

LEHTIKUVA
Tuulivoimaa – mutta kenen rahoilla?
Sähkölasku sisältää sähkön hinnan lisäksi sähkön siirtomaksun. Sähkön siirtohinnat ovat olleet kasvussa, ja kasvua on perusteltu maakaapeloinnin rakentamisella. Maakaapelit ovat vähemmän herkkiä sähkön jakeluhäiriöille. Tämä ei kuitenkaan ole ainut peruste sähköverkkojen investointitarpeille.
Sähköverkkomme on rakennettu olemassa olevien suurten ja tasaista tehoa tuottavien tuotantoyksiköiden ympärille – tuulivoima on luonteeltaan hyvin erilaista. Tuulivoiman tuotantoyksiköt ovat pienempiä, ja sähkön tuotantomäärät vaihtelevat säätilojen mukaan. Kaikkein kovimmilla pakkasilla tuuli on heikkoa, ja juuri tällöin sähkön tarve on suurin.
Tuulivoiman tuotantotehon vaihtelut edellyttävät säätövoimaa tai sähköenergian varastointia tilanteen tasapainottamiseksi. Säätövoimana voi käyttää fossiilisia polttoaineita tai vesivoimaa. Tarjolla olevat säätövoimaratkaisut eivät ole nykyisen hallituksemme mieleen.
Sähkön varastointi voi tapahtua esimerkiksi sähkön siirtoverkkoon rakennettavilla akkujärjestelmillä. Sähkön varastointiratkaisut lisäävät edelleen investointeja sähkön siirtojärjestelmään ja tulevat näin sähkön ostajien maksettaviksi.
Rakentamisen maksaa sähkön kuluttaja
Tuulivoiman rakentaminen edellyttää myös sähkön syöttöpisteiden lisäämistä valtakunnan sähköverkkoon ja siirtolinjoja tuulivoimaloilta syöttöpisteisiin. Parhaat tuuliolot ja rakennusolosuhteet ovat pohjoisessa, mutta sähkön kysyntä paljolti etelässä. Myös kaiken tämän rakentamisen maksaa sähkön kuluttaja.
Tuulivoiman lisäämisen aiheuttamat piikit sähköntuotannossa altistavat sähköverkkoa häiriöille, ja luotettavuuden ylläpito vaatii jatkuvia investointeja. Sähköverkko on hieno instrumentti, joka on pidettävä jatkuvasti tasapainossa tuotannon ja kulutuksen suhteen. Äkillinen piikki tuotannossa saattaa rikkoa jonkin järjestelmän osan, kuten muuntajan, ja aiheuttaa laajankin sähkökatkoksen.
Rahaa virtaa veronmaksajilta tuulivoiman tuottajille
Sähkövirtojen lisäksi tulee ymmärtää rahavirtoja. Tällä hetkellä raha virtaa veronmaksajilta tuulivoiman tuottajille tuotantotukena, ja tuulivoiman edellyttämiä verkonrakennuskustannuksia maksatetaan sähkön siirtomaksuina.
Tuulivoiman tuotannossa valtio on mahdollistanut jättimäiset voitot. Tuulivoiman tuotantotukia on viime vuosina ajettu alas. Jo myönnetyt tuet juoksevat kuitenkin vielä yli 10 vuotta. On kohtuutonta, että tuulivoimayhtiöt takovat huomattavia voittoja samaan aikaan kun ne saavat tuotantotukea, ja niiden erityispiirteiden aiheuttamia ylimääräisiä verkonrakennuskustannuksia maksatetaan kaikilla sähkön loppukäyttäjillä riippumatta siitä, ovatko he tilanneet tuulivoimaa vai ei.
Ilmari Tarkkonen
Artikkeliin liittyvät aiheet
- tuotantotuet sähkölasku siirtomaksut infrainvestoinnit maakaapelointi sähköverkko Sähkön siirtohinnat Tuulivoima
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ranne: Hiilineutraaliustavoite vie Suomen konkurssiin

Tuulivoimateollisuus valtaamassa tuhansien järvien maan valtavalla voimalla – Juuso vaatii ympäristölupaa tuulivoimaloille

Peltokangas: Hallituksen ilmastopolitiikka on vailla järkeä – vihreästä siirtymästä tulee myrkynvihreä maailmanlaajuinen ekofloppi

Ruotsi sulkee ydinvoimaloita sähköpulasta huolimatta – ruotsidemokraatit arvostelevat ankarasti punavihreän hallituksen energiapolitiikkaa

Tuulivoima rajussa vastatuulessa Saksan maaseudulla – kaupunkilaisia monisatametriset myllyt eivät häiritse

Simula vaatii hallitusta puuttumaan maanomistajien epätasa-arvoiseen asemaan tuulivoimala-alueilla: ”On syntymässä tilanne, jossa lisääntyvien tuulivoima-alueiden myötä yksityisiä maita lähes pakkolunastetaan”

Perussuomalaiset vaativat avoimuutta – kunnissa pimitetään tuulivoimaloihin liittyviä tietoja

Kuntaliitto: Tuulivoimalan nosto 30 metriä ei ole vähäinen muutos

Kyyjärven Perussuomalaiset: Tuulivoimahanke ei saa olla asukkaille haitaksi
Viikon suosituimmat

Ylen selvitys: Turvapaikanhakijaperheen ateriakustannukset jopa 36 000 euroa vuodessa – Lehtinen: Miten joku voi pitää tätä reiluna?
Yle julkaisi 12.11. uutisen, jonka mukaan Helsingin Punavuoren vastaanottokeskuksessa nelihenkisen perheen ateriat voivat olla jopa 36 000 euroa vuodessa. Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen kritisoi verovarojen tarpeetonta tuhlaamista.

Päivän Pointti: Vasemmistonuorilta putosi antisemitistinen somepommi, josta Helsingin Sanomat ja Yle eivät suostu kertomaan mitään

JSN:lta langettava päätös Kalevalle jutussa, jossa lehti väitti PS-kansanedustajien olevan läheisessä suhteessa
Julkisen sanan neuvoston tuoreen päätöksen mukaan Kaleva ei avannut riittävästi nimettömien lähteiden käyttöä jutussa, joka käsitteli kahden kansanedustajan väitettyä suhdetta.

Yhdysvallat luokitteli Li Anderssonin tukeman Antifa-ryhmän terroristijärjestöksi
Yhdysvaltain ulkoministeriö on luokitellut neljä eurooppalaista Antifa-ryhmää terroristijärjestöiksi. Yksi näistä ryhmistä on sellainen, jota vasemmiston meppi Li Andersson on näkyvästi tukenut. Vasemmiston antama tuki äärivasemmistolaiselle väkivallalle ei kuitenkaan Suomen valtamediaa kiinnosta.

Yle vieraili Al Jazeeran mediainstituutissa – matka toteutettiin Ylen hakemalla apurahalla
Ylen arabian- ja somalinkielisten uutisten toimitus vieraili huhtikuussa Qatarissa Al Jazeeran mediainstituutissa koulutusrahasto Kouran apurahan turvin. Vierailun käytännön järjestelyistä vastasi Al Jazeera.

Antikainen: Vasemmistonuoret radikalisoituvat – Minja Koskelan hiljaisuus on jo kannanotto
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela ei ole vieläkään suostunut kommentoimaan Vasemmistonuorten ympärillä paisuvia kohuja.

Dosentti Arto Selkälä: Feministiseen politiikkaan siirtyminen oli virhe Suomelle
Dosentti ja yliopistonlehtori Arto Selkälä väittää, että feministisen yhteiskuntapolitiikan vakiintuminen on Suomen suurin yhteiskuntapoliittinen virhe. Tämä näkyy Selkälän mukaan muun muassa siinä, että nuorten miesten syrjäytyminen on kasvanut tyttöjen ja naisten aseman parantamisen kustannuksella.

Suomi säästää yli sata miljoonaa euroa Afrikkaan suuntautuvasta kehitysavusta – Tavio: Yhteensä kehitysapu pienenee tällä vaalikaudella 1 305 miljoonaa euroa
Suomen hallitus hyväksyi esityksen, joka pienentää Afrikan kehitysrahaston lahjaosuuden 45 miljoonaan euroon ja lopettaa lainarahoituksen kokonaan. Perussuomalainen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio painottaa, että ratkaisu tuo Suomelle 112 miljoonan euron säästön ja linjaa kehitysavun uudelleen hallituksen strategisten painopisteiden mukaisesti. Afrikan kehitysrahaston rahoittamisen pienentäminen on osa laajaa kokonaisuutta, jossa Suomi säästää kehitysavusta tällä vaalikaudella yhteensä 1 305 miljoonaa euroa.

Kokenut opettaja pohtii: Kaunistelevatko koulut maahanmuuttajatietojaan?
Mistä on kyse, kun koulun luokkahuoneissa näyttää olevan yli puolet maahanmuuttajia, mutta koulun tietojen mukaan heitä on vain kolmannes oppilaista?

SAK:n pääekonomistilla napit vastakkain kansanedustaja Vigeliuksen kanssa: ”Paljonko ehdottaisit veroja vielä korotettavaksi?”
SAK:n pääekonomisti Patrizio Lainàn mielestä korkea verotus ei vaikuta työmotivaatioon ollenkaan. Perussuomalaisten kansanedustaja ja puolueen 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius on asiasta eri mieltä.
















