LEHTIKUVA
Saksalainen feministinen aikakauslehti Emma kirjoittaa Ramadan-hypestä. Julkaisu kysyy, miksi ennen yksityisenä uskonnollisena juhlana vietetty Ramadan on muuttunut julkiseksi ilmiöksi. Suurissa kaupungeissa Ramadan on näkyvästi esillä katukuvassa valaistuksen ja paaston päättymisjuhlallisuuksien muodossa. Kaikkien muslimien mielestä tämä ei ole hyvä asia. Paasto oli ennen yksityisasia, aivan kuten viisi kertaa päivässä tapahtuva rukoileminen.
Saksassa on vuodesta 1960 lähtien asunut miljoonia muslimeja. Ramadan ei kuitenkaan ollut vuosikymmeniin mikään puheenaihe, sillä paastoa pidettiin yksityisasiana.
Paasto on islamissa pyhä velvollisuus kuten myös kerran elämässä tehtävä pyhiinvaellus Mekkaan. Paastoa on pidetty aiemmin yksityisasiana aivan kuin viisi kertaa päivässä tapahtuvaa rukoilemistakin.
Emman julkaisun haastattelemat saksalaiset opettajat ovat hyvin huolestuneita paastoavista, nestehukasta kärsivistä, yhä nuoremmista lapsista. Kouluissa liikkuu myös paastoa vahtivia oppilaita, joita Emman haastattelema opettaja kutsuu Ramadan-partioijiksi.
Duisburgilaisopettaja Theresa B. sanoo, että opettajat eivät voi opettaa näin.
Hän opettaa ensimmäisen luokan lapsia, jotka eivät syö tai juo mitään auringonnoususta auringonlaskuun. Oppilaat ovat nälkäisiä, väsyneitä ja kärsivät päänsärystä. Monilla on suuria vaikeuksia keskittyä, eivätkä he voi osallistua liikuntatunneille.
– Minua säälittää lasten puolesta. Näen, ettei se ole heille terveellistä.
Opettaja kertoo julkaisussa esimerkiksi seitsemänvuotiaan tytön pyörtymisestä ja janoaan itkeneestä oppilaasta. Hän kysyy:
– Onko tämän todella oltava näin?
Yläkoulun opettaja Sabine F. Gelsenkirchenistä kertoo Emma-julkaisulle havainneensa uuden ilmiön, josta hän käyttää ilmaisua Ramadan-partiot.
– Uskovaiset nuoret painostavat voimakkaasti muita arabitaustaisia lapsia paastoamaan. Joiltakin oppilailta on otettu väkivaltaa käyttäen välipala kädestä. Hän kertoo myös, että tilanteista syntyy tappeluita ja kiusaamista.
Opettajan mukaan koulurauha on häiriintynyt ja se ei rajoitu vain oppilaisiin.
– Turkkilaista välituntivalvontaa pitänyttä opettajaa ahdisteltiin ja vaadittiin paastoamaan kunnollisena muslimina. Opettajalla oli kädessään sämpylä ja kahvikuppi.
– Saksan maallistuneisiin muslimeihin kohdistuu aiempaa suurempaa painetta, sanoo iranilaissyntyinen kölniläinen maahanmuuttajanaisten ihmisoikeuksia puolustava Hellen Nosrat.
Hänen mukaansa Ramadan näkyy ja kuuluu Kölnin vilkkailla ostoskaduilla. Moskeijasta kantautuvat kutsut ja valaistus pelottavat häntä.
– Pakenin Iranin islamistista hallintoa. Rehellisesti sanottuna tämä valaistus jopa pelottaa minua. Monet ihmiset täällä uskovat, että ilmiö on merkki suvaitsevaisuudesta ja värikkäästä rinnakkaiselosta. Mutta monille maallistuneille muslimeille se on täsmälleen päinvastainen, nimittäin merkki länteen hiipivästä islamisaatiosta.
Emma on vuonna 1977 perustettu feministinen aikakauslehti. Sillä on keskeinen rooli saksalaisessa feministisessä keskustelussa. Sen perustaja, journalisti Alice Schwarzer, oli mukana perustamassa feminististä liikettä Ranskassa (Mouvement de libération des femmes, MLF) ja toi sen ajatukset Saksaan.
Schwarzer on tunnettu myös kampanjoinnistaan aborttioikeuden puolesta Ranskassa ja Saksassa. Vuonna 1971 Schwarzer johti kampanjaa, jossa 374 saksalaista naista tunnusti julkisesti tehneensä laittoman abortin. Kampanja sai aikaan julkisen keskustelun aborttilainsäädännön muuttamiseksi.
Heli-Maria Wiik
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaiset ovat varoittaneet väestöpohjan muuttumisen vaikutuksista jo vuosia.
Viikon suosituimmat
Irakilaiskaksosten tapaus on nostanut esiin Suomessa maksettujen koppikorvausten korkean tason ja toimii esimerkkinä tilanteista, joihin hallitus pyrkii nyt puuttumaan asettamalla korvauksille enimmäisrajan.
KOLUMNI | Sosiaalinen media on täyttynyt erityisesti vasemmalla laidalla väitteistä, että nykyhallitus olisi vaihtanut Marinin pitkät nollakorkolainat vaihtuvakorkoisiksi. Tämä on ihan puhdasta valehtelua, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.
Eilisessä Ylen A-studiossa vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta korotti ääntään, elehti voimakkaasti ja keskeytti sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin useaan kertaan, Virran puolustaessa järjestöjen oikeutta jatkaa toimintaansa veronmaksajien rahoilla.
Perussuomalainen sosiaali- ja terveysministeri kritisoi kovin sanoin Ylen harjoittamaa "faktantarkastusta" koskien taannoista A-studion debattia hallituksen sote-säästöistä kehysriihessä. "Faktantarkastus" on jälleen kerran tyypillisen yleläistä, sillä tarkastelun kohteeksi on otettu jotain aivan muuta kuin kehysriihessä tehdyt päätökset ja asiantuntijaksi on napattu SOSTE ry:n pääsihteeri, jonka päivätyö on lobata järjestöille lisää veronmaksajien rahaa.
Väylävirasto kertoi tänään, että Suomen uusi jäänmurtaja rakennetaan Suomessa joko Rauman tai Helsingin telakalla. Suomen omista kahdeksasta jäänmurtajasta useampi on jo käyttöikänsä päässä, ja hallitus onkin liikenne- viestintäministeriön johdolla uudistamassa vanhenevaa jäänmurtolaivastoa sekä jäänmurron järjestämistapaa.
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen jäi torstaina kiinni valehtelusta koskien sote-järjestöjen valtion tuista säästämistä.
Perinteinen kommunismi voi olla heikossa hapessa, mutta punaisen aatteen jälkeläiset porskuttavat kaikissa läntisissä yhteiskunnissa. Kommunismin yhteydet nykyiseen woke-ideologiaan, antirasistiseen teollisuuteen ja ympäristöliikehdintään nousevat näkyville toimittaja, tietokirjailija Pekka Virkin tuoreessa tietokirjassa.
Massamaahanmuutto, tuulimyllypuistot ja Lapin turistiralli ovat kaikki ilmiöitä, joilla varakas vähemmistö lyö rahoiksi. Tavallisen veronmaksajan tehtäväksi jää seurausten sietäminen.
Valtiovarainministeri Riikka Purra avasi Ylen Ykkösaamussa hallituksen kehysriihen päätöksiä. Hän korostaa, että ilman rakenteellisia uudistuksia ja tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa hyvinvointivaltion ylläpitäminen tulevaisuudessa on uhattuna. Purra linjaa myös, että kilpailukykyä ei voida tuhota liian kunnianhimoisella ilmastopolitiikalla.
Valtiovarainministeri Riikka Purra esitti kyselytunnilla demareille kritiikkiä siitä, että SDP vaati aiemmin samana päivänä ja julkisessa keskustelussa hallitukselta tiukempaa otetta velkaantumisen taittamiseksi, mutta vastusti kyselytunnilla hallituksen esittämiä konkreettisia säästötoimia ja veronkevennyksiä.
