Sanna Marinin hallitus

Sanna Marinin hallituksen politiikkalinjausten vuoksi työnantajat rekrytoivat muutama vuosi sitten runsaasti lisää hoitajia ulkomailta - mutta odotukset eivät toteutuneet, eikä Suomi lopulta tarvinnutkaan lisätyövoimaa. Hoivayhtiö Attendon toimitusjohtaja kertoo Iltalehdessä, miten tilanne on johtanut suomalaisten hoitajien massairtisanomisiin.

Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen arvostelee jyrkästi edellistä hallitusta turpeen alasajosta ja varoittaa, että pörssisähkön hintapiikit ja pakkasten aikainen energiavaje osoittavat Suomen ajautuneen haavoittuvaan tilanteeseen. Reijosen mukaan Suomi olisi voinut turvata sähköntuotantoaan kotimaisella energialla, mutta Marinin hallitus keskusta tukenaan teki siitä kannattamatonta veronkorotuksilla ja romutustuilla.

Torstain eduskunnan kyselytunnilla kansanedustajat keskustelivat muun muassa hallituksen tekemästä toimeentulotuen kokonaisuudistuksesta. Perussuomalaisten kansanedustaja ja työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsen Mikko Lundén totesi puheenvuorossaan uudistuksen vahvistavan toimeentulotuen alkuperäistä tarkoitusta.

Keskusta ja Liike Nyt jättivät tiistaina välikysymyksen Suomen työttömyydestä. Välikysymyksessä vaaditaan suunnanmuutosta, jotta maan talous saadaan kasvuun. Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen hämmästelee keskustan välikysymystä, jossa lisääntynyt maahanmuutto on täysin unohdettu.

Viime viikkojen kovat pakkaset ovat nostaneet pörssisähkön hintaa Suomessa. Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigeliuksen mukaan eduskunnalla ja hallituksella on vastuu siitä, että kansalaisille on pitkällä aikavälillä tarjolla kohtuuhintaista ja toimitusvarmaa sähköä.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jenna Simula hämmästelee Facebookissa Iltalehden kyselyä, jonka mukaan keskustavaikuttajat haluavat kaikkein mieluiten hallitusyhteistyötä SDP:n kanssa. Simulan mielestä keskusta näyttää unohtaneen täysin kokemuksensa Sanna Marinin hallituksessa.

Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos tähdentää, että suomalaisen koulutusjärjestelmän on palveltava suomalaisia opiskelijoita. Grönroos arvostelee sitä, että ikäluokkien pienentyessä oppilaitokset haluavat vain ylläpitää omaa järjestelmäänsä ja koulutusbisnestä. Tämä tapahtuu tuomalla yhä enemmän oppilaita ulkomailta Suomeen veronmaksajien piikkiin.

Marinin hallitus loi Suomeen opiskelijaviisumijärjestelmän, jota maahanmuuttajat ovat käyttäneet hyväkseen väylänä perheiden maahantuontiin ilman todellisia edellytyksiä opiskeluun tai toimeentuloon. Hallitus päätti korjata tämän lain aiheuttamia ongelmia.

Opiskelijaviisumi ei jatkossa ole enää perhelippu Suomeen. - Jatkossa opiskelija tulee opiskelemaan – ei elättämään perhettä suomalaisella sosiaaliturvalla, sanoo valtiovarainministeri Riikka Purra.

Poliisin maasta poistamien henkilöiden määrä on merkittävässä kasvussa, kertoi Helsingin poliisipäällikkö Jari Liukku tänään järjestetyssä Helsingin sekä Itä- ja Länsi-Uudenmaan poliisilaitosten tiedotustilaisuudessa. Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius pitää kehitystä oikeansuuntaisena.

Lukuisista rikoksista tuomitun katujengirikollisen Milan Jaffin karkotus toteutettiin Suomessa viime viikolla. Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtajan, kansanedustaja Joakim Vigeliuksen mukaan tämä on vasta alkua.

Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra linjaa, että Suomi on suomalaisten maa, jonka tulisi käyttää rajalliset resurssinsa oikein eli omiinsa. - Tämä päivänselvä asia on perussuomalaisuuden ytimessä, Purra sanoo.

Sanna Marinin hallituksessa työministerinä toiminut Tuula Haatainen myöntää nyt, että edellisen hallituksen laatima laki on korjauksen tarpeessa.

Etelä-Karjalan hyvinvointialueen yhteistoimintaneuvottelut ovat päättyneet, ja niiden seurauksena potkut saa lähes 400 työntekijää. Etelä-Karjalan hyvinvointialueen aluevaltuustossa on yhteensä 59 aluevaltuutettua. SDP:llä on suurimpana puolueena 17 paikkaa, ja kokoomuksella ja keskustalla on kummallakin 14 paikkaa.

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) julkisti torstaina 19.11.2025 raportin ”Valtion budjetin menolisäykset COVID-19-pandemian aikana”. Tähän asti erityisesti SDP on perustellut Sanna Marinin hallituksen ennätyksellistä velkaantumista ja velkavuoren kasvua ennen kaikkea koronalla ja Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainassa.

Lapsen oikeuksien päivänä perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew korostaa perheiden olevan yhteiskunnan perusta. Vuoden 2026 talousarvioesitys sisältää suoraan lapsiin ja lapsiperheisiin kohdistuvia määrärahoja yhteensä noin 11,4 miljardia euroa, 200 miljoonaa euroa enemmän kuin tänä vuonna.

Valtiontalouden tarkastusviraston raportti paljastaa karun totuuden. Sanna Marinin (sd.) hallitus paisutti menot 41 miljardilla eurolla yli omien suunnitelmiensa. Menopiikkiä eivät selitä korona eikä Ukrainan sota. Kyse oli poliittisesta harkinnasta ja vastuuttomuudesta.

Eduskunta käsitteli eilen hallituksen esitystä terrorismilainsäädännön tiukentamiseksi. Hallitus aikoo tukkia terrorismilainsäädännön porsaanreiät, puuttua harmaalla alueella tehtäviin rikoksiin ja koventaa rangaistuksia. Laki on laaja kokonaisuudistus. Jatkossa esimerkiksi ISIS-äidit eivät pääse enää kuin koira veräjästä.

Tänään tiistaina eduskuntaan etenee hallituksen esitys terrorismilainsäädännön uudistamiseksi. Keskeisimmin laajassa uudistussarjassa esitetään laajennuksia terrorismirikosten rangaistavuuden alaan, kiristyksiä rangaistusasteikkoihin sekä lisää pakkokeinoja viranomaisille.

Suomen hallitus hyväksyi esityksen, joka pienentää Afrikan kehitysrahaston lahjaosuuden 45 miljoonaan euroon ja lopettaa lainarahoituksen kokonaan. Perussuomalainen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio painottaa, että ratkaisu tuo Suomelle 112 miljoonan euron säästön ja linjaa kehitysavun uudelleen hallituksen strategisten painopisteiden mukaisesti. Afrikan kehitysrahaston rahoittamisen pienentäminen on osa laajaa kokonaisuutta, jossa Suomi säästää kehitysavusta tällä vaalikaudella yhteensä 1 305 miljoonaa euroa.

Diakonia-ammattikorkeakoulun tuore katsaus maahanmuutosta maalaa myönteisen kuvan muuttoliikkeen vaikutuksista, mutta tilastot ja kansainväliset elinkaaritutkimukset osoittavat todellisuuden olevan toisenlainen. Ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste on laskenut, he sijoittuvat useammin matalapalkkaisiin töihin ja pitkän aikavälin kustannukset uhkaavat kasvaa raskaiksi hyvinvointijärjestelmälle, kertoo perussuomalaisten eduskuntaryhmän EU- ja ulkopolitiikan erityisavustaja Mikael Lith tuoreessa analyysissaan.

Entinen demaripääministeri Sanna Marin julkaisi kirjan, jossa käsittelee hallituskauttaan. Entinen Marinin hallituksen keskustalainen ministeri Antti Kurvinen kommentoi Facebook-päivityksessään kirjan julkaisun jälkeen, että ”keskusta ei halua jatkossa mukaan demarivetoiseen hallitukseen punavihreiden puolueiden kanssa.”

Syyskuun työllisyysluvut tarjosivat kaksijakoisen kuvan Suomen työmarkkinoista. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli 259 000, mikä on 32 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työllisiä oli kuitenkin hieman enemmän kuin vuotta aiemmin, 2,59 miljoonaa.

Kansanedustaja Pekka Haavisto toimi edellisessä hallituksessa ulkoministerinä, ja hän ryvettyi niin sanotussa al-Hol-sotkussa viime vuosikymmenen taitteessa. Ministerinä toimiessaan Haavisto ei pysytellyt lain rajoissa.

Keskustan ehdotuksin ei rajoiteta maahanmuuttoa sen enempää työn, opiskelun, perheenyhdistämisen kuin humanitääristenkään syiden perusteella, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius.

Voimassa oleva yrittäjän eläkevakuutus eli YEL aiheuttaa paljon haittaa erityisesti pienten yritysten näkökulmasta. Autokorjaamoa pyörittävä Samppa Granlund käyttää omaa esimerkkiään havainnollistaakseen, miten YEL kurittaa kohtuuttomasti pienyrittäjiä.

Tuore uutisointi paljasti, miten suomalaiseen ammattikouluun on värvätty ulkomaalaisia opiskelijoita kyseenalaisin keinoin. Jälkikäteen suoritetuissa tarkastuksissa havaittiin lukuisia sääntörikkomuksia rahoituksen käytössä. Perussuomalaisten ajamat korjaukset maahanmuuttopolitiikkaan pyrkivät korjaamaan tilannetta ja varmistamaan, ettei suomalaisten verorahoja käytetä väärin.

Palestiinan tunnustaminen on tämän hetken liki ykkösasia parlamentaariselle oppositiolle, joten sopii hyvin ihmetellä, miksi asiaa ei hoidettu viime hallituskaudella SDP:n ollessa pääministeripuolue.

Tuoreet laskelmat vahvistavat, että Suomi ei todennäköisesti yllä hiilineutraalisuuteen vielä vuonna 2035, vaan luultavasti vasta vuoden 2050 jälkeen. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew ei ole arviosta yllättynyt ja esittää, että Suomen tulisi nyt ymmärtää irtaantua Pariisin ilmastosopimuksesta, EU:n hiilineutraalisuustavoitteesta sekä Suomen omasta vieläkin kireämmästä hiilineutraalisuustavoitteesta.

Vuonna 2023 Marinin hallituksen johdolla eduskunta hyväksyi niin kutsutun translain. Laki tuli voimaan vuonna 2024 ja on mahdollistanut sen, että sukupuolimerkinnän voi juridisesti vaihtaa omalla ilmoituksella. Perussuomalaiset vastusti lakimuutosta ja varoitti sen tuomista ongelmista. Viimeisin mediassa puitu ongelma koettiin Kajaanin uimahallissa, missä itsensä juridisesti naiseksi vaihtaneen miehen pääsy naisten pukukoppiin estettiin.