yhteisövero

Keskusta on juuri julkaissut uusimman vaihtoehtobudjettinsa, joka lähinnä vaikuttaa siltä, että se on laadittu vaihtoehtoisessa todellisuudessa, sillä kepu muun muassa rahoittaisi uusia menoja perumalla veronkevennyksiä, joita ei edes tule ensi vuodelle. - Mieluiten näkisin ensi vuoden vaihtoehtobudjetin koskevan ensi vuotta, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo.

Pk-yritysten taloudellinen tilanne on parantunut, kertoo tuore Yrittäjägallup. Yrityksistä 49 prosenttia arvioi tilanteensa erittäin tai melko hyväksi. Arviot ovat parantuneet elokuuhun 2025 verrattuna. Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen näkee tulokset rohkaisevina ja merkkinä talouden käänteestä parempaan.

Perussuomalaiset pitää hallituksen päätöksiä pieni- ja keskituloisiin painottuvasta verojen keventämisestä tärkeinä. Myös hallituksen lisäpanostukset lapsiperheiden aseman vahvistamiseksi edelleen ovat merkittäviä. Jatkossa tavalliselle palkansaajalle jää työstään enemmän rahaa käteen. Lisäksi hallituksen menoleikkaukset erityisesti kehitysapuun, maahanmuuttoon, Yleisradioon, julkishallintoon ja valtionavustuksiin ovat perussuomalaisten mielestä oikein kohdennettuja.

Hallitus lähti tekemään työtään keväällä 2023 hyvin erilaisen talouden tilannekuvan vallitessa, kertoi valtiovaranministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra eduskunnassa tänään, kun siellä käytiin läpi valtioneuvoston selontekoon julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026–2029 liittyvää lähetekeskustelua. Purra kuitenkin muistutti, että palkansaajan ostovoima paranee kunnolla ja nyt noustaan siitä syvästä kuopasta, johon ostovoima viime hallituskauden aikana putosi.

Hallitus päätti taannoin puoliväliriihessä mittavista veronalennuksista, jotka kohdistuvat niin yksittäisiin palkansaajiin kuin elinkeinoelämään. Tehdyillä veroratkaisuilla hallitus tavoittelee Suomelle nopeampaa talouskasvua. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbomin mukaan vain kestävä ja nykyistä nopeampi talouskasvu voi pelastaa hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden.

Suomen Pankin ex-osastopäällikkö, VTT Heikki Koskenkylä analysoi hallituksen puoliväliriihen tuloksia ja hahmottelee mahdollisia lisätoimenpiteitä.

RiihiEXTRAssa suoraan lauteilta kansanedustaja Miko Bergbom ja valtiovarainministerin erityisavustaja, ekonomi Jussi Lindgren lyövät muitta mutkitta tiskiin riihi 2025:n tuoretta antia: kokonaisuudessa on nyt jättimäiset veronalennukset, mutta samalla perussuomalaisten vastuullinen talouspolitiikka jatkuu.

Turun yliopiston kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén pitää veroalea hyvänä signaalina suomalaisille yrityksille. Vasemmisto-oppositiota ja kaikkia muitakin veronalennusten kriitikoita Virén kehottaa tarkastelemaan laajempaa kuvaa sekä sitä, miten Suomi asemoituu verokilpailussa maailmalla.

Perussuomalainen kädenjälki näkyy vahvasti hallituksen eilen julkistetun puoliväliriihen päätöksissä. Massiivisten ansioveroalennusten lisäksi ruoan arvonlisäveroa lasketaan ja työtulovähennyksen lapsikorotusta nostetaan entisestään.

Suomen Yrittäjien näkemyksen mukaan hallituksen kaavailemat veronalennukset kannustavat investoimaan ja tekemään töitä, kun samanaikaisesti vireillä on työmarkkinauudistuksia ja kilpailua lisäävä hankintalain uudistus. - Hallituksen kasvupaketti on varsin tasapainoinen. Yhteisöveron ja ansiotuloverotuksen kevennykset tukevat kasvua, toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen Suomen Yrittäjistä arvioi.

Nykyhallituksessa tehdään merkittäviä toimia talouskasvun synnyttämiseksi Suomeen 17 vuoden jälkeen. Kestävä talous turvaa suomalaisten hyvinvointipalvelut tulevaisuudessakin. Työllä ja yrittämisellä Suomi pidetään hengissä, iloitsee perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman.

Hallitus on päättänyt alentaa ansiotuloverotusta, mikä piristää matkailu- ja ravintolapalvelujen kysyntää. Matkailu- ja ravintola-alan palvelujen kotimainen kysyntä on ollut heikkoa jo pidemmän aikaa. Ostovoimaa tukevat palkankorotukset ja korkojen aleneminen luovat uskoa siihen, että palvelujen kysyntä piristyy.

Hallitus on päättänyt laskea yhteisöveron 18 prosenttiin vuodesta 2027 alkaen, valtiovarainministeri Riikka Purra vahvisti hallituksen kasvuriihen tiedotustilaisuudessa.

Kaupan liitto kehuu hallituksen puoliväliriihen veropäätöksiä järkeviksi. Ne vahvistavat talouskasvua, ostovoimaa ja palvelutaloutta.

Suomen yhteisöverokannan tulee olla sellainen, että yritysten kannattaa sijoittua ja investoida Suomeen. Poliittinen vasemmisto sekä sitä lähellä olevat tahot vastustavat veronalennuksia, vaikka matalammalla verotuksella verotuotot olisivat suurempia. Veronmaksajain Keskusliiton mukaan yhteisöveron alentaminen olisi erinomainen kasvutoimi, joka samalla parantaisi Suomen asemaa kansainvälisessä verokilpailussa.