Energiatekniikan professori kummastelee väitteitä, ettei Suomi tekisi omaa osuuttaan ilmastopolitiikassa – puolet päästöistä sitoutuu metsänieluihin

Lappeenrannan teknillisen yliopiston energiatekniikan professori Esa Vakkilainen hämmästelee Suomessa käytävää ilmastokeskustelua Iltalehdessä. Vakkilainen muistuttaa, että Suomen merkitys maailman CO2-päästöjen lähteenä on erittäin pieni.

– Puhumme täällä siitä, että olemme jotenkin huonoja tai että emme tee osaamme. Todellisuudessa Suomi on yksi siitä kourallisesta maita, jotka ovat oikeasti vähentäneet päästöjään, Vakkilainen sanoo Iltalehden haastattelussa.

Päästöjään vähentäneitä maita on maailman noin 200 maasta Vakkilaisen mukaan vain kolmisenkymmentä, Suomi yhtenä niistä. Suomen osuus maailman hiilidioksidipäästöistä on muutenkin häviävän pieni, 0,14 prosenttia.

Esimerkiksi Saksan hiilidioksidipäästöt ovat aivan toista suuruusluokkaa.

Suomen Uutiset kertoi tiistaina, että Saksan energiakäänne ei ole toteutunut toivotulla tavalla, vaan yritys korvata sekä hiili- että ydinvoima on käytännössä merkinnyt sitä, että ydinvoiman alasajo on kiihdyttänyt kaikkein saastuttavimman ruskohiilen louhintaa jopa vanhojen metsien alta.

Noin puolet hiilipäästöistä sitoutuu metsiin

Lisäksi Suomen hiilidioksidipäästöistä noin puolet sitoutui Suomen hiilinieluun eli metsiin, Vakkilainen huomauttaa.

EU:n ilmastopolitiikassa Suomen metsien nielua ei kuitenkaan hyvitetä osana päästökauppaa, vaikka Suomen suuri metsänielu on pääosin vastuullisen metsänhoitomme ansiota, kuten Suomen Uutiset kirjoitti viime vuonna.

Vakkilainen ihmettelee Iltalehdessä Suomen ilmastopaneelin vaatimusta, jonka mukaan Suomen pitäisi sitoutua vähentämään hiilidioksidipäästöjään jopa 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna.

Rautaruukin Raahen yksikkö tuottaa yksinään 3,6 miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästä vuodessa ja koko metalliteollisuus yksinään 5,5 miljoonaa tonnia, Vakkilainen laskee. Se on suurin piirtein se minkä verran saisi vuonna 2050 jäädä jäljelle 90 prosentin päästövähennysten jälkeen.

– Sanotaan, että jotain pitäisi tälle tehdä, mutta ei se ole oikein meidän hanskassa, kun metalliteollisuus kilpailee Intian ja Kiinan kanssa.

Energiatekniikan professori Esa Vakkilainen on siis samoilla linjoilla kuin perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho, joka pohti maanantaina Facebookissa, mitä pitäisi tehdä, jos kasvihuonepäästöjä oikeasti halutaan vähentää.

Perussuomalaiset ilmastopolitiikassa faktalinjalla

Perussuomalaisten mielestä kotimaisen teollisuuden toimintaedellytyksiä pitää parantaa laskemalla energian ja kuljetusten hintaa verotuksellisin keinoin ja asettamalla vähemmän kunnianhimoisia ympäristötavoitteita, Suomen Uutiset kertoi.

– Vain tällä tavoin voidaan estää teollisuuden ulosliputus Kiinaan ja Intiaan, joissa viis veisataan mistään tavoitteista. Suomalainen savupiippu on ympäristöteko, Halla-aho kirjoitti.

1500 ydinvoimalaa nollaisi maailman sähköntuotannon päästöt

Myös ydinvoimasta Vakkilainen ja Halla-aho olivat samalla kannalla. Ydinvoima on ainoa tapa tuottaa vähäpäästöistä energiaa vaadittavissa volyymeissä järkevällä hinnalla, Halla-aho kirjoitti.

Vakkilaisen mukaan Suomi tarvitsisi nykyisen neljän reaktorin lisäksi 4-5 viisi uutta ydinreaktoria nollatakseen sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt, maailman mittakaavassa taas tarvittaisiin samaan tavoitteeseen pääsemiseksi 1500-1600 uutta Olkiluoto 3:n kokoista ydinvoimalaa.

Halla-aho linkkasi Facebookissa Vakkilaisen haastatteluun.

– Ilmastokiimaisille terveellistä luettavaa. Myös päästöasioissa PS-linja perustuu tosiasioihin eikä mielikuviin.