Åbo Akademin demokratiatutkijat vertailivat päättäjien ja äänestäjien suhtautumista ilmastokriisiin. Ilmastonmuutosta koskeva kysely oli suunnattu muun muassa kansanedustajille, ministeriöiden ylemmille virkamiehille ja puoluetoimistojen työntekijöille. Samat kysymykset esitettiin joukolle kansalaisia.  Lue lisää >

Suomen Perustan tutkijan Samuli Salmisen kirjoittamassa, tänään julkaistussa Suomen Perustan analyysissä Kuinka kalliiksi 1 000 Afganistanista otettavaa humanitaarista maahanmuuttajaa tulee? käydään päätöksenteon tueksi läpi esimerkinomaisesti se, mitä Afganistanista otettavat humanitaariset maahanmuuttajat todellisuudessa maksavat suomalaiselle yhteiskunnalle.  Lue lisää >

Vihreät ja vasemmistoliitto eivät hyväksy tieteen rahoituksen leikkauksia. Taloustieteen professori Matti Virén kuitenkin pohtii ovatko monet Suomen Akatemian rahoittamat hömppätutkimukset paremminkin jo veronmaksajille kalliiksi käyvää akateemisen piilotyöttömyyden hoitoa.  Lue lisää >

Suomen merkittävimpien tutkimusrahoittajien joukkoon kuuluva Suomen Akatemia rahoitti viime vuonna tieteellistä tutkimusta 415 miljoonalla eurolla. Suomen Uutiset tutustui tuoreimpiin rahoitushankkeisiin. Rasittavatko ideologia ja politisoituminen jo akateemista tutkimusta? Lue itse ja muodosta oma mielipiteesi.  Lue lisää >

Suomen Perustan tänään julkaisema interaktiivinen nettikartta paljastaa, että maahanmuutto on valtava rasite myös Vantaan kuntataloudelle.  Lue lisää >

Osoitteesta kuntaluvut.fi jokainen voi etsiä oman kotikuntansa osalta tärkeimmät perustiedot maahanmuuton kustannuksista, eli tilastotiedot saaduista sosiaalietuuksista, työllisyydestä, palkka- ja yrittäjätuloista, koulutusasteesta ja maksetuista kunnallisveroista verrattuna kantaväestöön.  Lue lisää >

Ajatuspaja Suomen Perustan tutkimuksesta selviää muun muassa, että lähes kaikissa Suomen kunnissa maahanmuuttajissa on enemmän sosiaalitukien saajia kuin kantaväestössä. Maahanmuuttajat myös maksavat suhteellisen vähän kunnallisveroa, vaikka he käyttävät samoja kunnallisia palveluja kuin kantasuomalaisetkin. Tuloksena kuntiin syntyy rahoitusvaje, jota voi korjata ainoastaan menoleikkauksilla, kunnallisveron korotuksella tai lisävelalla.  Lue lisää >

Puolet Ruotsissa asuvista vuonna 2000 syntyneistä lapsista on kokenut köyhyyttä. Viidesosa vuosiluokan lapsista on syntynyt ulkomailla ja heistä köyhyydessä ovat eläneet lähes kaikki. Millenniebarnen-tutkimuksesta vastaavat Malmön yliopisto sekä Pelastakaa Lapset -järjestö ja siitä raportoi muun muassa SVT.  Lue lisää >

Hallitus päätti aiemmin 175 nuorten turvapaikanhakijan tuomisesta Suomeen Välimeren pakolaisleireiltä. Mikä on tämän päätöksen hinta? Vastauksen antaa Suomen Perustan tänään julkaisema raportti.  Lue lisää >

Tämänhetkisten tietojen mukaan Suomi lahjoittaa EU-elvytysrahaston nimellä kulkevaan tukipakettiin 8,6 miljardia ja saa takaisin 3,7 miljardia, eli Suomi nettomaksaa lähes viisi miljardia euroa. Kansanedustaja Ville Tavio huomauttaa, että kyse on tulonsiirrosta, minkä olisi laitonta EU-perussopimusten mukaan ja todennäköisesti myös Suomen perustuslain mukaan. – Perussuomalaiset haluaakin pitää kiinni säännöstä, jonka mukaan jokainen EU-maa vastaa omista veloistaan,...  Lue lisää >

Perussuomalaisten teettämä tutkimus kansalaisten näkemyksistä on EU-myönteisille hallituspuolueille karua luettavaa: suomalaisten selvä enemmistö ole valmis antamaan euroakaan EU:n elvytysrahastolle eikä euron tukemiseen.  Lue lisää >

Perussuomalaiset on selvityttänyt suomalaisten ajatuksia siitä, mistä tulisi leikata koronan vaativina säästötoimina. Kantar TNS:n toteuttaman tutkimuksen mukaan useat asiat, mitä hallitus nimenomaisesti haluaa lisää, ovatkin asioita, joista suomalaisten enemmistö olisi säästämässä. Suomalaisten selvä enemmistö ei ole valmis esimerkiksi antamaan euroakaan EU:n elvytysrahastolle eikä euron tukemiseen.  Lue lisää >