

LEHTIKUVA
Työmarkkinauudistusten vaikutukset näkyvät ajan kanssa – hallitusohjelma on sinivalkoisen kasvun ohjelma
Hallitus on tehnyt mittavan määrän erilaisia kasvutoimia ja luonut edellytyksiä paremmalle tulevaisuudelle, jossa hyvinvointivaltion palvelut voidaan turvata. Hallituksen ohjelma ja teot tähtäävät innovaatioiden sujuvoittamiseen ja sinivalkoiseen teollisuuspolitiikkaan, joka mahdollistaa uusien työpaikkojen synnyn Suomeen.
Torstain kyselytunnilla käytiin keskustelua talouskasvusta ja hallituksen tekemistä työelämäuudistuksista. Perussuomalaisten kansanedustaja ja talousvaliokunnan puheenjohtaja Sakari Puisto totesi taloudessa olevan näkyvillä käännöstä parempaan.
– Hallitus on tehnyt koko joukon työmarkkinauudistuksia, ja lisää on vielä tulossa. On kuitenkin selvää, että nämä vaikutukset eivät ole välittömiä, vaan ne tapahtuvat nimenomaan ajan kanssa, nyt kun tässä kaiken maailman epävarmuuden keskellä kuitenkin on aika paljon positiivisia näkemyksiä, Puisto korosti.
Puisto luetteli konkreettisia nousukauden näkymiä Suomen taloudessa ja esitti kysymyksen niiden vaikutuksesta julkiselle taloudelle.
– Myös talouskasvua on se prosentti-puolitoista prosenttia, tavallisten suomalaisten perheiden ostovoima on parantunut, yritysten tilauskirjat ovat vahvistuneet, niin miten te näette, arvoisa työministeri Arto Satonen, että hallituksen työllisyystoimet vauhdittavat Suomen talouden kasvua ja mikä niiden vaikutus on meidän julkiselle taloudelle?
Talous vahvistuu haastavasta toimintaympäristöstä huolimatta
Työministeri Arto Satonen totesi vastauspuheenvuorossaan, että hallituksen työllisyystoimilla tulee olemaan taloutta vahvistava vaikutus.
– Nehän ovat vahvistaneet jo työn tarjontaa, mutta kun työn kysyntäkin vahvistuu talouskasvun kautta, josta tämä keskustelu lähti liikkeelle, niin aivan varmasti tullaan näkemään niitä positiivisia vaikutuksia myös työmarkkinoilla.
Hän nosti kuitenkin esille, että haastava toimintaympäristö ja epävarma maailmanpoliittinen tilanne luovat epävarmuustekijöitä. Suunta on kuitenkin oikea.
Hallitus toteuttaa mittavia kasvutoimia
Toisin kuin oppositio toistuvasti viestii, hallitus on jo tehnyt ja toteuttaa jatkossakin monenlaisia kasvutoimia ja luo edellytyksiä paremmalle tulevaisuudelle.
Koko hallitusohjelma on käytännössä sinivalkoisen kasvun ohjelma. Hallitus sujuvoittaa innovaatioita ja tekee realistista teollisuuspolitiikkaa, joka mahdollistaa uusien työpaikkojen synnyn. Samalla erilaisilla työmarkkinatoimilla vähennetään muun muassa yritysten riskiä uuden työntekijän palkkaamiseen.
Parhaillaan eduskunnassa käsitellään kevään 2024 kehysriihessä päätettyä suurten teollisten investointien verohyvitystä, jolla saadaan houkuteltua investointeja koko maahan. Hallitus on myös sitoutunut Fingridin ja Gasgridin kapasiteetista huolehtimiseen, jotta sähkön saanti ei muodostuisi investointien pullonkaulaksi.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- sinivalkoinen teollisuuspolitiikka sinivalkoisen kasvun ohjelma kasvutoimet työmarkkinauudistukset työllisyystoimet ostovoima Julkinen talous Arto Satonen Hallitusohjelma Talouskasvu Sakari Puisto Innovaatiot
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Rydman: Päätöksiä talouden sopeutuksesta lykättiin Suomessa liian pitkään – ”Edellinen punavihreä hallitus ylenkatsoi talousennusteita”

Pk-yritysbarometrissä mollisävyiset tunnelmat: Epävarmuus painaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä, mutta elinkenoministerin mukaan viitteitä paremmasta näkyy jo

Julkisen talouden tasapainottaminen vaatii kaksi vaalikautta – ”Suomella ei ole varaa siihen, että neljän vuoden jälkeen vaihdettaisiin taas velkavetoiseen kulutusjuhlaan”

Perussuomalaisten Antti Kangas: Yrittäjät arvostavat hallituksen vastuullista ohjelmaa
Viikon suosituimmat

Emeritusprofessori Vesa Kanniainen: ”Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen väitteet maahanmuuton hyödyistä harhaanjohtavia”
Maahanmuutto rasittaa julkista taloutta, vaikka maahanmuuton hyödyt olisi huomioitu laskelmissa, toteaa kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen Leevi Leivon haastattelussa.

PS-Nuoriso: Suomalaiset ulos ja mamut tilalle – tähän johtaa kuntien punavihervalta
Perussuomalainen Nuoriso on tuohtunut Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää kaupungin rivitalojen asukkaat pois, jotta asuntoihin voidaan asuttaa läheiseen vastaanottokeskukseen saapuvia turvapaikanhakijoita.

Vasemmiston verkkomedia huolestui naispoliitikkojen häirinnästä – samaan aikaan vasemmiston puolueaktiivi lietsoo häirintää naispoliitikkoa kohtaan
Vasemmistoliiton aktiivien toimittama Vasen kaista -verkkomedia julkaisi eilen laajan kirjoituksen naispoliitikkoihin kohdistuvasta häirinnästä. Tänään valtiovarainministeri Riikka Purra on kertonut häneen kohdistuneesta häirintäaktivismista, jonka taustalla on muun muassa vasemmistoliiton kuntavaaliehdokas.

Mikkeli häätää suomalaiset pois ja remontoi sitten tulijoille uudet tilat – Antikainen: ”Tässä hälyttävä esimerkki siitä, miksi kuntien kotoutumistuista pitää leikata”
Yle uutisoi 12.8.2025 Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää suomalaisia vuokralaisia kodeistaan vastaanottokeskuksen tieltä. Rivitalot vuokraa jatkossa Luona Oy, jolla on vastaanottokeskus naapurissa. Asukkaat pitävät kaupungin ratkaisua epäoikeudenmukaisena. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää Mikkelin tapausta hälyttävänä esimerkkinä siitä, mitä on odotettavissa, ellei turvapaikkapolitiikan kiristyksistä pidetä kiinni ja kiristetä lisää.

Demarit hamuavat lisää äänestäjiä: 600 000 maahanmuuttajaa asutettava Ruotsin halutuimmille alueille
Ruotsi on edelleen luokkayhteiskunta, jossa hyvinvoivat nettoveronmaksajat asuvat omakotitaloissaan vehreillä huvila-alueilla. Sosialidemokraattien mielestä tämä on kestävän kehityksen vastaista ja väestö pitäisi sekoittaa. Muutto veden ääreen äveriäälle alueelle olisi varmasti monen kolmen miljoonan vuokralaisen mieleen ja tämä demareiden kädenojennus muistettaisiin varmasti myös vaaleissa.

Valtamedia tutki mutta unohti uutisen: Vieraskielisten suuri lukumäärä leimaa huono-osaisimpien asuma-alueita
Pääkaupunkiseudulla asuminen eriytyy yhä voimakkaammin asukkaiden äidinkielen ja sosiaalisen aseman mukaan. Nuorimmissa ikäluokissa jo puolet joidenkin alueiden asukkaista on vieraskielisiä. Vapaarahoitteisten asuntojen keskihinta kertoo puolestaan siitä, että uudistuotanto tai remontointi saattaa näillä alueilla olla haastavaa. Segregaatio sen sijaan on pomminvarmaa.

Talousprofessori Matti Virén: On leikattava suomalaisten hyvinvoinnille toissijaisista menoista
Kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén kehottaa kaikkia pohtimaan valtiovarainministeriön esittämiä sopeutustoimia samanaikaisesti lakisääteisten peruspalvelujen, kuten terveydenhuollon rahoituspaineiden rinnalla. Toissijaisiin kohteisiin, kuten kotouttamiseen ja yritystukiin, ehdotettuja leikkauksia Virén pitää sopivina, ja muistuttaa, että leikkaamatta jättäminen ei ole nyt vaihtoehto.

Purra: Suomessa edelleen kuvitellaan, että tunkemalla veronmaksajan rahaa joutavaan tai haitalliseen tuotetaan elinvoimaa ja kasvua – ”Siksi kai maa tähän jamaan on päätynytkin”
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kommentoi somekanavillaan tapausta, jossa Mikkelin kaupunki ajaa vuokra-asukkaita pois kodeistaan, koska asunnot jatkossa vuokrataan turvapaikanhakijoille. Purra kuvaa Mikkelin toimintaa harhaiseksi.

Purra: ”Kyllä riittää tässä maassa hommia puolueella, joka ei halua kupata veronmaksajan selkänahasta etuoikeuksia eikä totella kaiken maailman intressitahoja”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa esille toimittaja Ari Korvolan kirjan Tuppeensahattu Nuorisosäätiö, joka kertoo keskustaa lähellä olevan Nuorisosäätiön rikosvyyhdistä. Kirjan tärkeimpänä ansiona Purra pitää kuvausta siitä, miten rakenteellinen, poliittinen korruptio Suomessa toimi.

Tyytymättömyys opetushallitukseen kasvaa – jo osa alan ammattilaisistakin näyttää vihreää valoa organisaation lakkauttamiselle
Valtiovarainministeriön ehdotus Opetushallituksen lakkauttamisesta on kansan keskuudessakin nähty aiheellisena säästötoimena hallinnon virtaviivaistamiseksi ja tehostamiseksi. Samalla Opetushallitus on kansalaiskeskusteluissa tunnistettu politisoituneena instituutiona, joka on vähitellen ajautunut kauas alkuperäisistä tavoitteistaan. Seurauksena on muun muassa oppimistuloksien heikkeneminen.