Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026

Osaamistakuu nostaa perusopetuksen perustaidot takaisin keskiöön – Strandman: Suomen tulevaisuus rakentuu osaamiselle

Farmaseutti-kansanedustaja varoittaa mahdollisista lääkeongelmista poikkeusaikoina

Puisto: Turvallisuusosaamisesta on aukeamassa Suomelle vientivaltti

Suomi vahvistaa asemaansa kriittisten teknologioiden ketjussa – Puisto ja Tavio: ”Suomalainen kyvykkyys on nyt maailmalla erittäin kysyttyä”

Koskela iloitsee kehysriihen turvepaketista: Huoltovarmuus vahvistuu ja turpeen saatavuus turvataan

Kokonaisveroaste laskee tällä hallituskaudella – Purra: ”Voi jo pitää saavutuksena”

Hallitus panostaa voimakkaasti puolustukseen ja turvallisuuteen talouden vaikeasta tilanteesta huolimatta – turvallisuudesta ei tingitä

60 miljoonaa Vt 2 parantamiselle Porissa – ministeri Ranne ja edustaja Huru: ”Tärkeä päätös, joka oli kovan työn takana”

Hallitus päätti täsmätoimista asumisen kustannusten helpottamiseksi ja rakentamisen vauhdittamiseksi

Hallitus vahvistaa nuorten työllistymistä ja tukee pitkäaikaistyöttömien kouluttautumista

Hallitus helpottaa liikkumista Suomessa: Ammattidiesel käyttöön, ajoneuvovero laskee jälleen

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?

Perussuomalaiset ja vasemmistoliitto ottivat eduskunnassa rajusti yhteen maahanmuutosta: ”Tänne ei haluta ihmisiä!”

Kolumni: Kaikki tietää

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?

Sanna Marinin vasemmistohallitus ajoi Suomen talouden päin seinää – Vigelius: Nyt Lindtman ja Andersson ihmettelevät, miten hienosti menee niillä mailla, joille Suomi kippasi rahansa

Bergbomilta yllättävä lukusuositus: Jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit

Vasemmistohallituksen velkajuhlan lasku tuli maksuun – Mäkelä muistutti opposition vastuusta Suomen talousahdingosta

”DEI:stä on tullut kirosana” – monimuotoisuus saa kritiikkiä Hollywoodissa

Euroopan vasemmisto muuttui nuivaksi – Suomessa toverit vielä jumittavat poteroissaan

Norra

Ennen koronavirusta Finnairin lennoilla matkusti tavallisena päivänä yli 40 000 ihmistä. Koska tällä hetkellä matkustajia on päivittäin alle tuhat, yhtiö aikoo vähentää kotimaan reittejä koko kesäkaudelle. Valtio on valmis takaamaan Finnairille 600 miljoonan euron työeläkelainan. Lisäksi hallitus hakee nyt eduskunnalta 700 miljoonan euron suuruista valtuutta osallistua Finnairin suunnittelemaan osakeantiin ja mahdollisiin muihin pääomitusjärjestelyihin. Suurin osa peruutetuista reiteistä on Norran, Finnairin vähemmistöosakeyhtiön operoimia. Norran pääomistaja on tanskalainen lentoyhtiö DAT, jonne osa Suomen valtion tukieuroista väistämättä menee.

Kansanedustaja Ari Koponen ottaa vahvasti kantaa sen puolesta, että Finnairin on lennettävä lennot, jotta valtion lupailemat apueurot olisivat oikeutettuja.
&#8211; Finnair on vastuussa reittien ylläpitämisestä, vaikka tanskalaisyhtiö käytännössä operoi ne ja korjaa niistä potin, kommentoi Koponen.
Suomalaisen työn halpuuttamista kriisin varjolla
Aiemmin helmikuussa julkaistua 40-50 miljoonan euron sopeuttamistavoitetta laajennetaan. Sopeuttamistoimien jatkona tarkastellaan koko henkilöstön työehdot, -edut ja palkkarakenteet, joilla yhtiö tavoittelee pysyviä rakenteellisia säästöjä. Tässä yhteydessä Finnair on ilmoittanut henkilöstölleen tavoittelevansa mm. monivuotista sopimusta ilman yleisiä palkankorotuksia ja kokemusvuosilisien leikkaamista, ulkopuolisen työvoiman käytön lisäämistä ja sen käyttöä rajoittavien ehtojen poistamista nykyisistä työehtosopimuksista, omaoikeuden, lomarahojen ja eläkkeiden pysyviä leikkauksia sekä osa-aikatyön ja kausityövoiman käytön lisäämistä.
&#8211; Suomalainen lomautuskäytäntö mahdollistaa kriisitilanteessa yritysten palkkakulujen nopean sopeutumisen. Koposen mukaan henkilökunta kantaa lomautusten kautta erittäin raskaan hinnan sopeuttamisesta, joten työehtojen ja -etujen laajamittainen säästöohjelma on koronatilanteen hyväksikäyttöä. Normaalisti vaikeasti työehtosopimusneuvotteluissa neuvoteltava asia yritetään nyt yhtiön toimesta kuitata koronan varjolla “pakkona”.
&#8211; Polkemalla ehtoja vaarannetaan yhtiön elinvoimaisuus. Ammattitaitoisesta ja pitkästä työkokemuksesta riippuvainen turvallisuutta korostava lentoyhtiö tarvitsee sitoutuneen henkilökunnan, Koponen kritisoi.
Veronmaksajien rahat valuvat ulkomaille
Finnairin työpaikkoja on pakolla ulkoistettu merkittävä määrä. Finnair toteuttaa osa-omistusjärjestelyn kautta työehtosopimusshoppailua esimerkiksi Norran kautta.
&#8211; Tämän seurauksena suomalaisen lentoliikenteen tuottoja siirtyy jatkuvasti ulkomaille, Koponen selventää.
Osa tekniikan ja matkustajapalvelun työpaikoista on siirretty Aasian maihin ulkoimaisten vuokratyövoimayhtiöiden kautta. Koposen mielestä on kestämätöntä, että veronmaksajien tukea saava yhtiö pyrkii repimään auki sovittuja työehtoja koronakriisin varjolla.
Finnair luo raamit toimialalle
Finnairin merkitys kansallisena lentoyhtiönä ja Suomen lentoyhteyksien mahdollistajana on kiistattoman tärkeä. Finnair luo vahvaa kuvaa toimillaan suomalaisena yhtiönä ja yhtiön toimilla on vaikutusta käytännössä koko toimialan periaatteisiin Suomessa.
&#8211; On huolestuttava signaali, että samanaikaisesti yhtiön hakiessa valtion tukea suomalaisen lentoyhtiön elinvoimaisuudelle, Finnair tavoittelee laajempia mahdollisuuksia ulkoistaa työtä Suomen ulkopuolelle. Verovarojen suuntaaminen suomalaiseen yhtiöön tulisi luoda ensisijaisesti suomalaisia työpaikkoja Suomessa, huomauttaa Koponen.
&#8211; Lentoala on kiistatta suurien haasteiden edessä. Sopeutustoimien tulee kuitenkin olla perusteltuja, eivätkä ne voi perustua työnantajan yksipuolisiin ja tilanteessa houkutteleviin ylilyönteihin. Vastuullisesti toimiva kansallinen lentoyhtiö on Suomen etu niin liiketoiminnan kuin matkailun kannalta.

Koponen kritisoi Finnairia: Valtionyhtiö shoppailee työehtosopimuksilla koronakriisissä