Yle markkinoi vimmatusti hallituksen vastaista mielenosoitusta, tilaisuuden juontaa Ylelle pitkään työskennellyt aktivistitoimittaja – suoraan vihreiden valtuustoryhmästä

Yle rummuttaa kiihkeästi hallituksen vastaista mielenosoitusta, jonka pääjuontajana toimii Ylelle pitkään työskennellyt vihreiden riveissä politikoiva aktivistitoimittaja.

”Helsingissä järjestetään ylihuomenna mielenosoitus, johon poliisi odottaa tuhansia osallistujia”

”Helsingissä marssitaan rasismia vastaan sunnuntaina”

”Rasisminvastainen mielenilmaus iltapäivällä Senaatintorilla – Yle seuraa suorana”

Siinä muutamia Yleisradion otsikoita viime päiviltä. Ne saattavat ensi alkuun näyttää uutisilta, mutta tosiasiassa ne ovat mielenosoituksen mainoksia. Yleisradio on koko kesän ajan tuputtanut kaikista kanavistaan rasisminarratiivia, joka kulminoituu nyt nähtävään mielenosoitukseen. Mielenosoitus on luonnollisesti ajoitettu hallituksen luottamusäänestyksen alle.

Mielenosoituksen tarkoitus?

Me emme vaikene! -mielenosoitus vaatii ensisijaisesti Suomeen hallitusta, ”johon ei kuulu ainuttakaan rasistia tai fasistia”.

Mielenosoitus ilmoittaa lisäksi vastustavansa fasistisia ministereitä, ministereiden avustajia, fasistisia virkanimityksiä, fasistista/rasistista hallitusohjelmaa, hallitusohjelman tavoitteita, hallitusohjelman toteutustapaa sekä hallituspuolueiden virallista ja epävirallista viestintää.

Siitä huolimatta, että mielenosoitus vastustaa ministereitä ja hallitusohjelmaa, se väittää että sen tarkoitus ei ole hallituksen kaataminen:

– Suurmielenosoituksen tavoite ei ole hallituksen kaataminen tai vaalituloksen ja parlamentarismin kyseenalaistaminen.

Ristiriita on melkoinen, joskin vihervasemmistolaisille liikkeille melko tyypillinen. Puhutaan yhtä ja tehdään toista.

Lapsiperheen tapahtuma, räjähteet kielletty

Mielenosoitus ja sitä tukeva uutisointi ovat luoneet niin kiihkeitä tunnelmia, että järjestäjät joutuvat etukäteen toppuuttelemaan osallistujia:

– Mielenosoituksessa ei siis saa esimerkiksi heittää kiviä, tölkkejä tai polttopulloja taikka käyttää väkivaltaa, savusoihtuja, räjähteitä, hätäsoihtuja tai savuja, kokouskutsu toteaa.

Siitä huolimatta, että mielenosoitus lietsoo äärimmäisiä uhkakuvia ja joutuu erikseen kieltämään kivien heittelyn ja räjähteet, se väittää olevansa rauhanomainen koko perheen tapahtuma.

Mielenosoituksen pääjuontajana pitkään ylellä työskennellyt vihreä poliitikko

Hallituksenvastaisen mielenosoituksen pääjuontajaksi on ilmoitettu toimittaja Zahra Karimy, joka on toiminut pitkään erilaisissa Yleisradion tehtävissä. Linkedinin mukaan Karimy on toiminut Ylellä uutistenlukijana 2020 alkaen. Hän ilmoittaa Facebookissa toimivansa Ylellä journalistina. 2022 tammikuussa hän antoi haastattelun Yle Kioskin toimittajan ominaisuudessa.

Suomen Uutisten tiedusteli Karimyn työtilannetta Ylellä. Hän vastasi: ”Hei, tällä hetkellä en tee töitä Ylelle. Linkedinissä vanhaa tietoa. Olen pääsääntöinen opiskelija.”

Vuonna 2021 Zahra Karimy osallistui Helsingissä kunnallisvaaleihin vihreiden riveistä ja sai 502 ääntä. Hän on tällä hetkellä varavaltuuttu ja vihreiden valtuustoryhmän jäsen.

Hän on luonnollisesti täysin vapaa toimimaan haluamallaan tavalla. Mielenosoitusoikeus on perustuslakiin määritelty perusvapaus, joka on kaikissa olosuhteissa turvattava.

Ongelma on Yleisradiossa.

Yle on muuttunut poliittisen aktivismin välineeksi

Karimy toimii kolmoisroolissa: aktivistina, poliitikkona ja toimittajana. Yhtenä päivänä yhtä, toisena toista.

Karimyn kolmoisrooli avaa selkeällä tavalla Yleisradion poliittisen journalismin ytimen: yhtiö tukee politiikan punavihreää laitaa niin voimakkaasti kuin pystyy. Se rummuttaa valtavalla volyymilla olohuoneisiin rasismia ja yrittää kaataa istuvaa hallitusta. Yleisradio on rakentanut nuorille suunnatun Kioski-platformin, rekrytoinut sen täyteen kiihkeitä poliittisia aktivisteja jotka päivästä toiseen rummuttavat punavihreitä teemoja eetteriin.

Lopputulosta väitetään journalismiksi, vaikka kyseessä on ilmiselvä aktivismi.

Ylen taktiikkana on kierrättää kiihkeitä aktivisteja välillä toimittajina ja välillä asiantuntijahaastateltavina. Roolit vaihtuvat päivittäin. Kun kasvot ovat tulleet suurelle yleisölle tutuiksi, onkin aika singahtaa politiikkaan.

Yleisradio tarjoaa positiivisia julkisuuspalveluita ainoastaan punavihreän laidan aktivisteille. Isänmaallisten, oikeiston ja konservatiivien edustajat saavat päinvastaisen kohtelun. Mediayhtiön tavanomainen toimintatapa on yrittää lyödä kaksi kärpästä samalla lyönnillä – se lykkii punavihreitä aktivisteja julkisuuteen nimenomaan lyömään poliittisia vastustajiaan.

Ylen toiminta lipuu vähin erin samaan suuntaan kuin 1960-1970-lukujen taitteessa. Silloin Yleisradio otti tehtäväkseen suomalaisen yhteiskuntajärjestelmän muuttamisen kohti Neuvostoliiton tarjoamaa mallia. Ohjelmiin hivutettiin entistä enemmän sosialismia ja vallankumouksen ihailua.

On luonnollista, että Yleisradio kiistää jyrkästi tavoitteensa hallituksen kaatamisesta. Tämä kuuluu pelikirjaan. Sen on jatkuvasti uskoteltavansa olevansa neutraali toimija, joka tarjoaa monipuolisia näkemyksiä yhteiskunnasta.