VTV löysi ongelmia järjestöavustusten myöntämisessä – Rantanen: ”Avustusrahat tulevat samoille järjestöille kuin Manulle illallinen ja hankehumppa pyörii”

Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) viime viikolla julkaiseman raportin mukaan rahapelituotoista myönnettyjen avustusten läpinäkyvyyttä, valvontaa ja tuloksellisuuden edellytyksiä tulee kehittää. Raportti kuvaa, kuinka avustukset kohdentuvat varsin vakiintuneelle saajajoukolle, kuinka valvonta on osin puutteellista ja kuinka vaikuttavuus ei ole riittävästi ohjannut tukien saamisen arviointia.

Veikkausvaroilla rahoitettuja avustuksia arvostellut perussuomalaisten kansanedustaja Mari Rantanen kokee raportin oikeuttavan perussuomalaisten kritiikin.

– VTV:n raportti vahvistaa sen, mistä perussuomalaiset ovat puhuneet vuosikaudet. Avustusrahat tulevat samoille järjestöille kuin Manulle illallinen ja hankehumppa pyörii. Avustusten tarve tulee arvioida uudelleen ja rahojen käyttö on otettava tarkempaan syyniin, erityisesti nykyisessä taloustilanteessa.

Poliittisten toimijoiden suojatyöpaikkoja

Valtionavustuslaki määrittelee avunsaamisen yleiset edellytykset, kuten sen, että tarkoituksen tulee olla yhteiskunnallisesti hyväksyttyä, ja että avustuksen antamisen on oltava perusteltua tavoitteiden kannalta.

– Avustuksien ehdoksi on asetettava jokin selkeä tavoite tai tulos, johon pyritään. On esimerkiksi varsin erikoista, että valtio, jossa on yleinen asepalvelus, rahoittaa Aseistakieltäytyjäliittoa. Nykytilanteessa olisi syytä arvioida uudelleen myös esimerkiksi Vantaan Venäläisen klubin lähes 770 000 euron valtionavustus. Monissa järjestöissä on kyse myös poliittisten toimijoiden suojatyöpaikoista, eikä avustusjärjestelmä nykyisellään ole kovin terveellä pohjalla, Rantanen kertoo.

Maahanmuuttajat puuhastelevat järjestökentällä

Osassa järjestötoimintaa myös valvonta on vaikeaa. Esimerkiksi Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA myöntää, että ”vain alle puolessa arvioiduista avustuskohteista toiminnan tulokset perustuvat kerättyyn tietoon” ja näissäkin yhteys toiminnan varsinaisiin tavoitteisiin jää usein todentamatta.

– Hyvänä esimerkkinä voidaan pitää lukuisia vähemmistöryhmien kotoutumiseen pyrkivien järjestöjen valtionavustuksia. Rahasummat ovat vuosien varrella kasvaneet, mutta kotoutumisen vaikuttavuus ei voi perustua siihen, että maahanmuuttajat puuhastelevat järjestökentällä. Valtiolla tulisi olla selkeät mittarit tuloista ja työllisyydestä, kielenosaamisesta sekä nuhteettomuudesta. Jos tulokset eivät parane, ei rahaakaan kannata käyttää, Rantanen perustelee.

Järjestörahoja suojellaan leikkauksilla

Jatkossa Veikkauksen edunsaajajärjestöille jaetut voittovarat tuloutetaan valtion kassaan ilman korvamerkintää avustusten saajista ja järjestöjen rahoitus tulee tavanomaisen budjettivalmistelun piiriin. Edunsaajien nykyinen tulotaso on turvattu kolmen vuoden siirtymäkaudella.

– Tässä talous- ja velkaantumistilanteessa on järjetöntä suojella järjestörahoja leikkauksilta. Päinvastoin, juuri nyt koko järjestökenttä tulisi asettaa riippumattoman selvityksen alle ja karsia kaikki, millä ei ole yhteyttä lakisääteisiin tai yleishyödyllisiin palveluihin, Rantanen vaatii.