Tutkija lyttää ennusteet turvapaikanhakijoiden työllistymisestä – “eivät perustu mitattavissa olevaan todellisuuteen”

Tutkija Samuli Salmisen mukaan arviot turvapaikan hakijoiden työllistymisestä ja taloudellista hyödystä Suomelle ovat vailla totuuspohjaa. Salminen perustelee väitteensä Tilastokeskuksen rekisteritietoihin.

– Moni arvovaltainen taho on esittänyt, että pääasiassa Irakista ja Somaliasta kotoisin olevista turvapaikanhakijoista on potentiaalisesti taloudellista hyötyä Suomelle ainakin pitkällä aikavälillä. Nämä väitteet perustuvat pitkälti oletuksiin turvapaikanhakijoiden työllistymisestä, Salminen kirjoittaa.

– Somaliasta ja Irakista kotoisin olevat ovat työllistyneet heikosti kantaväestöön verrattuna myös pitkällä aikavälillä. Väitteet turvapaikanhakijoiden suotuisasta vaikutuksesta Suomen julkiselle taloudelle eivät siten perustu mitattavissa olevaan todellisuuteen.

Salminen kohdistaa kritiikkinsä eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen johtaja Jaakko Kianderiin, Nordean pääekonomisti Aki Kangasharjuun, Työ- ja elinkeinoministeriön alaisen kotouttamisen osaamiskeskuksen kehittämispäällikkö Annika Forsanderiin sekä Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikaseen.

Kiander on arvioinut turvapaikanhakijoista koituvien kulujen kuittaantuvan 10 vuodessa tai jopa nopeammin. Kangasharjun on puolestaan todennut: “Pidemmällä aikavälillä tarvitsemme Suomeen tekijöitä, ja pakolaiset olisivat yksi keino lisätä työvoimaa. Pidemmällä aikavälillä he ehdottomasti auttaisivat meitä.” Forsanderin mukaan taas somalinkielisten ja afgaanien työllisyys on tällä hetkellä heikko, mutta paranee ajan myötä. Liikanen taas arvioi turvapaikanhakijoiden tukevan talouden kehitystä.

Salminen ei tällaisia arvioita niele.

– Puheet siitä, että Irakista ja Somaliasta kotoisin olevat turvapaikanhakijat työllistyisivät 3–10 vuodessa, ovat näiden todellisten työllisyyslukujen valossa kuin paikasta, jota ei ole olemassa. Jo noin 20 vuotta maassa olleilla työllisyysasteet olivat vuonna vain noin 40 %. Somaliassa syntyneiden ikävakioitu työllisyysaste tässä pisimpään maassa olleiden ryhmässä, 37 %, oli vain hieman yli puolet kantaväestön vastaavasta luvusta. Toisin sanoen Somaliassa ja Irakissa syntyneet ovat kaikkea muuta kuin ”lottovoitto” Suomen julkiselle taloudelle, Salminen kirjoittaa.

Somaliassa ja Irakissa syntyneillä työllisyysasteet ovat matalia. Vuosina 2003–2011 Suomeen muuttaneilla työllisyysaste oli vain noin 10–15 %. Vuosina 1994–2002 muuttaneistakin vain alle kolmannes oli työllisiä vuonna 2011.

– Somaliassa ja Irakissa syntyneiden heikko työllistyminen pitkälläkin aikavälillä on tullut Suomelle euromääräisesti laskettuna kalliiksi, Salminen toteaa.

Massiivisen turvapaikkamaahanmuuton taloudellisten vaikutusten realistinen ennustaminen

Salminen pohtii kirjoituksessaan myös sitä, mitä matalat työllisyysasteet tarkoittavat käytännössä euromääräisesti, kun huomioidaan todellisuudessa maksetut verot sekä menot saaduista tulonsiirroista ja palveluista.

Vuoden 2011 lukuja tarkasteltaessa Virossa, Ruotsissa ja Suomessa syntyneillä keskimääräiset vaikutukset olivat melko lähellä toisiaan vuonna. Pakolaistaustaisten henkilöiden luvut poikkeavat rajusti muista.

– Irakissa ja Somaliassa syntyneillä vielä 20 vuoden maassaoloajan jälkeenkin keskimääräiset vaikutukset per henkilö olivat vuonna 2011 lähellä –10 000 euroa per henkilö. Somaliassa syntyneillä keskimäärin tämä oli noin -8 700 euroa per henkilö ja Irakissa syntyneillä noin -10 900 euroa per henkilö yhden vuoden aikana, Salminen kertoo.