LEHTIKUVA
Saksalainen feministinen aikakauslehti Emma kirjoittaa Ramadan-hypestä. Julkaisu kysyy, miksi ennen yksityisenä uskonnollisena juhlana vietetty Ramadan on muuttunut julkiseksi ilmiöksi. Suurissa kaupungeissa Ramadan on näkyvästi esillä katukuvassa valaistuksen ja paaston päättymisjuhlallisuuksien muodossa. Kaikkien muslimien mielestä tämä ei ole hyvä asia. Paasto oli ennen yksityisasia, aivan kuten viisi kertaa päivässä tapahtuva rukoileminen.
Saksassa on vuodesta 1960 lähtien asunut miljoonia muslimeja. Ramadan ei kuitenkaan ollut vuosikymmeniin mikään puheenaihe, sillä paastoa pidettiin yksityisasiana.
Paasto on islamissa pyhä velvollisuus kuten myös kerran elämässä tehtävä pyhiinvaellus Mekkaan. Paastoa on pidetty aiemmin yksityisasiana aivan kuin viisi kertaa päivässä tapahtuvaa rukoilemistakin.
Emman julkaisun haastattelemat saksalaiset opettajat ovat hyvin huolestuneita paastoavista, nestehukasta kärsivistä, yhä nuoremmista lapsista. Kouluissa liikkuu myös paastoa vahtivia oppilaita, joita Emman haastattelema opettaja kutsuu Ramadan-partioijiksi.
Duisburgilaisopettaja Theresa B. sanoo, että opettajat eivät voi opettaa näin.
Hän opettaa ensimmäisen luokan lapsia, jotka eivät syö tai juo mitään auringonnoususta auringonlaskuun. Oppilaat ovat nälkäisiä, väsyneitä ja kärsivät päänsärystä. Monilla on suuria vaikeuksia keskittyä, eivätkä he voi osallistua liikuntatunneille.
– Minua säälittää lasten puolesta. Näen, ettei se ole heille terveellistä.
Opettaja kertoo julkaisussa esimerkiksi seitsemänvuotiaan tytön pyörtymisestä ja janoaan itkeneestä oppilaasta. Hän kysyy:
– Onko tämän todella oltava näin?
Yläkoulun opettaja Sabine F. Gelsenkirchenistä kertoo Emma-julkaisulle havainneensa uuden ilmiön, josta hän käyttää ilmaisua Ramadan-partiot.
– Uskovaiset nuoret painostavat voimakkaasti muita arabitaustaisia lapsia paastoamaan. Joiltakin oppilailta on otettu väkivaltaa käyttäen välipala kädestä. Hän kertoo myös, että tilanteista syntyy tappeluita ja kiusaamista.
Opettajan mukaan koulurauha on häiriintynyt ja se ei rajoitu vain oppilaisiin.
– Turkkilaista välituntivalvontaa pitänyttä opettajaa ahdisteltiin ja vaadittiin paastoamaan kunnollisena muslimina. Opettajalla oli kädessään sämpylä ja kahvikuppi.
– Saksan maallistuneisiin muslimeihin kohdistuu aiempaa suurempaa painetta, sanoo iranilaissyntyinen kölniläinen maahanmuuttajanaisten ihmisoikeuksia puolustava Hellen Nosrat.
Hänen mukaansa Ramadan näkyy ja kuuluu Kölnin vilkkailla ostoskaduilla. Moskeijasta kantautuvat kutsut ja valaistus pelottavat häntä.
– Pakenin Iranin islamistista hallintoa. Rehellisesti sanottuna tämä valaistus jopa pelottaa minua. Monet ihmiset täällä uskovat, että ilmiö on merkki suvaitsevaisuudesta ja värikkäästä rinnakkaiselosta. Mutta monille maallistuneille muslimeille se on täsmälleen päinvastainen, nimittäin merkki länteen hiipivästä islamisaatiosta.
Emma on vuonna 1977 perustettu feministinen aikakauslehti. Sillä on keskeinen rooli saksalaisessa feministisessä keskustelussa. Sen perustaja, journalisti Alice Schwarzer, oli mukana perustamassa feminististä liikettä Ranskassa (Mouvement de libération des femmes, MLF) ja toi sen ajatukset Saksaan.
Schwarzer on tunnettu myös kampanjoinnistaan aborttioikeuden puolesta Ranskassa ja Saksassa. Vuonna 1971 Schwarzer johti kampanjaa, jossa 374 saksalaista naista tunnusti julkisesti tehneensä laittoman abortin. Kampanja sai aikaan julkisen keskustelun aborttilainsäädännön muuttamiseksi.
Heli-Maria Wiik
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaiset ovat varoittaneet väestöpohjan muuttumisen vaikutuksista jo vuosia.
Viikon suosituimmat
Kansainvälinen talouslehti Financial Times (FT) on julkaissut analyysin Suomen ja Espanjan työmarkkinoiden kehityksestä. Lehden artikkeli tarjoaa kylmää vettä niiden suomalaisten puolueiden niskaan, jotka ovat vuosia väittäneet kehitysmaamaahanmuuton olevan ratkaisu Suomen huoltosuhdeongelmiin ja työvoimapulaan. FT:n analyysi osoittaa selvästi, miksi Suomen korkean osaamisen talousmalli ja SDP:nkin haikailema massasiirtolaisuus ovat täysin yhteensopimaton yhtälö.
Kansanedustaja Joakim Vigelius kritisoi Ylen sisältövalintoja ja rahoitusta. Hänen mukaansa yhtiö on etääntynyt julkisen palvelun ydintehtävistään ja käyttää verovaroja liiaksi viihteeseen. Vigelius ehdottaa 100 miljoonan euron budjettileikkausta ja painopisteen siirtämistä luotettavaan uutisointiin, kriisiviestintään ja suomalaisen kulttuurin tukemiseen.
Kesäkuu tuo mukanaan tutun rituaalin: vihervasemmisto vaatii kuntia liputtamaan sateenkaarilipulla, ja kunnat jakautuvat. Suomen lipun nostamisesta on laki. Pride‑liputuksesta ei. Kieltäytyviin kuntiin kohdistuu poliittista painostusta kuin kyse olisi virkavelvollisuuden laiminlyönnistä.
Yle uutisoi vakavasta potilasturvallisuustapauksesta kotihoitoyhtiö Keltakulta Hoivassa Uudellamaalla. Hoitajat kirjoittivat asiakkaiden hoitoraportteja käännössovellusten avulla, ja kun kirjaukset paljastuivat, toimitusjohtaja kävi siistimässä ne jälkikäteen. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi tapausta ankarasti.
Intiasta Suomeen opiskelemaan vuonna 2021 tullut mies on tuomittu neljän vuoden vankeuteen lapsenraiskauksesta ja huumausainerikoksesta.
Poliisina ja tutkinnanjohtajana työskennellyt perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen arvioi, että huumerikollisuuden kansainvälistymisen ensimerkit sekä nuorten rikollisuuden ongelmat olivat nähtävissä jo vuosia sitten. Hänen mukaansa viranomaiset ja poliitikot eivät kuitenkaan käsitelleet kehitystä julkisuudessa riittävän avoimesti.
Henkilöautot, bussit ja asunnot paloivat soihtuina yössä, kun raaka veitsihyökkäys kärjistyi katuväkivallaksi eri puolilla Pohjois-Irlantia. Belfastissa tapahtunut puukotus oli saanut ihmiset suunniltaan. Sudanilaismies viilteli hirvittävästi uhriaan keittiöveitsellä ja kuvat sosiaalisessa mediassa kiihdyttivät kansalaiset raivoon.
Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä hallituksen esitys kansalaisuuslain kiristämisestä, jonka näkyvin uudistus on uusi kansalaisuuskoe. Kansalaisuuskokeen suorittamisvelvoitteesta järkyttynyt vasemmisto-oppositio perustelee kielteistä kantaansa muun muassa mahdollisella psykologisella stressillä, jota kokeen suorittaminen saattaa aiheuttaa kansalaisuutta hakeville.
Yle julkisti eilen selvityksen kotihoitoyhtiö Keltakullan hoivasta: Osa hoitajista ei kyennyt vastaamaan suomeksi edes yksinkertaisiin kysymyksiin. Hoitajat laativat asiakaskirjaukset käännössovelluksen avulla. Tapaus on jälleen todiste ongelmasta, josta perussuomalaiset ovat varoittaneet jo vuosia – ja jota SDP on pyrkinyt vähättelemään ja selittämään pois.
Eduskunta hyväksyi keskiviikkona kansalaisuuslain kolmannen kiristyspaketin. Lain myötä kansalaisuuden vaatimuksiin tulee kansalaisuuskoe. Vasemmisto-opposition perustelut uudistuksen vastustamiselle hämmentävät perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koposta.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
