Vaalikeskustelu velloo Ruotsissa riehakkaana – miehet kotiin opettelemaan imurointia

Ruotsissa valitaan sunnuntaina uusi parlamentti, Riksdagen. Perjantai-illan gallupit toistivat kaikki samaa viestiä: Ruotsin vaalitulos on johtamassa hallitusvastuun siirtymiseen oikeistoallianssilta vasemmiston työyhteenliittymälle (demarit, ympäristöpuolue ja vasemmistopuolue).  Vaalien yllättäjäksi saattaa nousta Gudrun Schymanin Feministiskt initiativ, joka kummittelee ennusteiden mukaan aivan neljän prosentin äänikynnyksen huulilla. Toinen mahdollinen yllättäjä on Ruotsidemokraatit, jotka saattavat nousta jopa vaa’ankieliasemaan.

Jo torstai-iltana, TV4:n suuressa vaalikeskustelussa alkoivat poliitikkojen tunteet kuumeta: Keskustan puheenjohtaja Annie Lööf tarjosi demareitten puheenjohtaja Stefan Löfveninille energiaviranomaisen raporttia iltalukemisiksi. Tämä torjui sekä Lööfin tarjouksen että raportin hölynpölynä – ja sai aikaan valtavan haloon Ruotsin mediassa. ”Näinkö kohtelet naisia!” – paheksuivat demareiden tyrmistyneet vastustajat.

Keskustan Lööf jatkoi SVT:n perjantain suuren vaalidebatin aluksi naisasialinjalla ja totesi, ”ettei tasa-arvossa ole kysymys vain palkasta, vaan myös asenteista”. Dagens Industrin suorassa vaaliseurannassa pääsi heti alkuun ääneen myös nykyinen maltillista kokoomusta edustava pääministeri Fredrik Reinfeld, joka äityi kehumaan miesten mahdollisuutta vanhempainvapaaseen sanoen, että ”miehet, jotka ovat kotona, oppivat kuinka astianpesukone ja pölynimuri toimivat”.

Keskustelusta ei välttämättä löytynyt mitään yhtä, kaiken yläpuolelle nousevaa teemaa. Asiat vyöryivät ja pyörivät eläkkeiden, tasa-arvon, maahanmuuton, verotuksen, työllisyyden ja asumisen ympärillä. Huomionarvoista oli, että turvallisuuspolitiikkaa keskustelussa käsiteltiin vähänlaisesti. Ruotsi ei sijaitse karhun naapurissa.

Ruotsalaiset poliitikot olivat liikuttavan yksimielisiä siitä, että Ruotsidemokraattien puheenjohtajan Jimmie Åkessonin esille kaivettu uhkapeliongelma ei ole pelkästään hänen oma asiansa. Vaalituloksen julkistamisen jälkeen se tosiaankin voi olla koko Ruotsin asia – kun hallitusta muodostetaan.

Se, mikä erottaa edelleenkin suomalaisen ja ruotsalaisen poliittisen todellisuuden toisistaan, on kyky esiintyä ja keskustella. Ruotsalaiset poliitikot osaavat kaikki puhua selkeästi ja väitellä – oli asiaa tai ei. Vaikka suoranaisesti henkilökohtaisuuksiin ei debateissa mentykään, suuntasivat poliitikot piikkejä toistensa vaalitavoitteisiin ja vaalien jälkeisiin suunnitelmiin.

Esimerkiksi SVT:n vaalidebatissa vasemmiston Jonas Sjöstedt tiukkasi Reinfeldtiltä, kehtaako hän jatkaa puolueensa johdossa. Reinfeldt kuittasi kysymyksen kiukutteluksi, ja kysyi samaa Sjöstedtillä itseltään, jolla ei ollutkaan asiaan vastausta. Tästä seurasi mojova naurunremakka.

Ruotsin suuren vaalikeskustelun kulun seuraamiseen riitti mainiosti tietokone, lähes kaikki kynnelle kykenevät mediat purkivat vaalikeskustelun saman tien sanoiksi ruudulle.  Helppoa ja hyvää yhteiskunnallista palvelua.  Samaan satsiin oli vaikkapa Aftonbladetin palvelussa ympätty ulkopuolisten kommentaattoreiden viestejä sosiaalisesta mediasta– hyvä idea vaikkapa Suomen ensi kevään vaalikeskusteluja ajatellen.

Ylipäänsä debattien tekstiä pureskellessa on helpompi saada kiinni myös siitä, mitä puhujat sanoillaan todellisuudessa tarkoittivat.