KUVAKAAPPAUS/YLE
Valtiovarainministeri Riikka Purra moittii SDP:n talouskritiikkiä epäuskottavuudesta sekä siitä, että demaripuheenjohtaja Antti Lindtmanin puheiden ja toimien välillä on jopa miljardien aukko. Eilisessä Ylen A-Talkissa Purra myös huomautti Lindtmanille hallituksen tekevän nyt rakenteellisia talousuudistuksia, jotka jäivät edelliseltä hallitukselta tekemättä.
SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman yllätti kaikki tv-katsojat eilen illalla Ylen A-Talkissa, kun häneltä kysyttiin demarien tähän hetkeen päteviä taloustoimia työllisyyden kasvattamiseksi ja talouden vahvistamiseksi.
Lindtman aloitti puhumalla ensin luottamuksesta tulevaisuuteen, ja mainitsi sen olevan kaikkein tärkeintä. Sen jälkeen Lindtman alkoi kaikkien ällistykseksi puhua veronkevennyksistä.
– Tarvitaan ostovoiman vahvistamista tässä ja nyt. Me tulemme esittämään puolen miljardin keventämistä työn verotukseen kaikille alle 90 000 euroa tienaaville, kohdistuen pieni- ja keskituloisiin sekä heihin, jotka joutuvat ottamaan vastaan työtä pitkän matkan päästä, Lindtman sanoi, ja jatkoi kertomalla, että SDP olisikin siirtynyt pienyrittäjien asioita hoitamaan.
– Pienyrittäjän asema on heikko. Emme löisi pienyrittäjää veromoukarilla, vaan parantaisimme pienyrittäjän asemaa, Lindtman luetteli.
Vielä toukokuussa SDP esitti 3,4 miljardin euron veronkiristyksiä.
SDP-Lindtmanin puheet veronkevennyksistä sekä pienyrittäjän aseman parantamisesta kuulostavat oudoilta, koska demarien aiemmista näytöistä ei juuri löydy tukea sille, että demareilla olisi oikeasti tahtoa alentaa verotusta tai ottaa huomioon pienten suomalaisyritysten huolia.
Ensinnä voidaan tietysti kysyä, miksi SDP ei alentanut verotusta hallituskaudella 2019-2023 jolloin SDP oli pääministeripuolue. Demarien vahtivuorolla verotus päinvastoin kiristyi.
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n ennakkolaskelmien mukaan Suomen kokonaisveroaste oli keväällä 2023 – Sanna Marinin hallituksen viime metreillä – noussut jopa korkeammaksi kuin Tanskalla. EK:n laskelmien mukaan Suomen kokonaisveroaste nousi 43,2 prosenttiin, kun Tanskassa se oli 42,7 prosenttia. Vuonna 2021 kokonaisveroaste oli Tanskassa OECD-maiden korkein suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Marinin hallitus esimerkiksi korotti polttoaineveroa, mikä ei ainakaan helpottanut heitä, jotka ”joutuvat ottamaan vastaan työtä pitkän matkan päästä”, kuten Lindtman sanoi.
Sosiaalisessa mediassa naureskellaankin, että demarien veronalennuspuheet ovat yhtä uskottavia kuin jos keihäänheittäjä Seppo Räty yhtäkkiä ilmoittaisi aloittavansa harjoittelemaan viulun soittoa.
SDP: "Emme löisi pienyrittäjää veromoukarilla"
— Jaakko Laamankorva (@laamankorva) November 22, 2024
Seppo Räty: "Opettelisin viulunsoittoa"
Rekku (koira): "En haistelisi muiden koirien perseitä" https://t.co/z7XpWNmBZ7
A-studiossa eilen illalla samaan aikaan olleet pääministeri Petteri Orpo ja valtiovarainministeri Riikka Purra vaikuttivat olevan ällistyneitä Lindtmanin puheista. Orpo huomautti Lindtmania ison kuvan puuttumisesta ja muistutti, että aiemmin demarit ovat ohjelmissaan ajaneet miljardien korotuksia yrittämisen, investointien, pääoman ja omistamisen verotukseen, mikä ei edistä investointeja Suomeen.
– Jos veromoukarista puhutaan, teillä varmaankin olisi verotykki, Orpo sanoi.
Lindtman lupasi esitellä ”ensi viikolla”, miten demarien veronkevennykset rahoitettaisiin.
Purra totesi, että Lindtmanin puheiden ja toimien välillä on miljardien aukko. Purra muistutti Lindtmanille hallituksen tekevän nyt rakenteellisia uudistuksia, jotka jäivät edelliseltä hallitukselta tekemättä.
– Kukaan ei epäile, etteikö hallitusta olisi helppo kritisoida. Te olette kuitenkin vastustaneet jokaista tekemäämme säästötoimea, ettekä edes pysty asettamaan niitä järjestykseen. Vastustatte myös kaikkia rakenteellisia toimia, ja tällä hetkellä vastustatte myös veroja.
Purra huomautti Lindtmania konkretian puutteesta, sekä siitä, että demarien omien toimien todellisia vaikutuksia ei tiedetä. SDP:n on tunnetusti esimerkiksi jättänyt julkaisematta viimeisimmän vaihtoehtobudjettinsa työllisyysvaikutukset.
– Teidän omassa vaihtoehtobudjetissanne työllisyysvaikutukset on salattu. Lisäksi olette luoneet mukaan ”taikaseiniä”, joista toinen on maahanmuutto ja toinen harmaan talouden torjunta. Me emme kuitenkaan tyydy siihen vaihtoehtobudjettiin, jonka stilisoituna tuotte eteemme, koska me olemme oikeasti laskeneet kaiken, mitä SDP esittää, Purra sanoi ja sivalsi Lindtmania, siitä, että tämä sortuu populismiin.
– Kokonaisuus horjuu, eikä yhtälönne pidä paikkaansa. Sinulla voi olla vaihtoehto mutta se ei ole uskottava.
Purra itse ehdottaa, että hallitus voisi keventää työn verotusta vuodelle 2026 sillä ehdolla, että bruttokansantuote ja investoinnit kasvavat riittävästi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Sivistysvaliokunta kannattaa muutoksia EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukuvuosimaksuihin.
- Vaikka veronalennuksiin ei ole varaa juuri nyt, voisimme harkita vaikkapa ehdollista mallia, jossa työn verotusta kevennettäisiin kautta linjan vuonna 2026, jos BKT ja investoinnit ovat kasvaneet riittävästi, toteaa valtiovarainministeri Riikka Purra tuoreessa kolumnissaan. Purran mukaan myös YEL-järjestelmä kaipaa korjauksia, mutta eniten tarvitaan konkreettisia kasvutoimia.
Viikon suosituimmat
Emeritusprofessori ja eläkkeellä oleva hovioikeudenneuvos Jukka Kemppinen kirjoittaa blogissaan kansanedustaja Kimmo Kiljusesta, joka on pyytänyt eroa ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan tehtävästä.
Jengirikollisuus on saanut Ruotsissa aikaan aivan uudenlaisen ilmiön. Nyt klaanien ja jengien tieltä maasta pakenevat romanit.
Eduskunnan puhemies, perussuomalaisten Jussi Halla-aho perää tuoreessa Facebook-kirjoituksessaan periaatteellista keskustelua siitä, onko kansanedustajien soveliasta osallistua tapahtumiin, joihin voi osallistua myös kyseenalaisia tahoja, sekä siitä, onko edustaja vastuussa kaikkien muiden osallistujien mielipiteistä vai ainoastaan omistaan. Halla-aho kiinnittää huomion 612-kulkueeseen virheellisesti - todennäköisesti tarkoituksella - liitettyihin uusnatsikytköksiin.
Länsimainen yhteiskunta on nykyisin suvaitsevaisempi kuin koskaan, mutta media on maalannut systemaattisesti täysin päinvastaista kuvaa. Useat tutkimukset alleviivaavat tätä epäsuhtaa. Rasismista ja muista ennakkoluuloista puhutaan entistä pakkomielteisemmin, mitä vähemmän ennakkoluuloja yhteiskunnassa ilmenee. Tutkimukset osoittavat, että viime vuosien aikana woke-sanasto on moninkertaistunut mediassa.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho ottaa viestipalvelu X:ssä kantaa SDP:n kansanedustaja Kimmo Kiljusen suomenvenäläisten tilaisuudessa esittämiin ajatuksiin itärajan avaamisesta, tekeillä olevasta kiinteistökauppalainsäädännöstä sekä suomalaisen median asennoitumisesta Venäjään. Halla-ahon mielestä asiassa on Suomen kannalta oleellisempiakin aspekteja kuin valtamedian uutisoinnissa korostettu Kiljusen kritiikki iltapäivälehtiä kohtaan.
Itsenäisyyspäivän alla Helsingin Sanomat on julkaissut laajan, vasemmistoekstremismiä ystävällisesti myötäilevän ja osin jopa romantisoivan jutun Kommunistinuorista. HS-jutussa erikoisinta ei ehkä edes ole kritiikitön ja ymmärtäväinen lähestymiskulma jutussa haastatellun Kommunistinuorten johtajan väkivalta- ja vallankumoushaaveiluihin. Myös HS-toimittaja vihjailee, että Suomi muka olisi menossa kohti fasistista diktatuuria.
Megaluokan vähittäiskauppaketju Walmart ilmoittaa luopuvansa systemaattisesti DEI-käytännöistä. Yhtiö ei enää anna erityiskohtelua vähemmistöihin kuuluvien ihmisten omistamille tavarantoimittajille. Kauppajätti lakkauttaa myös vuonna 2020 perustetun rodullisen tasa-arvon keskuksen. Walmart kertoo käyvänsä läpi yhtiön tuotevalikoimaa, sisäisiä prosesseja ja tukea mm. pridelle, jotta se ei edistäisi lasten altistumista "sopimattomalle seksualisoivalle sisällölle". Yhtiön toimitusjohtajan mukaan tavoitteena on huomioida asiakaskuntaa entistä monipuolisemmin. Walmartin tapaus on jatkumoa jo pidempään jatkuneelle DEI-buumin hiipumiselle. Myös Donald Trumpin vaalivoiton ja konservatiivisten voimien vahvistumisen nähdään vauhdittavan woke-kapitalismin hiipumista. Asiantuntijoiden mukaan yhtiöt joutuvat miettimään entistä tarkemmin juridisia ja poliittisia riskejä.
Perussuomalainen Nuoriso vaatii entisten itäblokkimaiden tapaista lustraatiota SDP:n Venäjä-kytkösten selvittämiseksi perinpohjin.
Kautta aikain Ruotsi on profiloitunut pyyteettömänä sorrettujen ja solvaistujen turvasatamana, jonne on voinut saapastella mistä päin maailmaa tahansa. Hyötymaahanmuutto on ollut tabu, josta on supistu vain nurkissa kuiskaten. Nyt ajat ovat muuttumassa ja maahan kaivataan ainoastaan väkeä, joka haluaa sekä kykenee kantamaan kortensa yhteiseen kekoon.
Lue lisää
Lue lisää
