Sanna Marinin hallitus

Vuonna 2023 Marinin hallituksen johdolla eduskunta hyväksyi niin kutsutun translain. Laki tuli voimaan vuonna 2024 ja on mahdollistanut sen, että sukupuolimerkinnän voi juridisesti vaihtaa omalla ilmoituksella. Perussuomalaiset vastusti lakimuutosta ja varoitti sen tuomista ongelmista. Viimeisin mediassa puitu ongelma koettiin Kajaanin uimahallissa, missä itsensä juridisesti naiseksi vaihtaneen miehen pääsy naisten pukukoppiin estettiin.

Yleisradion talousuutisissa ja -kommenteissa ääneen pääsevät usein veronalennusten kriitikot ja sopeutusten vastustajat. Samaan aikaan journalistista kritiikkiä vasemmisto-opposition talouslinjauksia kohtaan Ylellä ei juuri ole.

Hallitus päätti eilen talousarvioesityksestä vuodelle 2026. Budjettiriihessä päätetyillä veroratkaisuilla ja kasvutoimilla tuetaan orastavaa talouskasvua, mikä on välttämätöntä, jotta suomalaisten turvallisuudesta ja tärkeistä palveluista pystytään huolehtimaan myös jatkossa.

Vates-säätiö on yksi monista julkisilla varoilla rahoitettavista yhteisöistä, joiden missiona on edistää vammaisten pääsyä työelämään. Konkreettisia tuloksia, kuten lukuja työllistyneiden vammaisten määristä, ei kuitenkaan Vatesin vuosikertomuksesta löydy.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä muistuttaa, että edellinen Sanna Marinin hallitus syöksi Suomen velkakierteeseen. – Siitä on jäänyt paljon korjattavaa tälle ja myös tuleville hallituksille, ei vähiten tehottoman ja alirahoitetun soten vuoksi.

Perussuomalaisten puoluekokouksessa Lahdessa tänään puhunut puoluejohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra korostaa, että talouden vahvistaminen vaatii toimia useilla politiikkasektoreilla. – Se edellyttää järkevää vero-, yritys-, ilmasto- ja koulutuspolitiikkaa. Juuri tätä hallitus tekee.

Kansanedustaja Sanna Antikainen on jättänyt eduskunnassa kirjallisen kysymyksen, jossa hän vaatii toimia ulkomaalaisten opiskelijoiden ja heidän perheenjäsentensä maahanmuuton räjähdysmäisen kasvun hillitsemiseksi ja Suomen sosiaaliturvajärjestelmän väärinkäytösten kitkemiseksi.

Suomessa julkiset menot ovat edelleen selvästi EU:n keskiarvoa korkeammat, eikä nykyisen menotason ylläpitäminen olisikaan mahdollista ilman progressiivista verotusta. Talouden nobelisti Bengt Holmström ja taloustieteen professori Matti Virén kehottavat supistamaan julkista sektoria ja samalla vaativat siltä lisää tehokkuutta. Liian suuri julkinen sektori voi olla jopa este kauan kaivatulle talouskasvulle.

Hallitusohjelman mukaan maassa laittomasti oleskelevilta poistetaan oikeus muihin kuin kiireellisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Aiheesta käydyssä keskustelussa eduskunnassa perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää arveli, että historiankirjoituksessa lakimuutosten merkitys Suomen yhteiskuntarauhan myönteiselle kehitykselle nousee suurempaan arvoon kuin nyt vielä edes osataan kuvitella. 

Hallitus vahvistaa suomalaisen metsänomistajan asemaa, puolustaa kotimaista yksityisomistusta sekä tukee alueellista yrittäjyyttä ja työllisyyttä, kertoi valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra, kun hän esitteli keskiviikkona hallituksen esityksen, joka koskee metsäverotuksessa sovellettavan metsävähennyksen korottamista.

Kansanedustaja Vilhelm Junnila muistuttaa, että hallituksen toimilla etenkin tavallisen lapsiperheen taloustilanne selvästi vahvistuu. Verrattuna edelliseen hallitukseen ero on merkittävä.

Yrittäjien eläkejärjestelyistä on ollut paljon puhetta nykyisen hallituksen puoliväliriihen yhteydessä. Voimassa oleva lainsäädäntö on Marinin hallituksen politiikan seurausta, ja erityisavustaja Asmo Maanselän (ps.) mukaan se johtaisi katastrofiin vuonna 2029.

Perussuomalaisten kansanedustaja ja hallintovaliokunnan puheenjohtaja Mauri Peltokangas seurasi mielenkiinnolla kehysriihen tuloksia eilen illalla. Hallintovaliokunnan työskentelyä silmällä pitäen hän kiinnitti huomionsa erityisesti sisäistä turvallisuutta parantaviin päätöksiin. 

Suomalaisista 52 prosenttia on valmis leikkaamaan julkisen talouden menoja, mikäli julkista taloutta joudutaan edelleen tasapainottamaan. Oppositio on kuitenkin harhaanjohtanut leikkausten vaikutuksista arkeen. Kansanedustaja ja perussuomalaisten pormestariehdokas Turussa, Vilhelm Junnila, kertoo suomalaisten asioiden olevan oikeastaan aika hyvin säästötoimista huolimatta.

Hallitus sai tänään eduskunnan luottamuksen äänin 92-76 välikysymysäänestyksessä. Välikysymyksen aiheena oli sotepalveluiden ja koulutuksen leikkaukset. Oppositiosta esitettiin välikysymyskeskustelun aikana hallitukselle epäluottamusta, josta tänään äänestettiin.

Nuorten liikenneturvallisuus on ollut viime aikoina laajasti esillä Nurmijärven traagisten liikenneonnettomuuksien myötä. Perussuomalaisen liikenneministeri Lulu Ranteen mukaan lasten ja nuorten liikenneturvallisuuden parantaminen on koko yhteiskunnan asia. - Meidän on yhdessä varmistettava, että nuoret lähtevät liikenteeseen nykyistä paremmilla taidoilla ja tiedoilla sekä oikealla asenteella, Ranne sanoo.

Perussuomalaiset kansanedustajat iloitsevat eduskunnan päätöksestä palauttaa hedelmöityshoidot takaisin Kela-korvausten piiriin.

Opetushallituksen työryhmän esitys islamin uskonnon kokeen lisäämisestä ylioppilastutkintoon on järjetön, sanoo kansanedustaja Ari Koponen.

Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra iloitsee viestipalvelu X:ssä, kun myös Metsäteollisuus haluaa avata ilmastolain.

Hallitus vastaa tänään opposition välikysymykseen arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta. Keskusta on oppositiokautensa aikana tehnyt jo useita välikysymyksiä sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluista. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan perussuomalaisten jäsenten mukaan erikoiseksi välikysymysten tehtailun tekee se, että soten kokonaisuudessa on vahvasti mukana keskustan oma kädenjälki. Hallitusneuvotteluihin keskusta tarjosi tyhjän paperin, mikä osoitti haluttomuutta vastuunkantoon.

Mikäli maahanmuutto aidosti toisi mukanaan näin valtavan positiivisia seurannaisvaikutuksia, ei Suomen ja muiden Länsi-Euroopan maiden käytännössä tarvitsisi tehdä mitään talouden kivuliaita sopeuttamis- tai uudistamistoimenpiteitä, vaan pelkästään kasvattaa muuttoliikettä, kirjoittaa perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra tuoreessa Maaseudun Tulevaisuuden kolumnissaan.

Suomen kansantalous ei tunnetusti ole juurikaan kasvanut viimeisten 15 vuoden aikana finanssikriisin jälkeen. Tämä on heijastunut luonnollisesti suomalaisten ostovoimaan. Suomalaisten henkilöä kohden laskettu ostovoimakorjattu bruttokansantuote oli 28 500 euroa vuonna 2023. Suomalaisten ostovoima kasvoi kaksi prosenttia, eli 700 euroa, vuodesta 2012. VTT Pasi Holm arvioi, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet ostovoiman kehitykseen Suomessa viimeisten vuosien aikana.

Valtioneuvosto on antanut eduskunnalle selonteon Agenda2030:n toimeenpanosta. Selontekoa koskevan mietinnön antaa tulevaisuusvaliokunta. Perussuomalaisten kansanedustaja ja tulevaisuusvaliokunnan jäsen Kaisa Garedew pitää Agenda2030-ohjelman tavoitteita epärealistisina.

Oppositiopuolueet pyrkivät toistuvasti pelottelemaan sillä, että Suomessa hoitoon ei muka enää pääsisi. Tätä teki tänään Ylen aamussa muun muassa SDP:n kansanedustaja Ilmari Nurminen. Perussuomalaisten kansanedustaja Pia Sillanpää huomauttaa, että Suomessa pääsee edelleen hyvin hoitoon, kuten hyvinvointialueet ovat itsekin raportoineet.

Keski-Uudenmaan hyvinvointialue Keusote alentaa omaishoidon palkkioita tänä vuonna. Aluehallitus päätti leikkauksista tammikuun lopussa. Leikkauksilla tavoitellaan 400 000 euron säästöjä. Omaishoitajilta leikkaaminen on kuitenkin poliittinen päätös, sillä vaihtoehtoisesti Keusote olisi voinut luopua ryhmärahoista ja puolittaa kokouspalkkiot, jolloin omaishoitajien palkkioita ei olisi tarvinnut leikata vaan niitä olisi voitu jopa korottaa.

Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila ilmoittaa kieltäytyneensä aluevaaliehdokkuudesta. Hyvinvointialueet toimivat valtion budjettirahoituksella, joten eduskunnan ja aluehallinnon välillä vallitsee suora kytkös rahoituksen ja lainsäädännön välillä.

Kansanedustaja Miko Bergbom kehotti eduskunnan valtiopäivien avauskeskustelussa keskiviikkona oppositiopuolueita tutustumaan omiin ohjelmiinsa ennen kuin lähtevät arvostelemaan hallituksen päätöksiä talouspolitiikan saralla. Perussuomalaisten hallituskaudella palkansaajien ostovoima on nimittäin vahvistunut, kun taas edellisen vasemmistohallituksen aikana se heikkeni.

EU päätti vuonna 2021 massiivisesta 806,9 miljardin euron EU:n elpymisvälineestä, jossa Suomelle oli varattu maksajan rooli. Perussuomalaisten kansanedustajat Mikko Polvinen ja Rami Lehtinen ovat sitä mieltä, että Sanna Marinin hallitusta koijattiin diilissä huolella, ja vaativat elpymispaketin kohdentamista uudelleen italialaisten ikkunaremonttien sijaan Euroopan puolustuksen vahvistamiseen.

Perussuomalaisten Keski-Suomen piiri järjesti kunta- ja aluevaalistartin viime lauantaina. Ohjelmassa oli myös piirin syyskokous sunnuntaina.

Vielä 2010-luvun alkupuolella Suomen sosiaalidemokraatit edustivat työperäisessä maahanmuutossa linjaa, jossa ensisijaisesti pyrittiin varmistamaan se, että Suomessa oleva väestö työllistetään ennen kuin EU:n ulkopuolelta aletaan hakea työvoimaa. Ennen vuoden 2011 eduskuntavaaleja SDP jopa syytti kokoomusta halusta tuoda Suomeen halpatyövoimaa. SDP:n linja työperäisessä maahanmuutossa on kuitenkin vuosien saatossa löysentynyt huomattavasti, ja viime hallituskaudella SDP pääministeriasemassa kiihkeästi edisti EU:n ulkopuolelta tulevaa maahanmuuttoa työvoimapulaan ja väestön ikärakenteeseen vedoten.