Uudenmaan kunnat tyrmäävät ruuhkamaksut – Purra: Kyseessä olisi jälleen uusi vero

Useat Uudenmaan kehyskunnat ovat valtuuston päätöksin tyrmänneet hallituksen kaavailemat ruuhkamaksut, jotka rokottaisivat erityisesti pääkaupunkiseudulle ja metropolialueelle työn takia autoilevia.

Hallitus haluaa puolittaa kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt vuoteen 2030 mennessä, ja tähän pyritään ruuhkamaksuilla ja useilla muilla autoilijaan kohdistuvilla maksujen korotuksilla.

Myöhään maanantai-iltana myös Kirkkonummen kunnanvaltuusto äänesti sen puolesta, että kunta vastustaa tietullien tai ruuhkamaksujen valmistelun jatkamista eikä sitoudu hyväksymään niitä.

Kansanedustaja, Kirkkonummen kunnanvaltuutettu Riikka Purra kertoo, että Kirkkonummen päätös on tärkeä.

– Onneksi oma kuntakin on pysynyt järkilinjalla tässä asiassa. Uudellamaalla huoli asiasta on yhteinen, Purra sanoo.

Myös valtuutettu ja Kirkkonummen kunnanhallituksen jäsen Piia Aallonharja on tyytyväinen.

– Toistimme vahvasti sitä samaa viestiä kuin kunta on jo aiemmin lausunut muiden KUUMA-kuntien kanssa eli vastustamme tietullien tai ruuhkamaksujen valmistelun jatkamista, Aallonharja sanoo.

Niin sanottuihin KUUMA-kuntiin kuuluvat pääkaupunkiseudun ympärillä sijaitsevat Hyvinkää, Järvenpää, Kirkkonummi, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti.

Kohdistuu etenkin pieni- ja keskituloisiin

Purran mukaan ruuhkamaksuja voi vastustaa sekä periaatteellisella tasolla että niin, että huomio on oman kunnan tulevaisuudessa.

– Kirkkonummelle on rakennettu merkittävä määrä pieniä asuntoja, joilla haetaan sitä, että ihminen voi käydä töissä metropolialueella. Kirkkonummella on hieman edullisemmat asunnot ja mikäli me näemme tämän kannatettavaksi asiaksi, me emme voi suostua siihen, että toisesta päästä rokotamme, Purra sanoo.

– Kyseessähän on regressiivinen maksu. Tietenkin tämä työntekemisen sakkovero koskee kaikkia muitakin pääkaupunkiseudulla kulkevia, mutta erityisesti se kohdistuu pieni- ja keskituloisiin.

Purra muistuttaa, että ihmiset harvoin autoilevat välinpitämättömyyttään ilmastoa kohtaan tai huvikseen. Auto on monille arjen välttämättömyyshyödyke ja sen hinta on jo nyt korkea.

– Lisämaksut eivät leikkaa päästöjä mutta vaikeuttavat työntekemistä, heikentävät sen kannustimia, haittaavat yritysten toiminnan edellytyksiä, laskevat tavallisten ihmisten ostovoimaa. Arjen välttämättömyysmenot vievät entistä suuremman osan käytössä olevista rahoista, Purra toteaa.

Ei vähennä kokonaispäästöjä

Myös Aallonharja kumoaa väitteet ruuhkamaksujen ilmastovaikutuksista.

– Vain noin yhdeksän prosenttia Suomen hiilidioksidipäästöistä syntyy henkilöautoliikenteestä, kun huomattavasti suurimmat päästöt, yhteensä noin 45 prosenttia syntyvät kaukolämmöstä, öljylämmityksestä, sähkölämmityksestä ja kulutussähköstä.

Aallonharjan mukaan päästöjä voidaan tietulleja tehokkaammin vähentää koko Suomen tasolla tekemällä päätöksiä uusista ydinvoimaloista ja mahdollistamalla myös pienreaktorien rakentaminen.

Myös ajoneuvoveron keventäminen vähempipäästöisissä autoissa parantaisi niiden houkuttelevuutta.

Joukkoliikenteen kehittäminen tärkeää

Osa Kirkkonummea on hyvin joukkoliikenneyhteyksien päässä, mutta laajassa kunnassa on myös paljon alueita, joilla auton käyttö on välttämätöntä.

– Itse käytän pääasiassa julkisia, suuremmitta ongelmitta, mutta kuten tiedämme, kaikille se ei ole mahdollista. Heti, jos matka menee erityisesti poikki pääkaupunkiseudun, tilanne on toinen, Purra sanoo.

– Ideologinen autoilun vastustaminen ei onneksi maalaisjärkisellä Kirkkonummella ole yhtä trendikästä kuin pääkaupungissa.

MAL-sopimuksessa ongelmia

Valtion ja kuntien välisissä MAL-sopimuksissa määritellään maankäytön, asumisen ja liikenteen seudullisia suunnitelmia. Ruuhkamaksut ovat mukana MAL-sopimuksessa, Aallonharja muistuttaa.

– Sopimuksessa on maininta tietulleista ja ruuhkamaksuista, vaikka kunta esittäisi kriittisen lausuntonsa sopimuksen allekirjoitustilaisuudessa. Tämä on ehkä vähän kuin menisi pankkiin hakemaan lainaa ja allekirjoittaessaan sopimusta mainitsisi, että vastustan lainan marginaalia, mutta allekirjoitan silti paperin ja lopulta maksan marginaalin, Aallonharja pohtii.

– Riski on siis edelleen, että tietullit tai ruuhkamaksut ovat tulossa, minkä takia niitä tulee vastustaa voimakkaasti kaikissa päättävissä elimissä, Aallonharja sanoo.

MAL-sopimuksessa kunta sitoutuu muun muassa rakentamaan 435 asuntoa vuodessa.

– Kunnanjohtajan mukaan kunnalle ei koidu rahallisia sanktioita, jos kunta ei täytä sopimuksen vaatimuksia. Tätä kautta kunnalla säilyy kuitenkin lopullinen itsemääräämisoikeus päätöksistä, minkä takia katsoin, että sopimuksesta saatavat hyödyt ovat isommat kuin sen hylkääminen kokonaan, Aallonharja sanoo.

Vihreiden ja keskustan lempihanke

Purra muistuttaa, että teema puhuttaa myös eduskunnassa, myös nyt, kun aletaan käsitellä ensi vuoden budjettia. Perussuomalaiset vastustavat ruuhkamaksuja ja autoilijalle ja kansalaiselle määrättäviä lisämaksuja ja verokuritusta.

– Innokkaimpia ruuhkamaksujen puolustajia ovat vihreät ja keskusta. Jälkimmäinen haluaa lyödä Uuttamaata tietysti mahdollisimman kovaa, vaikka ei siitä mitään hyötyä syrjäseutujen aseman suhteen olisikaan, Purra sanoo.