

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Taloustieteen dosentilta täysi tukkapölly hallituksen talousohjelmalle – ”Tämä hallitus on jättämässä seuraavalle hallitukselle musertavan velkataakan”
Taloustieteen dosentti Tuomas Malinen kritisoi hallituksen talousohjelmaa. Hän kirjoitti Uuden Suomen Puheenvuoroon, että ministeriöt saattavat joutua miljardileikkausten alle.
Tuomas Malinen sanoo hallituksen talousohjelman nojaavan pitkälti toiveajatteluun. Hän muistuttaa, että 1990-luvun laman iskettyä Suomen bruttokansantuote putosi reippaasti.
Malinen arvelee, että osapuilleen samanoloinen häiriö saattaisi iskeä nykyisessä talousympäristössä.
Hallitus joutunee hurjaan velkaelvytykseen
Malisen kirjoitus antaa ymmärtää, ettei maailmantalous ole niin ruusuisessa kunnossa kuin mitä hallituksen arviot ovat. Suomen talous voi painua ankaraan taantumaan tai jopa lamaan.
Lääkkeeksi hallitusohjelman lupaukset huomioiden on tarjolla vain reipas velkaantuminen. Velkaisuusasteemme voisi revetä kertaheitolla yli EU:n talouskurisääntöjen mukaisten rajojen.
Malinen arvelee, että velkaa voidaan joutua ottamaan jopa 20 miljardin euron verran uuden taantuman iskiessä. Hän ruotii hallitusohjelman kirjauksia kovin sanoin.
– Näillä kirjailuilla tuskin tahdotaan sanoa muuta kuin että taantumaan vastataan velkaantumalla, Malinen sivaltaa.
Pääministeri Antti Rinne (sd.) on varautunut epäsuotuiseen talouskehitykseen miljardilla eurolla. Malisen mukaan määrä on riittämätön.
Vaalikauden loppuun mennessä Suomen valtionvelka voi kasvaa jopa yli 60 miljardilla eurolla.
Oma valuutta auttoi 90-luvun koettelemuksista
Malinen tuo esille 90-luvun laman, joka kesti kolme vuotta. Taloutemme toipuminen helpottui Malisen mukaan omasta valuutasta, jonka devalvoituminen helpotti vientiteollisuutta.
Nyt tätä vaihtoehtoa ei ole tarjolla yhteisvaluutan vuoksi.
Malinen huomioi myös eurokriisin jälkeen koetun alhaisen talouskasvun ajan. Hän muistuttaa, että olemme pysyneet pinnalla käytännössä velkaelvytyksen avulla.
– Suuri ongelma myös on, että Suomi on ajamassa taantumaan velkaelvytyksessä. Tätä ei käsittääkseni ole tapahtunut koskaan, Malinen kirjoittaa.
Taantuma ei ainakaan laske velanottotarvetta.
Malinen huomauttaa, että Suomen reipas velkaantuminen voi johtaa samoihin ongelmiin kuin joihin Kreikka joutui maan ajauduttua ulos markkinarahoituksesta. Käytännössä kukaan ei ollut valmis lainaamaan Kreikalle rahaa mistään hinnasta.
– Ajaisiko Suomen valtava lisävelkaantuminen silloin Suomen Kreikan tilanteeseen, jossa markkinarahoitus katkeaisi? Malinen kysyy.
Maksukyvyttömyyskin voi uhata
Malisen sanat vaikuttavat hyvin lohduttomilta. Hän ei pidä Suomen ajautumista maksukyvyttömäksi mahdottomana.
– Vaikka Rinteen hallitus selviäisi tulevasta taantumasta/lamasta ajamatta Suomea maksukyvyttömyyteen, se on talousohjelmansa ja maailmantalouden näkymien valossa jättämässä seuraavalle hallitukselle musertavan velkataakan, Hän kirjoittaa.
Tulevat sukupolvet joutuisivat kiristämään vyötä ennennäkemättömällä tavalla vain siksi, ettei yksi hallitus vaalinut taloudenpitoa silloin kun olisi pitänyt.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset: Miljardien välttämättömät menolisäykset katetaan pelkällä velalla – mitään priorisointia ei ole tehty
Viikon suosituimmat

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla
Maahanmuuton kasvu tekee hallaa Suomen työttömyysluvuille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Tästä huolestuttavasta tiedosta huolimatta lähes kaikki oppositiopuolueet esittävät talouden kasvutoimena maahanmuuttoa.

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) julkisti torstaina 19.11.2025 raportin ”Valtion budjetin menolisäykset COVID-19-pandemian aikana”. Tähän asti erityisesti SDP on perustellut Sanna Marinin hallituksen ennätyksellistä velkaantumista ja velkavuoren kasvua ennen kaikkea koronalla ja Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainassa.

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi
Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi valittu Elias Rosengrén on 26-vuotias perheenisä ja yhteiskuntatieteiden maisteri.

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä
Expressenin mukaan yli miljardi kruunua eli yli 90 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja on ohjautunut yksityiskouluihin ja esikouluihin, jotka ovat olleet sidoksissa ääri-islamistisiin arvoihin.

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse
Ruotsissa uuteen tuulivoimaan ei ole investoitu käytännössä laisinkaan kuluvan vuoden aikana. Myös Suomessa tuulivoimarakentaminen on selvästi hidastunut. Energiayhtiöt ovat huolissaan edullisesta sähköstä, mutta kuluttajalle se voi olla elinehto.

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin
Jengiväkivalta alkoi Ruotsissa käydä entistä tappavammaksi samoihin aikoihin, kun Ruotsiin saapui 163 000 turvapaikanhakijaa vuosina 2015–2016. Pelkästään Tukholmassa on jengien väkivaltaisuuksissa ammuttu hengiltä 196 ihmistä viimeisen 10 vuoden aikana. Nyt automaattiaseet ovat antamassa tilaa käsikranaateille.

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu
Jälleen yksi hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristyksistä on valmistumassa tällä viikolla, kun eduskunta keskustelee tänään ja äänestää huomenna ulkomaalaislain muuttamisesta. Muutoksella pidennetään pysyvän oleskelun saamisen asumisaikaa ja tiukennetaan ehtoja.

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa, että hallitus ei saa avata itärajaa ennen kuin Venäjän toiminta muuttuu olennaisesti. Hän painottaa, että mielenilmaus rajalla palvelee vain Venäjän tavoitteita ja vaarantaa Suomen edun.

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton
Perussuomalaiset kritisoi voimakkaasti kaupungin vuoden 2026 talousarviota, joka nojaa epärealistisiin oletuksiin ja ideologisiin painotuksiin. Talousarvion valmistelijat ovat sivuuttaneet kasvavan velkataakan, muuttuvan väestörakenteen ja kaupungin ydintehtävien priorisoinnin.

Ruotsissa 4 000 jengirikollista elää leveästi myös sosiaalietuuksilla – tukia maksettu roistoille 3,6 miljardia kruunua
Noin 4 000 jengirikollista saa Ruotsissa perustoimeentulonsa sairauspäivärahasta, työkyvyttömyyseläkkeestä tai työttömyyskorvauksesta, käy ilmi paikallisen Kelan uudesta raportista. Yhteensä heille on maksettu etuuksia arviolta 3,6 miljardia kruunua.
















