

PS ARKISTO
Wihonen: Tiestö rapautuu entisestään – soratietkö tulevaisuuden liikkumisväyliä?
Kansanedustaja Jussi Wihonen on jättänyt kirjallisen kysymyksen Itä-Suomen ja muun Suomen syrjäseutujen tiestön jatkuvasta heikosta tilasta.
Maan tiestön kunto on jokavuotisen keskustelun aiheena – ja erityisesti harvaan asutuilla alueilla tiestön kunto on päässyt rapistumaan. Päällystystöitä tehdään lähinnä suurimmilla liikenneväylillä ja pienet tiet jäävät ilman ylläpitoa.
– Pahimmillaan teitä on muutettu sorateiksi, kun päällystöitä ei ole pystytty enää hoitamaan, Jussi Wihonen kuvaa tilannetta.
Itä-Suomessa ongelma on suuri
Esimerkiksi Pohjois-Savon ELY-keskus toteaa, että vähäliikenteisillä teillä huonokuntoisiksi luokiteltuja päällysteitä on yhteensä yli tuhannen kilometrin verran. Tänä vuonna päällystysohjelman mukaan maanteitä päällystetään Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa yhteensä noin 310 kilometrin matkalla.
Käytettävissä oleva rahoitus on noin 10 miljoonaa vähemmän kuin viime vuonna.
– Huonokuntoisten päällysteiden määrän kehitys on vuosi vuodelta kasvanut. Päällystystöiden pituus sen sijaan on ollut laskussa. Vuosi 2020 näkyy poikkeuksena, mutta tänä vuonna ollaan, palattu taas edeltävien vuosien tasolle.
Jokaiselle tiepätkälle lobattava raha erikseen?
Wihonen toteaa, ettei ongelma rajoitu vain teiden päällystystöihin.
– Teiden kunnossapitäminen vaatisi muutakin kuin päällystystöitä. Ympäri maata on monia liittymiä, risteyksiä ja muita ongelmakohtia, jotka aiheuttavat vaaratilanteita liikenteessä. Varoja tietyn tiepätkän kunnostamiseen tuntuu löytyvän vain kovalla lobbaamisella. Kovin kestävä järjestelmä ei siis ole.
– Rahoitusta on toki vaikea saada järjestymään, mutta ei voi olla niinkään, että kasvukeskuksien ulkopuolella tiestön ylläpitäminen lopetetaan täysin. Tulevaisuuden liikkuminen vaatii väyliä, tapahtui liikkuminen sitten bensa-, sähkö- tai vetykoneella tai joukkoliikenteellä. Onko kohtalona sitten, että suuri osa maan kolkista on saavutettavissa vain sorateiden kautta? Wihonen kysyy.
Onko edes realistista odottaa parannuksia?
Kysymyksessään Wihonen tiedustelee hallitukselta, miten huonokuntoisten tieosuuksien määrää aiotaan vähentää ja päällystekilometrien määrää lisätä tulevaisuudessa, ja miten aiotaan pitää huolta, että tiestön taso säilyy edes kohtalaisena myös syrjäseuduilla.
– Miten tieturvallisuutta aiotaan lisätä Itä-Suomessa ja muualla syrjäseuduilla, ja onko edes realistista odottaa Itä-Suomen ja muun Suomen syrjäseutujen tiestöön parannuksia teiden kuntoon ja tieturvallisuuteen lähivuosina?
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Etelä-Euroopalle lahjarahaa – suomalaiselle autoilijalle ennätyksellinen polttoaineveron korotus

Perussuomalaiset: Tiestön heikko kunto ja yhteyspuutteet aiheuttavat merkittäviä kustannuksia

Immonen fossiilittoman liikenteen työryhmän raportista: Tuhoaisi Suomen kilpailukyvyn

Reijonen: Suomen tiet ovat luokattoman huonossa kunnossa – tiestön kunnostukseen satsattava reilusti

Tieliikenteestä kertyy 8 miljardia euroa verotuloja vuodessa – Suomen tieverkko silti historiallisen huonossa kunnossa, autoilu paikoin jopa hengenvaarallista

Reijonen vaatii hallitusta ottamaan hiilineutraalisuustavoitteissaan huomioon myös tiestön korjaustoimet: “Teiden kunnossapito on myös ilmastoteko”

Hallitus verottaa autoilijat hengiltä ja pitää tiestön huonoimmassa kunnossa vuosikymmeniin: “Punavihreän hallituksen mukaan vain kävely ja pyöräily on sallittua”

Wihonen: Tiestön korjausvelka kasvaa – onko tiestöä tarkoituskaan saada kuntoon?
Viikon suosituimmat

Helsingin teologisessa tiedekunnassa opiskeleva nainen kirjoitti loppuesseeseensä sanan “islamisaatio”, ja bumerangihan siitä tuli – “Ei voida arvostella”
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.

Valkoisen teinin tappajasta tuli Amerikan mustien sankari
Texasissa nuorten miesten nujakka päättyi toisen nuoren kuolemaan, koska musta nuorukainen oli tuonut koulun urheilukisoihin repussaan veitsen ja päätti käyttää sitä. Nyt valkoisen teinipojan tappajasta on tullut Amerikan mustien sankari, jolle ihmiset ovat lahjoittaneet jo yli puoli miljoonaa dollaria.

Hallitus päätti tuhdista veronalennuksesta duunareille: Työn teosta jää jatkossa entistä enemmän rahaa käteen
Työn tekemisestä tulee Suomessa entistä kannattavampaa. Hallitus on päättänyt, että verotus kevenee pieni- ja keskituloisilla 525 miljoonaa euroa jo vuonna 2026 ja kevennys nousee 650 miljoonaan euroon seuraavana vuonna eli vuonna 2027.

Ulosottovelallisten tilanne paranee – Ari Koponen: ”Aito mahdollisuus päästä pois veloista”
Hallitus päätti puoliväliriihessä kirjauksesta, jolla etsitään keinoja auttaa ulosottovelallisia uuteen alkuun. Tarkoituksena on, että koron lisäksi myös velan pääoma tosiasiallisesti lyhenee.

Hallitus harkitsee vakavasti palkkojen veroalea – SAK, jonka pitäisi olla duunareiden puolella, aloitti heti neliraajajarrutuksen: Vastustaa työntekijöiden ostovoiman vahvistamista
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.

Purra: “Suomalaisen veronmaksajan ei pidä kustantaa sitäkin lystiä, että joku roudaa jopa bisneksenä porukkaa tänne”

SDP sulki perussuomalaiset ulos pormestarineuvotteluista – Vigelius: Nurmisen puheet yhteistyön tärkeydestä ovat ristiriidassa tekojen kanssa
Tampereen pormestariksi todennäköisesti nouseva Ilmari Nurminen (sd.) kertoi torstaina, että perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit on jätetty pois neuvotteluista Tampereen pormestariohjelmasta vuosille 2025–2029.

Manner-Espanjan sähköjärjestelmä romahti – yhteiskunta meni täysin sekaisin
Sähköt katkesivat tänään Espanjassa sekä Portugalissa ja kaaos iski välittömästi. Lähes kaikki modernin yhteiskunnan toiminnot ovat riippuvaisia toimivasta sähköverkosta, mikä tuli jälleen todistetuksi. Espanjan kansallinen kyberturvallisuusinstituutti tutkiikin, onko sähköverkon romahtamisen syynä kyberhyökkäys. Todennäköisin syy liittyy kuitenkin säätilaan.

Näin käy, kun jengit ottavat vallan yhteiskunnassa: Haiti totaalisen romahduksen partaalla
Rikollisjengit ovat käytännössä kaapanneet vallan maailman köyhimpiin kuuluvassa maassa. Haiti on maan YK-suurlähettilään mukaan lähellä tilannetta, ”josta ei ole paluuta”. Vain pikainen ulkovaltojen puuttuminen kaaokseen voisi nykäistä saarivaltion pois kuilun reunalta.

Ruuan arvonlisävero laskee – kuluttajan ostovoima vahvistuu
Arvonlisäverotusta kevennetään alentamalla 14 prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvien hyödykkeiden verokanta 13,5 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi keskiviikkoiltana hallituksen puoliväliriihen tiedotustilaisuudessa.