Suomen Akatemia

Ajatuspaja Suomen Perusta julkaisi 30. syyskuuta pamfletin "Tutkimusta vai ideologiaa? – analyysi suomalaisesta tiederahoituksesta", joka on herättänyt keskustelua niin tiedemaailmassa kuin julkisuudessa. Pamfletti tarkastelee erityisesti Suomen Akatemian rahoittamia tutkimushankkeita ja niiden ideologisia painotuksia. Ajatuspajan lähetyksessä eilen aihetta käsittelivät toiminnanjohtaja Simo Grönroos ja analyysin kirjoittanut diplomi-insinööri Mika Merano, jotka kommentoivat julkaisun herättämää keskustelua sekä Suomen Akatemian antamia lausuntoja.

Tieteellisiin tutkimushankkeisiin hupenee tyypillisesti monen suomalaisen duunarin koko vuoden aikana maksama valtion tulovero. Tutkimusrahoituksen vaikuttavuutta ja kohdentumista tarkastelevassa uudessa tiedepamfletissa korostetaan näkemystä, että priorisointia tulisi tehdä myös tieteessä, kun pelissä on veronmaksajien raha. Etenkin tilanteessa, jossa Suomen julkinen talous perustuu osin velkarahalle.

Helsinkiläinen PS-varavaltuutettu Mika Merano ruotii kirjoittamassaan, tänään julkaistussa tiedepamfletissa Suomen Akatemian jakamaa tutkimusrahoitusta, josta on viime vuosina irronnut huomattavia summia tieteellisesti kyseenalaisille tai jopa täysin marginaalisille kohteille. Tuore julkaisu osoittaa samalla, että suomalaisen tiedepolitiikan haasteena on tieteen ja politiikan osittainen sekoittuminen, mikä uhkaa jo tieteen uskottavuutta ja sen kykyä tuottaa luotettavaa tietoa kaikkien hyväksi.

Helsinkiläinen PS-varavaltuutettu Mika Merano julkaisee syyskuussa kirjoittamansa tiedepamfletin. Siinä ruoditaan hieman tavallista syvällisemmin Suomen Akatemian tutkimusrahoitusta, josta on viime vuosina irronnut huomattavia summia politisoituneille ja kyseenalaisiksi nähdyille aiheille. Rahan jakajalta julkaisu irrotti erikoisen reaktion jo etukäteen.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä muistuttaa, että edellinen Sanna Marinin hallitus syöksi Suomen velkakierteeseen. – Siitä on jäänyt paljon korjattavaa tälle ja myös tuleville hallituksille, ei vähiten tehottoman ja alirahoitetun soten vuoksi.

- Valtionhallinnon sopeuttamisohjelman yhteydessä ja lisäsäästöjä haettaessa Opetushallituksen toiminta ja hallinto on tarkasteltava Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa uudelleen. Päällekkäisiä toimintoja, kuten hallinto-, tietohallinto- ja viestintäpalveluja tulee yhdistää ja suoraviivaistaa. Tämä selkeyttää työnjakoa ja johtajuutta sekä parantaa tiedonkulkua, kansanedustaja Jaana Strandman sanoo.

Tieteeseen, sen rahoitukseen ja yhteiskunnalliseen asemaan perehtynyt helsinkiläinen PS-varavaltuutettu Mika Merano sanoo, että marginaalisten woke-aiheiden korostuminen akateemisessa tutkimuksessa johtuu pitkälti siitä, että eräät tieteenalat ovat tänä päivänä politisoituneita. Merano herättelee nyt keskustelua rahoituksen uudistamisesta, ja katsoo, että jatkossa veronmaksajalle tulisi selkeästi perustella kunkin rahoitetun tutkimushankkeen mahdollisesti tuottama hyöty.

Kansanedustaja Wille Rydman herättelee koko tiedeyhteisöä kyseenalaistamaan Suomen Akatemian kestämätöntä rahanjakopolitiikkaa, jossa tukea tarjotaan rodullistettujen kynsisalonkien tarkasteluun, mutta kovien tieteenalojen tutkimuksille nyrpistellään.

Ylen aamussa vierailleelta kansanedustaja Teemu Keskisarjalta tivattiin kantaa hallitukselta odotettavaan ilmastostrategiaan. Keskisarja totesi asian olevan hänelle yhdentekevä. - Perussuomalaisille luonnonsuojelu on luonnollinen, pyhä asia. Ilmakehäkiihkoilu sen sijaan on paholaisen keksintö. Se on EU:n anekauppaa, lähiluonnon raiskaamista ja hiilinielujen nieleskelyä. Ilmakehäkiihkon sfääreistä olisikin tehtävä paluu aidosti vihreälle metsäpolulle.

Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.

Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.

Ajatuspaja Suomen Perustan tuoreessa julkaisussa Turun yliopiston kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén tarkastelee suomalaisen yhteiskunnan kantavia ongelmia, jotka usein kietoutuvat talouden, verotuksen ja väestöpolitiikan ympärille. Myös tiedepolitiikka on luupin alla.

Mun keskiarvolla ei olisi päässyt lukioon. Sitä paitsi siinä vaiheessa kiinnosti lähinnä kalja ja tytöt, kertoo Mika Merano muistellessaan aikaa joskus peruskoulun jälkeen. Hän meni ammattikouluun ja valmistui elektroniikka-asentajaksi.