tukiriippuvuus

Ruotsissa ihminen määritellään materiaalisesti tai sosiaalisesti köyhäksi, jos hän esimerkiksi ei pysty hankkimaan autoa, pitämään vuodessa viikon lomaa tai syömään lihaa joka toinen päivä. Tällaisia henkilöitä maassa on lähes 700 000 ja heidän määränsä on tuplaantunut neljässä vuodessa. Sosiaaliturvaan nojaava maahanmuutto on merkittävä tekijä tilanteen taustalla, vaikka sitä ei aina haluta myöntääkään.

Ruotsidemokraattien kannatus on nousussa ja syitä siihen on helppo löytää: puolue viestii asioista selkeästi sellaisena kuin ne ovat. Ruotsalainen hyvinvointi on tarkoitettu heille, jotka haluavat tehdä työtä ja yrittää. Ruotsi ei enää ole tarkoitettu heille, joista on mukavampaa elää muitten rahoilla.

Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen vaatii hallitusta nopeisiin ja selkeisiin toimiin, jotta maahanmuuttajien toimeentulotuki saadaan kestävälle tasolle.

Ruotsin hallitus esittää sosiaaliturvaan uudistusta, joka tiukentaa toimeentulotuen laskentaperusteita vuoden 2027 alusta. Leikkaukset koskevat kaikkia tuensaajia, mutta erityisesti suurten lapsiperheiden tuki voi pienentyä merkittävästi. Hallitus perustelee uudistusta epäonnistuneella integraatiolla sekä maahanmuuttajien tukiriippuvuuden katkaisemisella.

Kelan ja Tilastokeskuksen tietojen mukaan vieraskielisten osuus Kelan maksaman toimeentulotuen saajista on kasvanut selvästi vuodesta 2017 lähtien. Koko maan tasolla somalia ja arabiaa puhuvista noin puolet nostaa perustoimeentulotukea. Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Joakim Vigelius ei ole luvuista yllättynyt.

Monet puolueet pitävät tällä hetkellä esillä ajatusta maksuttomasta varhaiskasvatuksesta. Tavoite mainitaan suoraan jo nyt esimerkiksi RKP:n ja vihreiden ohjelmissa. MTV:n Kuumat nimet -vaalitentissä eilen kansanedustaja Joakim Vigelius läksytti kunta- ja aluevaalien ehdokkaita taloudellisesta välinpitämättömyydestä ja muistutti seurauksista.