

PS ARKISTO
Valtakunnansyyttäjä pyytää eduskunnan suostumusta asettaa kansanedustaja Juha Mäenpää syytteeseen
Valtakunnansyyttäjä on pyytänyt eduskunnalta suostumusta saada asettaa kansanedustaja Juha Mäenpää (ps.) syytteeseen tämän eduskunnassa pitämän puheenvuoron takia. On melko epätodennäköistä, että eduskunnan lupa syytteeseen asettamiselle heltiäisi, sillä se vaatii viiden kuudesosan enemmistön.
Eduskunta tiedottaa, että valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen on pyytänyt eduskunnalta suostumusta saada asettaa kansanedustaja Juha Mäenpää syytteeseen hänen eduskunnan täysistunnossa kesäkuussa 2019 käyttämänsä puheenvuoron johdosta. Kyse on ilmauksesta ”vieraslajit”. Asiassa on toimitettu esitutkinta, ja poliisi on katsonut asiassa olevan syytä epäillä edustaja Mäenpään syyllistyneen kiihottamiseen kansanryhmää vastaan.
Syyttäjä: Ihmisryhmien vertaaminen kasveihin on loukkaavaa
Lupapyyntönsä mukaan valtakunnansyyttäjä pitää Mäenpään käyttämää ilmaisua ”vieraslajit” epäasiallisena sekä ”islaminuskoisia ja erityisesti islaminuskoisia turvapaikanhakijoita halventavana”. Toiviaisen mukaan ”suomalaisessa yhteiskunnassa vakiintuneiden arvokäsitysten” perusteella ihmisryhmien vertaaminen kasveihin on halventavaa ja loukkaa niihin kuuluvien ihmisten yhdenvertaisuutta ja ihmisarvoa.
Perustuslain mukaan kansanedustajaa ei saa asettaa syytteeseen hänen valtiopäivillä lausumiensa mielipiteiden tai asian käsittelyssä noudattamansa menettelyn johdosta, ellei eduskunta ole siihen suostunut päätöksellä, jota vähintään viisi kuudesosaa annetuista äänistä on kannattanut.
Eduskunta ei ikinä aiemmin ole myöntänyt syytelupaa
Suomen itsenäisyyden aikana on ollut vain kolme aiempaa tapausta, jossa eduskunnalta on pyydetty suostumusta perustuslain 30 §:n mukaisesti syytteen nostamiseen sellaisista puheista, jotka kansanedustaja on lausunut eduskunnassa. Kertaakaan eduskunta ei ole myöntänyt lupaa syytteen nostamiseksi. Suomen Uutiset kertoi näistä ennakkotapauksista tarkemmin aiemmassa artikkelissaan.
Valtakunnansyyttäjä toteaa pyynnössään erikseen, että vaikka eduskunta antaisi suostumuksen, tämä ei vielä välttämättä tarkoita sitä, että valtakunnansyyttäjä asettaisi edustaja Mäenpään syytteeseen. Mutta mikäli eduskunta ei anna suostumustaan, valtakunnansyyttäjä on pakotettu tekemään päätöksen syyttämättä jättämisestä syyteoikeuden puuttumisen vuoksi.
Syyttämispyyntö otetaan lähetekeskusteluun eduskunnan täysistunnossa kevätistuntokauden alussa. Sen jälkeen eduskunta pyytää perustuslakivaliokunnalta mietintöä syyttämispyynnöstä. Tämän mietinnön pohjalta eduskunta päättää asiasta äänestämällä täysistunnossa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perustuslaki takaa kansanedustajille puheoikeuden – miksi vihertaustainen poliisi aloitti esitutkinnan Mäenpään eduskuntapuheesta?

Immonen: Sananvapautta uhataan monelta suunnalta

Ronkainen: Onko poliisi poliittisessa ohjauksessa?

Sensuuri kiihtyy, Ville Tavio nostaa esiin hätkähdyttävän luvun: ”3,6 % opposition kansanedustajista poliisitutkinnassa”

Professorilta ankarat moitteet valtakunnansyyttäjä Toiviaiselle: ”kansanedustajan voitava toimia kenenkään uhkaamatta ja painostamatta” – Juha Mäenpään tapaus rinnastuu presidentin immuniteettiin

Kansanedustaja Leena Meri vastaa professori Martin Scheininille: Syyttömyysolettama on voimassa koko prosessin ajan eikä se pääty poliisitutkintaan

Perustuslakivaliokunnan perussuomalaiset jäsenet: Syytelupaa ei pidä myöntää kansanedustaja Mäenpään tapauksessa
Viikon suosituimmat

Vasemmistosirkus Vantaan valtuustossa – Antikainen tyrmää ulosmarssin: ”Kun faktat eivät riitä, alkaa kyynelshow ja marttyyrileikki”
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen puolustaa Vantaan valtuutettu Juha Järää ja ihmettelee, miksi kokoomuksen puheenjohtaja antoi vasemmistoliiton muuttaa valtuustosalin poliittiseksi teatteriksi.

Saksa velvoittaa turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin – kieltäytyminen leikkaa avustusta
Kunnat voivat Saksassa määrätä turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin pientä korvausta vastaan. Työstä kieltäytyvä menettää osan avustuksistaan. Useat poliitikot haluavat laajentaa saman käytännön kaikkiin työkykyisiin sosiaaliavun saajiin. Vuonna 1993 säädetty laki on palaamassa aktiiviseen käyttöön poliittisten ristiriitojen aiheuttaman tauon jälkeen.

Työpaikkalähteet: Tytti Tuppurainen huutaa ja nöyryyttää – eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho: ”Tilanne on karmea”
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajaa Tytti Tuppuraista syytellään toistuvasta epäasiallisesta käytöksestä, joka kohdistuu hänen avustajiinsa ja muihin kansanedustajiin. Väitteiden mukaan Tuppuraisen käytös on huutamista, nöyryyttämistä, nolaamista julkisesti sekä tylyä ja käskyttävää johtamistyyliä.

Vantaalla ei haluta puhua maahanmuuton haittavaikutuksista: Valtuuston kokous meni hulinaksi – joukko valtuutettuja marssi ulos
Vantaan kaupunginvaltuustossa nähtiin maanantaina vihervasemmistolainen episodi, kun kokouksessa puhuttiin maahanmuutosta. Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Juha Järän puheenvuoroa häirittiin välihuutelulla, kun hän puhui maahanmuuton haitoista. Lopulta joukko vasemmistosiipeen kuuluvia valtuutettuja käveli ulos kokouksesta, joka jouduttiin keskeyttämään.

Ylen faktantarkistus maahanmuuton talousvaikutuksista on hataralla pohjalla – Suomen Perustan tutkija kertoo nyt, mitä Yle jätti kertomatta
Useita maahanmuuton talousvaikutuksiin keskittyviä tutkimuksia toteuttanut Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen ei ole vakuuttunut Ylen faktantarkistuksen laadusta. Salminen avaa X-tilillään Ylen faktantarkistuksen puutteet.

Yhdysvalloissa 2,6 miljoonaa laitonta maassaolijaa vähemmän kuin vuosi sitten – demokraatit yrittävät estää karkotuksia kaikin keinoin
Trumpin toisen presidenttikauden ensimmäisenä vuonna maasta poistui yli 2,6 laitonta siirtolaista. Suurin osa poistui vapaaehtoisesti, mutta pakkopalautuksiakin toimeenpantiin ennätysmäärä. Demokraatit ovat yrittäneet estää karkotuksia kaikin keinoin, jopa väkivallalla. Presidentti Obaman kaudella karkotuksiin suhtauduttiin paljon myönteisemmin, vaikka Obamakin karkotti paljon.

Antikainen: Vasemmistoliiton kannattajista kolmannes hyväksyy poliittisen väkivallan
Vasemmistoliiton kannattajien joukossa poliittisen väkivallan hyväksyttävyys näyttää kasvaneen selvästi kahdessa vuodessa. Psykologian tohtori Oskari Lahtisen analyysin mukaan osuus niistä vasemmistoliittolaisista, jotka eivät vastusta väkivaltaa ”poliittisesti vaarallisia ihmisiä” kohtaan, nousi reilusta 20 prosentista (2022) noin 30 prosenttiin (2025). Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii kaikilta eduskuntapuolueilta - vasemmistoliitto mukaan lukien - nolletoleranssia poliittiselle väkivallalle.

Vigelius tyrmää empatiataulun: ”Mahdotonta hyväksyä”
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius korostaa, että Tampereen kohuttua empatiataulua on mahdotonta hyväksyä jatkovalmistelun jälkeenkään, ellei etukäteen tiedetä, millaista erityiskohtelua sillä perusteltaisiin kunnan palveluissa.

Sebastian Tynkkynen: X-tilini jäädytettiin Irania koskeneen julkaisun jälkeen
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen kertoo viestipalvelu X:n jäädyttäneen hänen tilinsä väliaikaisesti sen jälkeen, kun Tynkkynen arvosteli Euroopan parlamentin vasemmiston linjaa Irania koskevassa päätöslauselmassa.

Toimeentulotukimenot kasvussa – jo yli puolet somaliaa ja arabiaa puhuvista nostaa tukea
Perustoimeentulotuen maksatus kasvoi viidenneksellä vuonna 2025. Tukea saaneissa kotitalouksissa asui noin kuusi ja puoli prosenttia Suomen väestöstä. Koko maan tasolla somalia ja arabiaa puhuvista noin puolet nostaa perustoimeentulotukea














