Aluevaaleissa kyse on myös pelastustoimesta – Purra: Pelastusalan tilanne kriittisempi kuin poliisilla

Sote- ja aluehallintouudistuksen yhteydessä keskustellaan erityisesti terveydenhuollosta ja pienemmässä määrin sosiaalipalveluista. Sen sijaan pelastustoimi, jonka järjestämisvastuu myös siirtyy uusille hyvinvointialueille, unohtuu yleensä kokonaan.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa esille pelastustoimen ongelmat ja muistuttaa, että uudistuksessa pelastustoimi on tasavertainen osa sosiaali- ja terveystoimen kanssa.

– Rahoitusvaje ja pula ammattilaisista on jo nyt suuri ja akuutti. Tulevien vuosien aikana se tulee entisestään pahenemaan, Purra sanoo.

Tuhannen pelastajan vaje

Vuonna 2030 alalla arvioidaan olevan vähintään tuhannen pelastajan vaje.

– Kun puhutaan pelastusalasta, kyse on ihmishengistä. Näin ei voida jatkaa. Kansalaisen turvallisuuden ja hyvinvoinnin kannalta elintärkeiden alojen resursseista on riittävästi huolehdittava, Purra sanoo.

Rahat hukkuvat helposti hallinnointiin

Pelastustoimen rahoitus on luvattu korjata hyvinvointialueuudistuksen toteuduttua. Purra ei usko tähän. Valtion ohjausvallan kasvaessa kasvavat myös pelastustoimen ohjauskustannukset.

– Vaarana on, että uusi hallinto syö resursseja varsinaisilta palveluilta. Pelastustoimen suorituskyvyn pitäminen edes nykytasollaan vaatii niin paljon resursseja, ettei niitä perussuomalaisten mielestä pitäisi tuhlata yhtään lisääntyvään hallintoon. Sama koskee toki sosiaali- ja terveyspuoltakin, Purra huomauttaa.

– Valitettavasti pelastusalalla ei ole yhtä kovaäänisiä puolestapuhujia kuin poliisilla. Kun paloauto ei tule riittävän nopeasti paikalle, on liian myöhäistä surkutella, Purra toteaa.

Vasteajat käyvät sietämättömiksi

Pelastusala kärsii merkittävästä henkilöstöpulasta eikä uusia ammattilaisia kyetä kouluttamaan riittävän nopeasti. Ongelmia on sekä pääkaupunkiseudulla ja muissa kaupungeissa että harva-alueilla.

– Pelastusopistosta valmistuu vuosittain noin 120 ja Helsingin pelastuskoulusta 15 pelastajaa. Näistä ei ole edes eläkkeelle siirtyvien korvaajaksi, Purra sanoo.

– Harvaan asutuilla alueilla ja muuttotappiokunnissa ei tahdota nytkään saada palkattua ammattitaitoista henkilökuntaa. Kuinka kauan palokunnan hälyttäminen Suomessa saa oikein kestää, Purra kysyy.

Sopimuspalokuntien rooli on elintärkeä, mutta siihen ei voida yksinomaan nojata.

Suunnitellut uudistukset vain pahentavat tilannetta

Pelastusalan toimintaan vaikuttavat monet haasteet. Esimerkiksi vanhusten asuminen yhä pidempään kotona edellyttää erityistä pelastuskapasiteettia. Lisääntyvä etätyö, pendelöinti, päihteet ja syrjäytyminen vaikuttavat myös.

– Kaiken lisäksi pelastajien koulutukseen ollaan suunnittelemassa uudistuksia, jotka viivästyttäisivät valmistumista. Näihin suhtaudutaan alalla kriittisesti. Tarvitsemme osaavia pelastajia, emme korkeakoulutettuja, Purra muistuttaa.

Hankinnoissa suomalainen etusijalle

Henkilömäärien lisäksi pelastustoimen kalusto vaatisi suuria investointeja. Perussuomalaiset korostavat, että palo- ja pelastuskaluston hankinnoissa tärkeintä on antaa alan ammattilaisille keskeinen rooli päättää, mistä ja minkälaista kalustoa hankitaan.

– Kotimaisen tuotannon suosiminen on kestävä valinta. Suomalainen palo- ja pelastuskalusto varmistaa, että ambulanssi ja palokunta tulevat luotettavasti perille.