto uhkaa puolustusyhteistyötä

The Economist varoittaa instituutioihin leviävästä islamismista – vaatii poliittiselta keskikentältä rohkeutta

Perussuomalaiset ja Leena Meri laittoivat lopun rikollisten hyysäämiselle – katso 23 kohdan lista

Bergbom sanasodassa kokoomusedustajan kanssa – harhaanjohtava lainaus vaihtui ilmastonmuutosdenialismisyytöksiin

Valkoisen punta on vain 88 penniä – yleisradioyhtiö BBC syrjii valkoisia työntekijöitään palkkauksessa

MV-lehti

Ilja Janitskin on kuollut 42-vuotiaana syöpään. Asiasta <a href="https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/cc4e6be9-6a68-4cc1-b86f-7d3c9c6518f1">kertoo</a> Iltalehti. 

Janitskin sai viime viikolla kuulla lääkäriltään, ettei hänen syöpäänsä voitu enää hoitaa. Lääkäri suositteli Terhokotia, mutta Janitskin halusi viettää viimeiset hetkensä kotona.
Sosiaaliseen mediaan on jätetty runsaasti suruvalitteluja. Eräs niistä on kansanedustaja Mauri Peltokankaan (ps.). Hän kirjoitti uutisen kuultuaan <a href="https://www.facebook.com/mauri.peltokangas.9/posts/1340106719509439">viestin</a>: &#8221;Kävin aika-ajoin tapaamassa Iljaa. Hän taisteli sairauttaan vastaan valittamatta, selkä suorana tavalleen uskollisena äijänä. Kivut ovat nyt poissa. Lepää rauhassa ystäväni.&#8221;
Suomen Uutiset<a href="https://www.suomenuutiset.fi/haastattelussa-ilja-janitskin/"> haastatteli</a> Janitskinia 2018. Hän oli tuolloin vankilassa ja kamppaili syöpää vastaan. Tuomio liittyi MV-lehdessä julkaistuihin kirjoituksiin.

IL: Ilja Janitskin on kuollut syöpään

MV-lehden perustaja Ilja Janitskin on saanut Helsingin käräjäoikeudessa tuomion kaikkiaan 16 rikoksesta. Asiasta <a href="http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005868375.html">kertoo</a> HS. 

Oikeus langetti Ilja Janitskinille vuoden ja kymmenen kuukauden ehdottoman vankeustuomion. Helsingin Sanomien <a href="https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005868375.html?utm_campaign=tf-HS&amp;utm_term=0&amp;utm_source=tf-other&amp;share=3308d0006424464411488e386b0cbbd3">mukaan</a> hänet tuomittiin muun muassa kolmesta törkeästä kunnianloukkauksesta, kahdesta kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, tekijänoikeusrikoksista sekä salassapitorikoksista. Syytettynä oli myös MV-lehteen kytkeytyvä Johan Bäckman. Hän sai vuoden ehdollisen vankeusrangaistuksen Ylen toimittajaan kohdistuvasta törkeästä kunnianloukkauksesta, yllytyksestä törkeään kunnianloukkaukseen sekä vainoamisesta.
Janitskin, Bäckman ja kolmas tuomittu tuomittiin yhteensä maksamaan vahingonkorvauksia ja hyvityksiä noin 136 000 euroa.
Oikeuden päätös ei ole vielä lainvoimaisia.

MV-lehden Ilja Janitskinille vuosi ja kymmenen kuukautta vankeutta

Mediamaailman häirikkö MV-lehti herättää vahvoja tunteita suuntaan ja toiseen. Sen nimeen vannotaan ja kirotaan. Toiset pitävät sitä totuuden torvena, toiset vihapuheen viemärinä. Oli miten oli, MV-lehden entinen päätoimittaja Ilja Janitskin lienee yksi Euroopan vangituimmista päätoimittajista: hänet on pidätetty Espanjassa, laitettu vankilaan Andorrassa ja nyt hän istuu tutkintavankeudessa Suomessa. 

Monet &#8211; etenkin median edustajat &#8211; tuntuvat olevan sitä mieltä, että Ilja Janitskinista ei saisi lainkaan puhua &#8221;oikeana&#8221; päätoimittajana, mutta totuus on, että hän istuu vankilassa nimenomaan päätoimittajan vastuun takia.
Suomen Uutisten toimittaja kävi Vantaan vankilassa tapaamassa MV-lehden perustajaa Janitskinia ja kuuntelemassa hänen puoltaan tarinasta.
<h4>Romani antoi sellinsä</h4>
Janitskin tuotiin Suomeen huhtikuun puolivälissä. Ensimmäiset kaksi viikkoa hän vietti eristyksissä Pasilan poliisivankilan sellissä. Paluu kotimaan kamaralle oli karu.
Vantaan vankilassa noin puolet vangeista on ulkomaalaistaustaisia, mutta Ilja Janitskin istuu osastolla, jossa kaikki ovat suomalaisia tai romaneja. Vantaan vankilassa on myös paljon MV-lehden vakiolukijoita.
&#8211; Laittakaa sellaiselle osastolle, missä ei hipit heilu eikä vasikat voimistele, oli Janitskin sanonut kun toivetta osastosta kysyttiin.
Myös toive yksittäissellistä toteutui, kun samalla osastolla olevat romanit halusivat vaihtaa sellipaikkoja, jotta Janitskin saa oman sellin. MV-lehdessä on uutisoitu paljon romanien välienselvittelyistä ja välillä naljailtukin, mutta ainakaan nämä romanit eivät olleet loukkaantuneita Janitskinille.
&#8211; Romanien mielestä MV on v*tun hyvä lehti, Janitskin sanoo.
Vantaan vankilassa on monia eri osastoja, joilla on omat lempinimensä. Raiskaajat ja pelkääjät lusivat Lisko-osastolla. Erästä osastoa kutsutaan Mogadishuksi.
Naapuriosastolla istuu Helsingin huumepoliisin entinen päällikkö Jari Aarnio. Vain lasiseinä erottaa osastojen parvekkeet.
&#8211; Pitäisikö pyytää &#8221;keisari Aarniolta&#8221; haastattelu, MV-lehden ex-päätoimittaja pohtii.
Janitskinia on kuulusteltu todistajana myös siitä, että MV-lehti julkaisi Aarnion oikeudenkäyntiä koskevan liitteen salaisesta henkilötodistelusta. Asiakirjat liittyvät poliisin käyttämiin tietolähteisiin. Poliisia kiinnosti kovasti, kuka on vuotanut MV-lehdelle salaisen asiakirjan, johon on pääsy vain poliisilla ja oikeuslaitoksen henkilöstöllä. Janitskin vetosi lähdesuojaan.
&#8211; Sanoin, että vaikka minä en tykkää poliiseista, niin en minä halua vasikoida edes poliisia, Janitskin naurahtaa.
MV-lehti julkaisi salaiset Aarnio-jutun paperit 22.5.2017. Pari viikkoa myöhemmin Helsingin käräjäoikeus vangitsi Janitskinin poissaolevana uudestaan, jotta hänestä voitaisiin tehdä kansainvälinen etsintäkuulutus Suomeen luovuttamista varten.
<h4>Ruplasalkkua ei ollutkaan</h4>
Pasilan poliisivankilassa Janitskinia kuulusteltiin kahden viikon ajan päivittäin peräti kuuden eri tutkijan voimin. Tutkinnanjohtaja Saaristolaa hän kertoo nähneensä vain kerran vilaukselta.
Monet MV-lehteä vastaan tehdyt rikosilmoitukset liittyvät rikoksista epäiltyjen tai tuomittujen nimien ja kuvien julkistamiseen. Kyse on siitä, saako ihmisestä kertoa, että hän on tuomittu pedofiili tai huumerikollinen, ja millaisin sanakääntein sen saa kertoa.
Eräs tutkijoiden erityisistä kiinnostuksen aiheista on ollut MV-lehden rahoitus. Janitskinin ja hänen markkinointiyrityksensä tilit on tutkittu tiheällä kammalla. Monet tahot ovat pyrkineet leimaamaan MV-lehden ruplarahoitteiseksi &#8221;Putinin trollitehtaan&#8221; alaosastoksi, mutta mitään viitteitä ruplarahoituksesta tai Venäjä-kytköksistä ei Janitskinin mukaan ole löytynyt.
&#8211; Toimittajat ovat kirjoitelleet vaikka kuinka paljon juttuja MV:n ruplarahoituksesta. Tuleeko nyt oikaisuja, kun ruplia ei ollutkaan, Janitskin kysyy.
<h4>Tavoite: mahdollisimman paljon lukijoita</h4>
Vuonna 2014 perustettu MV-lehti sai alkunsa siitä, että pitkää tipatonta viettänyt Ilja Janitskin päätti kehitellä aikansa kuluksi nettilehden. Lehden nimi ja tyyli oli valittu houkuttelemaan mahdollisimman paljon kävijöitä ja klikkauksia. Jutut eivät juuri poikenneet iltapäivälehtien klikkiotsikoista, paitsi että niihin oli tehty tahallaan kielioppi- ja kirjoitusvirheitä ja lisätty paljon huutomerkkejä, jotta ihmiset innostuisivat jakamaan pöhköjä juttuja eteenpäin.
&#8221;Mitä Vittua?&#8221; -nimellä aloittanut lehti oli nimensä veroinen. Aluksi kukaan ei ollut erityisen huolissaan uudesta &#8221;feikkimediasta&#8221;, joka kirjoitti ruokasoodasta ja ufoista, mutta suosion kasvaessa ja juttujen muuttuessa asiallisemmiksi tilanne muuttui.
&#8211; Sitten niitä rupes pelottamaan, kun alkoi olemaan järkevämpiäkin juttuja. Poliitikkoja haittaavia juttua, Janitskin sanoo.
Ennen MV-lehteä Janitskin ei ollut lainkaan kiinnostunut politiikasta.
&#8211; En edes tiennyt mitä puolueita Suomessa on.
Hän kertoo äänestäneensä elämänsä aikana tasan yhden kerran: kaveriaan Tony Halmetta.
MV-lehti on leimattu rasistiseksi ja maahanmuuttajavastaiseksi, mutta Janitskin itse näkee vangitsemisensa perimmäisen syyn muualla.
&#8211; Suurin rikokseni oli, että sain liikaa lukijoita, Janitskin sanoo.
&#8211; Onhan tuolla monilla palstoilla paljon rankempaakin tekstiä.
&#8211; Jos MV:ssä olisi kirjoitettu pelkästään matujuttuja, minä en olisi nyt vankilassa. Mutta kun kirjoitettiin EU- ja Nato-kriittisiä juttuja, Janitskin väittää.
Maaliskuussa 2015 MV-lehden suosio nousi huippulukemiin, kun lehti kirjoitti Tapanilassa tapahtuneesta, somalien tekemästä joukkoraiskauksesta. Lehti sai viikossa yli 800 000 kävijää. Klikkaukset ovat elinehto verkkomedialle, koska ne vaikuttavat mainostulojen määrään, ja mainostuloista käydään veristä kilpailua. Niinpä valtamedia alkoi kiinnostua uudesta tulokkaasta, jonka kävijämäärät olivat suurempia kuin yhdelläkään maakunnallisen lehden verkkosivustolla.
Lännen Median toimittaja Juha Vainio <a href="http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/vihasivusto-tienaa-isoja-tuloja-tunnettujen-suomalaisyritysten-mainoksilla/693237/">kirjoitti</a> maaliskuun lopussa jutun MV-lehden mainostuloista ja otti yhteyttä suomalaisyrityksiin, joiden Google-mainoksia oli sivuilla näkynyt. Vainio <a href="https://www.journalisti.fi/artikkelit/2015/7/paskamyrsky/">tivasi</a> yrityksiltä, halusivatko ne todella mainostaa lehdessä, jonka sisältö oli Vainion mukaan aggressiivista ja rasistista. Artikkelissa kerrottiin myös Janitskinin aiemmin saamista väkivaltarikostuomioista. Jopa 15 vuotta vanhojen tuomioiden julkistamista toimittaja perusteli sillä, että &#8221;Janitskin käyttää merkittävää valtaa sivustollaan&#8221;.
Valtamedian aloittama ja Sosialidemokraattisten opiskelijoiden (SONK) jatkama kampanjointi MV-lehden mainostajia vastaan johti siihen, että sivustolta katosivat viimeisetkin mainostajat. Juha Vainion <a href="http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/866948/Vihasivustosta+kertova+uutinen+valittiin+vuoden+parhaaksi+jutuksi">kirjoittama juttu</a> MV-lehden mainostajista ja Ilja Janitskinin rikostaustasta palkittiin vuoden 2015 parhaana uutisjuttuna. Sanomalehtien liiton antaman palkinnon perustelujen mukaan &#8221;uutisella oli yhteiskunnallista merkittävyyttä ja vaikuttavuutta&#8221;. Ennen jutun julkaisua MV-lehti oli saanut kymmeniä tuhansia mainoseuroja yrityksiltä Googlen välityksellä, kertoo Turun Sanomat.
<h4>Vuorille sikopaimeneksi</h4>
Toukokuussa 2016 poliisi kehotti ihmisiä tekemään rikosilmoituksia MV-lehteä vastaan. Rikosepäilyjen pino alkoi kasvaa. Lokakuussa Helsingin käräjäoikeus <a href="https://www.facebook.com/Helsinginpoliisilaitos/posts/1005614116186789">vangitsi</a> Janitskinin poissaolevana esitutkintaa varten syyttäjän vaatimuksesta. Janitskinista annettiin eurooppalainen pidätysmääräys, jonka perusteella hänet otettiin kiinni Espanjassa 27. lokakuuta.
Luovutuspyynnön alustavassa käsittelyssä tuomari kysyi, onko Janitskinilla perhettä Espanjassa. Onhan minulla koira, marsu ja kani, vastasi Janitskin. Tuomari purskahti nauruun ja päästi miehen vapaalle jalalle odottamaan päätöstä mahdollisesta luovutuksesta.
Janitskin ei kuitenkaan jäänyt odottelemaan vaan pakkasi &#8221;perheensä&#8221; autoon ja ajoi kotoaan Barcelonasta pari sataa kilometriä pohjoiseen. Andorran pienoisvaltio on EU-alueen ulkopuolella, joten siellä eurooppalainen pidätysmääräys ei ole voimassa.
Andorran vuorilla marsu kuoli vanhuuteen ja vapaudenkaipuu koitui kohtaloksi kanille, joka lähti pihasta loikkimaan vuorille eikä ikinä palannut. Eläinrakas Janitskin hankki menetettyjen lemmikkien tilalle heti uusia adoptoimalla asuinalueella vapaana kulkevan sian ja ryhtymällä ruokkimaan pihassaan poikkeilevaa yksisilmäistä kissaa.
Lemmikkisika Kenya on valtavan lihava emakko, johon mahtuu uskomaton määrä perunaa. Kenyalla on taipumus syödä lähes mitä tahansa, mukaan lukien naapurin tupakkapelto, mistä syystä Kenya joutuu aina välillä telkien taakse sadon turvaamiseksi.
Vankilassa Janitskin ikävöi eniten Rapido-koiraansa, joka on ollut hänellä pennusta asti.
&#8211; Jos koiran kanssa saisi sellissä köllötellä, niin voisin vaikka jäädä tänne. Tämähän on kuin Omena-hotelli, kuvailee Janitskin Vantaan vankilaa.
&#8211; Vaikka mitään et tekisi, niin vähintään 1,60 euroa maksetaan päivässä &#8221;makuurahaa&#8221; ja lääkkeet ovat ilmaisia. Jos olisin suomalainen koditon, niin pyrkisin pääsemään tänne ainakin talveksi.
Tuomion kärsimisen jälkeen Janitskin aikoo jatkaa elämäänsä myynnin ja markkinoinnin parissa. MV-lehti on jo muissa käsissä.
&#8211; Jatkan siitä mihin jäin, ennen kuin aloitin MV:n. Onhan tämä melkoinen seikkailu ollut, mutta eiköhän tämä riitä, Janitskin sanoo.
<h4>Taistelu syöpää vastaan voiton puolella</h4>
&nbsp;
Andorrassa asuessaan Janitskin meni lääkäriin vatsakipujen takia. Häneltä leikattiin umpisuoli, mutta koepaloja tutkittaessa kävi ilmi, että ongelma ei ollutkaan tulehtunut umpisuoli vaan aggressiivinen suolistosyöpä.
Samaan aikaan lain pitkä koura tavoitti Janitskinin ja hänet otettiin kiinni kansainvälisen pidätysmääräyksen perusteella. Syöpäleikkaus tehtiin Janitskinin ollessa vangittuna Andorrassa. Mies kamppaili Andorrassa 8 kuukauden ajan sekä syöpää että Suomen viranomaisten esittämää luovutuspyyntöä vastaan.
Pitkän juridisen väännön luovutusta vastaan Janitskin hävisi, mutta paljon tärkeämmässä taistelussa syöpää vastaan hän näyttäisi olevan voitolla. Kemoterapia on ohi ja ennuste on hyvä. Janitskin arvostaa Andorrassa saamaansa laadukasta hoitoa.
&#8211; Onneksi satuin sairastumaan Andorrassa, hän sanoo.
Seuraavien viiden vuoden ajan syöpäkontrolleja tehdään säännöllisesti. Miehen rinnassa on kemoterapiaa varten tehty laskimoportti, jota täytyy pitää vielä pari vuotta. Laskimoporttia on käytävä huollattamassa sairaalassa kuuden viikon välein.
Janitskin ottaa tutkintavankeuden kuntoutumisen kannalta.
&#8211; Jos linnaan joutuu, kannattaa käyttää aika hyväksi opiskeluun ja kuntoiluun, mies sanoo.
Vankilassa voi myös oppia toisilta vangeilta hyödyllisiä taitoja. Janitskin kertoo oppineensa valmistamaan itse nuuskaa, jota vankilaan ei saa tuoda. Tarkkaa reseptiä kaikki mahdolliset salaisuudet paljastanut ex-päätoimittaja ei suostu paljastamaan, mutta luonnollisesti siihen sisältyy ainakin ruokasoodaa.
Nyt ohjelmassa ovat kovat punttitreenit poikien kanssa. Janitskin on iältään osastonsa vanhin vanki. Jos oikeudesta tulee pitkä vankeustuomio, Janitskin aikoo käyttää ajan opiskeluun.
&#8211; Elämäsi suurin haaste voi olla elämäsi suurin mahdollisuus, mies filosofoi.
<h4>Lopetettiinko lääkitys?</h4>
Suomeen palanneella Janitskinilla oli syöpähoitojen jäljiltä monenlaisia jälkitauteja, kuten otsaontelon tulehdus, kihti, korkea verenpaine ja nukkumisvaikeuksia.
&#8211; Kaikki kemoterapiasta johtuvia vaivoja. Vastustuskyky on laskenut, Janitskin selittää.
Kemoterapian aiheuttamiin oireisiin oli andorralaisen lääkärin kirjoittamat reseptit ja Barcelonasta valmiiksi ostetut lääkkeet, mutta Janitskinin mukaan niitä ei hänelle annettu.
&#8211; Pasilan poliisivankilan lääkäri päätti lopettaa kaikki reseptilääkitykset, Janitskin kertoo. Tarjolla oli vain parasetamolia särkyyn. Verenpainelääkitys palautettiin seuraavalla viikolla. Kihti meni niin pahaksi, että Janitskin joutui kävelemään kyynärsauvojen kanssa.
Sosiaalisessa mediassa on pohdittu paljon Janitskinin lääkeasiaa. Helsingin Poliisi <a href="https://twitter.com/helsinkipoliisi/status/986189591744077824?lang=fi">twiittasi</a> 17.4 asiasta: &#8221;Esitetyt väitteet siitä, että poliisi olisi estänyt Ilja Janitskinia saamasta tarvitsemiaan lääkkeitä ovat perättömiä.&#8221;
Suomen Uutiset pyysi Helsingin poliisilta kommenttia poliisivankilan lääke-epäselvyyksiin liittyen. Ylikomisario Heikki Porola kertoi puhelimitse, että kaikki vangittujen terveydentilaan liittyvät asiat ovat salassapidettäviä, joten poliisi ei voi kommentoida Janitskinin väitteitä suuntaan tai toiseen.
Janitskin epäilee, että lääkärillä olisi ollut jotain henkilökohtaista tai aatteellista kaunaa häntä vastaan.
&#8211; Näki, että hän inhosi minua yli kaiken. Ei pystynyt olemaan samassa tilassa. Ehkä 15 sekuntia kerrallaan poikkesi putkassa kolme kertaa viikossa, Janitskin kertoo.
Janitskin sanoo aikovansa tehdä poliisivankilan lääkärin toiminnasta kantelun.
Nyt Janitskin on Vantaan vankilassa, jossa hänen mukaansa vartijat ovat inhimillisiä ja lääkärinhoito asianmukaista. Asiat ovat hyvin.
<h4>Juhannuksen jälkeen oikeudenkäynti on ohi</h4>
MV-lehteen liittyvän kohun keskellä unohtuu helposti, että sen ex-päätoimittajaa ei ole vielä tuomittu mistään. Edes syytteitä ei ole esitetty. Kyse on vasta rikosepäilyistä. Journalistin ohjeiden mukaan epäillyn nimen julkistamisessa &#8221;on syytä olla varovainen, kun kyse on vasta rikosepäilystä&#8221;.
Esitutkinta on nyt suoritettu. Syyttäjän on 31.5. mennessä kerrottava, mistä asioista hän aikoo syyttää Ilja Janitskinia. Oikeudenkäynti alkaa 13.6. ja sitä varten on varattu peräti kahdeksan istuntopäivää, joista viimeinen on 27.6.
Tuomion tullessa Janitskin on ollut vangittuna jo lähes 11 kuukautta. Se vastaa ensikertalaiselle lähes kahden vuoden ehdottoman tuomion istumista. Ja ensikertalaisena Janitskinia Suomen lain mukaan kohdellaan, sillä aiemmista tuomioista on kulunut jo sen verran aikaa.
Juhannus on suuri päivä myös sille irakilaiselle turvapaikanhakijalle, jonka nimen ja kuvan MV-lehti julkaisi hänen syyllistyttyään 10-vuotiaan lapsen törkeään seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Turvapaikanhakija vapautuu juhannuksen alla kärsittyään puolet eli 18 kuukautta saamastaan kolmen vuoden vankeusrangaistuksesta. Hän ei ole tiettävästi tehnyt rikosilmoitusta MV-lehteä vastaan. Vielä.

Haastattelussa: Ilja Janitskin

Yleisradiontuleva toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila valotti arvomaailmaansa syyskuussa 2017 MTV Future Media Forum -tapahtumassa <a href="https://digitalisttv.telia.fi/mtv-future-media-forum/vaihtoehtoinen-totuus">pitämässään esityksessä</a>. Esitys käsitteli valeuutisia ja vaihtoehtoisia faktoja. Ylä-Anttilan tapahtumassa antamien kommenttien perusteella &#8221;vaihtoehtoisen faktan&#8221; moitittavuus <a href="https://www.suomenuutiset.fi/yle-valitsi-uuden-toimitusjohtajansa-kaikessa-hiljaisuudessa-merja-yla-anttilasta-tulee-aviomiehensa-pomo/">näytti riippuvan</a> pitkälti siitä, mitä ryhmittymää väitteen esittänyt poliitikko edustaa.

Ylä-Anttila esitti <a href="https://digitalisttv.telia.fi/mtv-future-media-forum/vaihtoehtoinen-totuus">puheensa aluksi</a> videokoosteen, johon hän oli koonnut eri poliitikkojen lausuntoja esimerkkeinä vaihtoehtoisista faktoista ja valeuutisista.
Presidentti Trumpin lausunnot olivat tietenkin hyvin edustettuina, mutta mukana oli esimerkkejä myös kotimaan politiikasta. Kaikki suomalaisten poliitikkojen vaihtoehtoiset faktat ja jopa suoranaiset valheet eivät kuitenkaan näyttäneet olevan Merja Ylä-Anttilan mielestä tasavertaisia. Hän halusi videon jälkeen puolustella tiettyjä, selvästä valheesta kiinni jääneitä poliitikkoja.
Taannoinen valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) <a href="https://yle.fi/uutiset/3-8491287">väitti</a> hallintarekisterilain käsittelyn yhteydessä vuonna 2015 eduskunnassa, että 90 prosenttia lakia koskevista viranomaislausunnoista oli &#8221;posiitivisia&#8221;. Helsingin Sanomien laskelmien mukaan positiivisia lausuntoja oli ehkä kymmenisen prosenttia. Stubb joutui pyytämään anteeksi valhettaan.
Ylä-Anttilan mukaan Stubbin lausuntoa ei voi pitää valeuutisena tai edes vaihtoehtoisena faktana. Stubb vain halusi muistaa väärin.
– Stubb ehkä halusi muistaa tai halusi kaunistella jotakin numeroita ja pyysi niitä sitten anteeksi, Merja Ylä-Anttila kertoi media-alan ammattilaisista koostuneelle seminaariyleisölle.
Ville Niinistö (vihr.) puolestaan väitti noin vuosi sitten MTV:n Huomenta Suomen haastattelussa, että Afganistaniin olisi palautettu useita perheitä, joissa oli pieniä lapsia. Palautuslennolla ei kuitenkaan ollut lapsia. Myöhemmin Niinistö <a href="https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/ville-niinisto-pyysi-anteeksi-vaaraa-tietoa-afganistan-lennosta/6376546#gs.T8=lXnU">pyysi anteeksi</a> levittämäänsä väärää tietoa.
Merja Ylä-Anttila työskenteli tuolloin MTV Uutisten päätoimittajana. Hänen mielestään tapauksessa ei ollut kyse siitä, että MTV olisi julkaissut valeuutisen, jossa Ville Niinistö esitti vaihtoehtoisia faktojaan. Kyse oli vain &#8221;höökimisestä&#8221; ja lähdekritiikin unohtamisesta.
– Ville Niinistö lähti höökimään etunojassa, kun tilanteet on päällä ja huhuja tulee vaikka minkälaisia, niin lähtee levittämään sitä tarkastamatta, että mitä oikeasti on tapahtunut, Ylä-Anttila selitteli Niinistön toimintaa seminaariväelle.
<h4>Turun terrori-iskun jälkipyykki</h4>
Samanlaista lempeää pitkämielisyyttä ei enää riittänyt Jussi Halla-aholle (ps.). Kun perussuomalaisten puheenjohtaja jakoi somessa vaihtoehtomedian uutisen, jossa esitettiin valokuviin perustuen erilainen kuva Turun terrori-iskuun liittyvästä yksityiskohdasta, kyseessä ei ole &#8221;höökiminen&#8221; tilanteessa, jossa liikkeellä on monenlaisia huhuja. Myöskään &#8221;lähdekritiikin unohtaminen&#8221; ei tässä tapauksessa kelvannut lieventäväksi asianhaaraksi.
– Tässä oli Halla-ahon esimerkki Turun Sanomien jutusta, jossa kerrottiin, että turvapaikanhakija oli ollut yksi hyvin voimakas henkilö, joka oli auttanut uhreja puukotuksen yhteydessä. Halla-ahohan sitten twiittasi siitä, että tämmöinen ei voi pitää paikkaansa ja myöhemmin sitten otti twiittinsä sieltä pois, Ylä-Anttila totesi.
Yllä oleva Merja Ylä-Anttilan kuvaus tapahtuneesta sisältää jo itsessään &#8221;vaihtoehtoisia faktoja&#8221;. Ensinnäkin Halla-aho jakoi MV-lehden uutisen Facebookissa, ei Twitterissä.
– Tavoistani poiketen jaan tämän median sisältöä, koska jutusta löytyvän kuva- ja videoevidenssin perusteella väitteet näyttävät pitävän kutinsa ja ’vastuullisen median’ eli Turun Sanomien toiminta todella härskiltä, Halla-aho oli kirjoittanut Facebookissa viime elokuussa.
Halla-aho ei siis väittänyt, etteikö Turun Sanomien kertomus uhreja auttaneesta turvapaikanhakijasta voisi pitää paikkansa. Hän vain totesi, että vaihtoehtomedian julkaisemat kuvat ja videot antavat aivan erilaisen kuvan.
MV-lehti <a href="http://mvlehti.net/2017/08/20/turun-sanomat-teki-valheuutisen-maahantunkeutuja-ahmed-hosseinista/">syytti otsikossaan</a>* Turun Sanomia valeuutisen levittämisestä. MV-lehden jutussa olevassa kuvassa näkyy, miten suomalainen mies auttaa verissään maassa makaavaa uhria, ja Turun Sanomien sankariksi nostama Ahmad Hosseini seisoo niin sanotusti tumput suorina vieressä.
Kyseinen kuva ei tietenkään todista, etteikö Ahmad Hosseini olisi voinut jossakin toisessa tilanteessa auttaa uhreja, mutta se asettaa kuitenkin Turun Sanomien uutisoinnin hieman erikoiseen valoon. Turun Sanomat ei myöskään missään vaiheessa ole julkaissut sellaista kuvaa, jossa Hosseini auttaisi uhreja, vaikka toimittaja Rebekka Härkönen <a href="https://www.hs.fi/nyt/art-2000005627136.html">väitti</a> sellaisen nähneensä.
Tapaus on puhuttanut sittemmin laajalti suomalaista mediakenttää.
<h4>Taistelevat totuudet</h4>
Merja Ylä-Anttila toteaa puheessaan osuvasti, että Turun terrori-iskun jälkeen suomalainen lintukoto katosi: meillä ei ole enää yhtä, yhteistä tarinaa, vaan nyt on alkanut taistelevien totuuksien aika.
<hr />
* Suomen Uutiset linkittää tässä jutussa poikkeuksellisesti MVlehti.net-sivuston juttuun.

Merja Ylä-Anttila Ylen toimitusjohtajaksi – taistelevien totuuksien aika jatkuu

Laatujournalismiin sitoutunut HS toistaa kyseenalaistamatta MV-lehden aktiiveilta kuulemiaan väitteitä. Tarkoittaako julkaisupäätös sitä, ettei MV ole enää HS:n mielestä valemedia, vaiko sitä, että HS:lle kelpaavat nykyisin ”valemediankin” tiedot?

Helsingin Sanomat kirjoitti keskiviikkona Rautatientorin telttaleirin kolmesta maahanmuuttoa vastustavasta ryhmittymästä ja näiden keskinäisestä nokkapokasta. Jutussa ”Suomi Ensin”-liike ja ”Rajat kiinni”-liike moittivat kolmatta ”Puhdistus”-nimistä ryhmittymää. Keskenään riitelevien ryhmien väliset suhteet eivät ole erityisen mielenkiintoisia, mutta on huomionarvoista, että Helsingin Sanomat katsoo aiheelliseksi julkaista sellaisenaan MV-lehteen kytköksissä olevien henkilöiden kommentteja sellaisenaan.
HS:n jutussa on haastateltu muun muassa Suomi ensin -liikkeen edusmiestä Marco de Witiä. De Wit esiintyy julkisuudessa jatkuvasti MV-lehden lippalakki päässään, ja sama lippis itse asiassa näkyy Helsingin Sanomien <a href="http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005232142.html">jutun</a> kuvituskuvassa. Lisäksi MV on julkaissut jatkuvasti de Witin kannanottoja ja videoita.
En ota tässä kirjoituksessa sen kummemmin kantaa MV:hen tai myöskään de Witiin. Huseeratkoon molemmat tahoillaan. Mutta kiinnitän huomiota siihen ristiriitaan, että Helsingin Sanomat <a href="http://www.hs.fi/haku/?search-term=valemedia+mv&amp;category=&amp;period=&amp;order=new&amp;altStartDate=&amp;altEndDate=">on toistuvasti</a> kutsunut MV:tä valemediaksi. HS on niin ikään allekirjoittanut päätoimittajien kannanoton, jossa lehti lupaa, ettei se aio olla valemedioiden hiljainen tukija ja myötäjuoksija.
Jos MV on todella valemedia, niin miksi HS yhtäkkiä kelpuuttaakin sen MV:n piiristä tulevan sisällön sellaisenaan julkaisukelpoiseksi? 
Vastaus löytyy Rautatientorin mielenosoitusta koskevan jutun lopusta. Helsingin Sanomat antaa millään tavalla de Witiä kyseenalaistamatta tämän soimata ”nuiviksi” kutsumiaan perussuomalaisia, ja kytkee sekavaan sotkuun mukaan ensin 12 perussuomalaista kansanedustajaehdokasta sekä lopulta myös Jussi Halla-ahon. HS syyttää implisiittisesti heitä kaikkia väkivallalla uhkailusta. Syytökset ovat täysin vailla perusteita.
Halla-aholta, ”nuiviksi” kutsutuilta perussuomalaisilta tai keneltäkään muulta ei kysytä mitään siitä, pitävätkö jutussa esitetyt rankat väitteet paikkaansa. Tämä rikkoo olennaisella tavalla laatujournalismille tärkeää <a href="http://www.jsn.fi/uutiset/samanaikainen-kuuleminen-on-mahdollistettava-aidosti/">samanaikaisen kuulemisen periaatetta</a>. Periaate tarkoittaa kansankielellä sitä, että annettakoon syytetylle mahdollisuus puolustautua häntä vastaan esitettyjä väitteitä vastaan. HS ei tällaista mahdollisuutta antanut.
HS:n uutisen julkaisupäätös ei ole journalistisin kriteerein kestävä, mutta lehden toimintaa pidempään seuranneiden on helppo ymmärtää, miksi julkaisu tehtiin.

Kommentti: MV oli eilen ”valemedia”, tänään se on Helsingin Sanomien uutislähde

Lähetä uutisvinkki:
<a class="_ymio1r31 _ypr0glyw _zcxs1o36 _mizu194a _1ah3dkaa _ra3xnqa1 _128mdkaa _1cvmnqa1 _4davt94y _4bfu18uv _1hms8stv _ajmmnqa1 _vchhusvi _kqswh2mm _2rkolb4i _ect4ttxp _syaz13af _1a3b18uv _4fpr8stv _5goinqa1 _f8pj13af _9oik18uv _1bnxglyw _jf4cnqa1 _30l313af _1nrm18uv _c2waglyw _1iohnqa1 _9h8h12zz _10531ra0 _1ien1ra0 _n0fx1ra0 _1vhv17z1" title="mailto:toimitus@perussuomalaiset.fi" href="mailto:toimitus@perussuomalaiset.fi" data-renderer-mark="true" data-is-router-link="false" data-testid="link-with-safety">toimitus@perussuomalaiset.fi</a>