Takaako EU Suomen turvallisuuden? – Niikko: ”Jokainen kansa joutuu edelleen huolehtimaan omasta uskottavasta puolustuksestaan”

Ylen A-talkissa keskusteltiin Joe Bidenin valinnan vaikutuksesta suurvaltojen keskinäisiin suhteisiin sekä Euroopan turvallisuustilanteesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Mika Niikko sanoi, että vaikka Biden saattaa olla Donald Trumpia helpommin lähestyttävä persoona, on Euroopalla ja Suomella edelleen tekemistä omien suhteidensa ylläpitämisessä Yhdysvaltoihin.

Perussuomalaisten kansanedustaja, eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Mika Niikko arvioi, että Joe Bidenin presidenttikaudella Yhdysvaltojen suhtautuminen Eurooppaan muuttuu ennakoitavammaksi, varsinkin puolustusyhteistyön ja kaupankäynnin osalta.

Niikko muistutti, että kaikesta huolimatta Yhdysvaltojen päämielenkiinto pysyy todennäköisesti edelleen Aasiassa ja Kiinan suunnassa.

– Eurooppa on väistämättä jäänyt vähemmälle huomiolle, ja asetelma tuskin tulee paljon muuttumaan. Euroopan on tehtävä töitä pitääkseen oman asemansa paremmin esillä suhteessa Yhdysvaltoihin, Niikko sanoi torstaina Ylen A-talkissa.

Ohjelmassa keskusteltiin Bidenin valinnan vaikutuksesta suurvaltojen keskinäisiin suhteisiin sekä Euroopan turvallisuustilanteeseen. Yle oli kutsunut paikalle myös demarikansanedustaja Erkki Tuomiojan, Hybridikeskuksen johtajan Teija Tiilikaisen ja Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Matti Pesun.

Pesu myötäili Niikon linjauksia.

– Niikko on olennaisen asian äärellä. Historiallisesti olemme jälleen tilanteessa, jossa Yhdysvaltojen ja Euroopan transatlanttista suhdetta sopeutetaan uuteen todellisuuteen.

Tuomiojan mielestä Iso-Britannian Brexit-äänestys ja Donald Trumpin valinta presidentiksi vuonna 2016 oli ”kaksoisshokki” jonka jälkeen Euroopalle on syntynyt tarve ja ymmärrys kasvattaa Euroopan strategista itsenäisyyttä.

Turvallisuusympäristö muuttunut viime vuosina

Valtioneuvosto antoi pari viikkoa sitten tuoreen ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon eduskunnan käsiteltäväksi. Selonteossa korostetaan muun muassa Suomen turvallisuusympäristön muuttuneen huonompaan suuntaan.

Venäjän sotilaallinen toiminta muun muassa Krimillä vaikuttaa arvion taustalla. Tuomioja kuitenkin esitti, että toisenlaisetkin uhat, kuten pandemia ja ilmastonmuutos pitäisi nostaa mukaan turvallisuuden arviointiin.

Tiilikaisen mukaan turvallisuutta heikentävät rakenteelliset vastakkainasettelut demokraattisten ja autoritääristen järjestelmien välillä.

Niikko huomautti, että eduskuntakeskustelussa oppositiopuolueet kritisoivat selontekoa siitä, että selonteossa on painotettu hieman liikaakin ihmisoikeusperusteista ulkopolitiikkaa, ympäristökysymyksiä ja niin sanottuja maailmanparantamisen teemoja.

– Ne varmasti ovat sinänsä ihan hyviä teemoja. Kuitenkin selonteossa mainitaan esimerkiksi maahanmuuton osalta siten, että maahanmuuton tulisi olla ennakoitavaa ja säänneltyä. Silti ei ole otettu kantaa eikä ole pohdittu esimerkiksi maahanmuuton vaikutuksia sisäiseen turvallisuuteen ja segregaatioon. Terrorismi on mainittu selonteossa omana osanaan, mutta mainitsematta on jäänyt terrorismin yhteys maahanmuuttoon.

Niikko myös huomautti, että vielä edellisessä selonteossa asioita lähestyttiin Suomen edun kannalta.

– Uudessa selonteossa puhutaan enemmän EU:n edusta ja Euroopan yhteisistä tavoitteista, esimerkiksi maahanmuuton tai unionin laajentumisen suhteen. Molempia korostetaan nyt hyvinä asioina, ja on unohdettu, että molemmilla on myös kielteisiä merkityksiä.

EU-arvojen luominen puolustuksen osalta on hidasta

Ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa korostetaan paljon EU:n merkitystä Suomen turvallisuusrakenteen perustana. Oma kysymyksensä on kuitenkin se, onko luottamukselle EU-turvallisuuteen perusteita tilanteessa, jossa useat EU-maat ovat jo Nato-jäseniä.

Tiilikainenkin huomautti, että EU:n turvallisuusstrategiat edistyvät hitaasti ja korosti, että monille EU-maille Nato-jäsenyys on edelleen ensisijainen turvallisuuspoliittinen ratkaisu, ja se vaikeuttaa EU:n kehitystä siltä osin.

Niikko sanoi, että vaikka EU on edelleen osa Suomen turvallisuusrakennetta, selonteossa ylikorostetaan EU:n merkitystä. Niikko myös totesi, että yhteisten EU-arvojen löytäminen puolustuksen osalta on haasteellista, koska yhteisien päätöksien tekeminen on ollut hidasta.

– Toki EU ja Eurooppa ovat tuoneet rauhaa, vakautta ja turvallisuutta. EU on kuitenkin myös toiminut päinvastaisella tavalla, kun EU on laajentunut liian nopeasti ja harkitsemattomasti. Kaikki valtiot eivät esimerkiksi noudata oikeusvaltioperiaatetta. Kuitenkin selonteossa vahvasti korostetaan, että EU:n laajentumista tulisi edistää voimakkaasti. Kiirehtiminen laajentumisen suhteen ei välttämättä ole paras turvatakuu.

Pahimpaan on hyvä varautua

Venäjän osalta ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa todetaan, että itänaapurimme tavoitteena on edelleen etupiirijakoon perustuva turvallisuusrakenne Euroopassa. Venäjän sotilaallinen vahvistuminen Suomen lähialueilla onkin tosiasia.

Niikko totesi, että Suomella ja Venäjällä ei kuitenkaan ole kahdenvälisiä ongelmia eikä Venäjä ole tässä hetkessä Suomelle sotilaallinen uhka.

– Toki Venäjä on toiminut poikkeuksellisesti esitellessään usein sotilaallisia muskeleitaan. Toki se herättää huolta Euroopassa. Siitä huolimatta en usko, että Euroopassa pystyttäisiin rakentamaan yhteistä puolustusta. Jokainen kansa joutuu edelleen huolehtimaan omasta, uskottavasta puolustuksestaan. Eri asia sitten on tehdä yhteistyötä pohjoismaiden, varsinkin Ruotsin kanssa. Aina on hyvä varautua pahimpaan.

Tiilikainen sanoi, että Suomi on etupiiriajattelun näkökulmasta Venäjälle potentiaalista aluetta konflikteille. Niikko kuitenkin vakuutti, että Suomella on pitkät perinteet diplomatialle ja hyville naapuruussuhteille Venäjän kanssa.

– Vääränlaisia uhkakuvia ei myöskään pidä maalata, koska se johtaa helposti keskusteluun esimerkiksi siitä, milloin ryhdymme perustamaan yhteisiä puolustusvoimia vaikkapa EU:n kanssa. Se kehitys saattaisi luoda tilanteita, että uhka olisi suurempi.