Eduskuntavaaleja kohti kuljettaessa poliittinen kielenkäyttö kovenee. Vuoden lopussa media-alustoilla puolueisiin ja poliitikkoihin pyritään iskemään jos jonkinlaisia leimoja. Erityisen aktiivisia leimojen lätkijöitä ovat vihervasemmistolaiset toimijat, joiden mielikuvituksella ei näytä olevan rajoja, kun eteen tarjoutuu tilaisuus retorisella vääntelyllä ja assosioimalla vetää poliittiset opponentit mukaan kielteiseksi koettuun asiayhteyteen.

Vuoden 2022 lopussa etenkin vihervasemmiston natsittelu on tehnyt paluun. Näyttävän pelinavauksen viime viikolla teki vihreiden eduskuntavaaliehdokas Oula Silvennoinen, jolle Yle tarjosi tv-puheaikaa Ylen aamussa.

Suorassa lähetyksessä Silvennoinen vyörytti tv-katsojille puhetta oikeistoradikalismista, ekstremisteistä sekä maalaili uhkakuvia tällaisten ryhmittymien alttiudesta käyttää väkivaltaa. Silvennoinen ei nimennyt esimerkkejä suomalaisista oikeistoekstremistisistä liikkeistä, mutta hänen mielestään perussuomalaiset edustaa ”oikeistoradikalismia”.

Silvennoinen päästeli antaumuksella puhetta ”dokumentoiduista yhteyksistä” oikeistoekstremismiin, joka Silvennoisen mielestä muodostaa jonkin ”ison kuvion”. Yle osallistui Silvennoisen mielikuvapeliin, sillä kuin varmemmaksi vakuudeksi, Silvennoisen puhuessa kuvaruudussa oli esillä vaaleanpunainen planssi ”äärioikeisto” -tekstillä.

Yle taas mukana juonessa

Yle ei kuitenkaan kertonut tv-katsojille, että ruudussa äänessä oli vihreiden eduskuntavaaliehdokas ja aktiivinen vihreä toimija. Sen sijaan Silvennoinen esiteltiin Ylessä tittelillä ”Helsingin yliopiston Euroopan historian dosentti”.

Asetelmassa ei ollut mitään varsinaisesti uutta, sillä Ylellä on vuosikausia ollut tapana raahata ohjelmiinsa vieraiksi poliittisia aktivisteja ja puolueellisia ”asiantuntijoita” kertomatta yleisölle näiden taustoja tai sidonnaisuuksia.

Somessa tuoreinta tapausta on kuitenkin pidetty pohjanoteerauksena.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ihmettelee myös, miksi Yle päästää Silvennoisen kertomaan perussuomalaisvastaista poliittista propagandaa ilman vastaväitteitä. Silvennoisen väitteet perussuomalaisten ”kytköksistä” Purra kuittaa perusteettomiksi.

Natsiretoriikkaa hyödynnetään taitekohdissa

Vihervasemmiston natsiretoriikka usein nostaa päätään vaalien lähestyessä tai muuten hankalissa paikoissa. Myös vuoden 2020 keväällä Suomen siirryttyä poikkeusoloihin koronan vuoksi, vihreät hyödynsi tilaisuuden julkaisemalla natseista varoittelevaa viestintää somekanavillaan.

Natsittelusta ovat saaneet osansa useat ei-vasemmistolaiset poliitikot. Viime aikoina myös perussuomalaisten kansanedustaja ja kevään eduskuntavaaliehdokas Sanna Antikainen, joka on hiljattain joutunut erittäin alatyylisen viestittelyn kohteeksi.

Antikainen myös nostaa esille tamperelaisen vihreiden kuntapoliitikon Santeri Kärjen natsittelua hyödyntävän Facebook-avautumisen viime viikolla.

Nimittely jää jäljelle, kun muuta sanottavaa ei ole

Natsittelu ja rasistiksi nimittely kohdistuu tyypillisesti ei-vasemmistolaisiin toimijoihin eri hallinnon tasoilla ja jopa yksityishenkilöihin. Kansanedustajien ylle leimojen lätkiminen on yleistä. Perussuomalaisten kansanedustaja Antikainen sanoo, että natsittelu on valitettavasti yleistynyt sosiaalisen median kanavilla.

– Vaalien lähestyessä natsittelua näkee ja kuulee eri yhteyksissä. Nähdäkseni se kertoo siitä, että kun keinot on käytetty eikä mitään muuta sanottavaa enää ole, jäljelle jää natsiksi nimittely. Pidän ilmiötä huolestuttavaa. Esimerkiksi me perussuomalaiset olemme toiseksi suurin eduskuntapuolue, ja meitä on äänestänyt yli puoli miljoonaa suomalaista ja toimimme laillisesti ja demokratian puitteissa, Antikainen sanoo.

Hän kertoo havainneensa, että etenkin sosiaalisessa mediassa poliittinen keskustelu on valitettavasti pitkälti luisunut asiattomaan leimaamiseen.

– Jos vertaa tilannetta vaikka Juha Sipilän hallituksen aikoihin – jolloin en vielä itse ollut kansanedustaja – niin kansalaiskeskustelu oli silloin kipakkaakin, mutta erimielisyydet liittyivät enimmäkseen politiikan asiakysymyksiin. Puhuttiin asiasisällöistä, mutta kyllä Sipilää sai silti arvostella, kuten muitakin ministereitä, huumoriakin heitettin, mutta yleisesti keskustelu oli asiallisempaa.

Vihreiden puoluesihteeri: Yliampuvaa kieltä

Antikainen pitää natsittelua huolestuttavana ilmiönä erityisesti tällä hetkellä siksi, että Venäjän johtaja Vladimir Putin hyödyntää natsiretoriikkaa ja on perustellut sillä hyökkäyssotaa Ukrainassa.

– Luotan suomalaisten medialukutaitoon. Suuri osa kansalaisista varmaankin näkee tällaisten provokaatioiden läpi. Silti venäjämieliset toimijat voivat nähdä tilaisuuden käyttää natsipuheita hyväkseen, Antikainen sanoo.

Suomen Uutisten tavoittama vihreiden puoluesihteeri Veli Liikanen kommentoi kuntapoliitikko Santeri Kärjen Facebook-kirjoittelua lyhyesti Suomen Uutisille. Liikanen pitää valitettavana sitä, että suomalaisessa poliittisessa keskustelussa kuullaan eri puolueiden riveistä välillä valitettavan yliampuvaa kieltä.

– Niin tässäkin. Tulemme olemaan Kärkeen yhteydessä aiheesta, Liikanen sanoo.

Politiikan toimijoiden keskuudessa monet toki osaavat jo jättää natsitteluilmiön ja natsiretoriikan omaan arvoonsa, kuten kokoomuksen kansanedustaja, ääri-islamia tutkinut Atte Kaleva.

SUOMEN UUTISET

Tulosta

Tagit