LEHTIKUVA
Saksalainen feministinen aikakauslehti Emma kirjoittaa Ramadan-hypestä. Julkaisu kysyy, miksi ennen yksityisenä uskonnollisena juhlana vietetty Ramadan on muuttunut julkiseksi ilmiöksi. Suurissa kaupungeissa Ramadan on näkyvästi esillä katukuvassa valaistuksen ja paaston päättymisjuhlallisuuksien muodossa. Kaikkien muslimien mielestä tämä ei ole hyvä asia. Paasto oli ennen yksityisasia, aivan kuten viisi kertaa päivässä tapahtuva rukoileminen.
Saksassa on vuodesta 1960 lähtien asunut miljoonia muslimeja. Ramadan ei kuitenkaan ollut vuosikymmeniin mikään puheenaihe, sillä paastoa pidettiin yksityisasiana.
Paasto on islamissa pyhä velvollisuus kuten myös kerran elämässä tehtävä pyhiinvaellus Mekkaan. Paastoa on pidetty aiemmin yksityisasiana aivan kuin viisi kertaa päivässä tapahtuvaa rukoilemistakin.
Emman julkaisun haastattelemat saksalaiset opettajat ovat hyvin huolestuneita paastoavista, nestehukasta kärsivistä, yhä nuoremmista lapsista. Kouluissa liikkuu myös paastoa vahtivia oppilaita, joita Emman haastattelema opettaja kutsuu Ramadan-partioijiksi.
Duisburgilaisopettaja Theresa B. sanoo, että opettajat eivät voi opettaa näin.
Hän opettaa ensimmäisen luokan lapsia, jotka eivät syö tai juo mitään auringonnoususta auringonlaskuun. Oppilaat ovat nälkäisiä, väsyneitä ja kärsivät päänsärystä. Monilla on suuria vaikeuksia keskittyä, eivätkä he voi osallistua liikuntatunneille.
– Minua säälittää lasten puolesta. Näen, ettei se ole heille terveellistä.
Opettaja kertoo julkaisussa esimerkiksi seitsemänvuotiaan tytön pyörtymisestä ja janoaan itkeneestä oppilaasta. Hän kysyy:
– Onko tämän todella oltava näin?
Yläkoulun opettaja Sabine F. Gelsenkirchenistä kertoo Emma-julkaisulle havainneensa uuden ilmiön, josta hän käyttää ilmaisua Ramadan-partiot.
– Uskovaiset nuoret painostavat voimakkaasti muita arabitaustaisia lapsia paastoamaan. Joiltakin oppilailta on otettu väkivaltaa käyttäen välipala kädestä. Hän kertoo myös, että tilanteista syntyy tappeluita ja kiusaamista.
Opettajan mukaan koulurauha on häiriintynyt ja se ei rajoitu vain oppilaisiin.
– Turkkilaista välituntivalvontaa pitänyttä opettajaa ahdisteltiin ja vaadittiin paastoamaan kunnollisena muslimina. Opettajalla oli kädessään sämpylä ja kahvikuppi.
– Saksan maallistuneisiin muslimeihin kohdistuu aiempaa suurempaa painetta, sanoo iranilaissyntyinen kölniläinen maahanmuuttajanaisten ihmisoikeuksia puolustava Hellen Nosrat.
Hänen mukaansa Ramadan näkyy ja kuuluu Kölnin vilkkailla ostoskaduilla. Moskeijasta kantautuvat kutsut ja valaistus pelottavat häntä.
– Pakenin Iranin islamistista hallintoa. Rehellisesti sanottuna tämä valaistus jopa pelottaa minua. Monet ihmiset täällä uskovat, että ilmiö on merkki suvaitsevaisuudesta ja värikkäästä rinnakkaiselosta. Mutta monille maallistuneille muslimeille se on täsmälleen päinvastainen, nimittäin merkki länteen hiipivästä islamisaatiosta.
Emma on vuonna 1977 perustettu feministinen aikakauslehti. Sillä on keskeinen rooli saksalaisessa feministisessä keskustelussa. Sen perustaja, journalisti Alice Schwarzer, oli mukana perustamassa feminististä liikettä Ranskassa (Mouvement de libération des femmes, MLF) ja toi sen ajatukset Saksaan.
Schwarzer on tunnettu myös kampanjoinnistaan aborttioikeuden puolesta Ranskassa ja Saksassa. Vuonna 1971 Schwarzer johti kampanjaa, jossa 374 saksalaista naista tunnusti julkisesti tehneensä laittoman abortin. Kampanja sai aikaan julkisen keskustelun aborttilainsäädännön muuttamiseksi.
Heli-Maria Wiik
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaiset ovat varoittaneet väestöpohjan muuttumisen vaikutuksista jo vuosia.
Viikon suosituimmat
Ranskan kadut ovat toimineet toistuvasti maahanmuuttajien väkivaltaisuuksien ja rettelöinnin näyttämönä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen pitää Ranskan tilannetta vakavana varoituksena Suomelle, joka on otettava vakavasti ennen kuin ongelmat ovat täälläkin hallitsemattomia.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii EU:ta lopettamaan turistiviisumien myöntämisen Venäjän kansalaisille terveysturvallisuuteen vedoten. Taustalla on Irkutskin rutontutkimuslaitoksen työntekijän kuolemaan liittyvä ruttoepäily, ja epäselvät tiedot tilanteesta korostavat Antikaisen mukaan varautumisen tarvetta.
Ranskan tiistain ”kouluprotesteihin” osallistui sisäministeriön arvion mukaan 266 000 ihmistä, joista 56 000 pelkästään Pariisissa. Agitaattorit puolestaan arvioivat valtakunnalliseksi osallistujamääräksi 450 000. Koululaisten tukena marssivat opettajat, vanhemmat, korkeakouluopiskelijat, ammattiliittojen jäsenet, maahanmuuttajat, vasemmistolaistet ääriainekset sekä sabotöörit.
Ranskan ”koululaismellakat” ovat levinneet koko valtakuntaa koskevaksi kriisiksi. Poliisi on ottanut kiinni yli 5 000 valtaosin alaikäistä mellakoitsijaa. 600 poliisia on loukkaantunut yhteenotoissa. Äärivasemmistolaiset ryhmät pyrkivät käyttämään mellakointia hyväkseen. Ranska kipuilee yleiseurooppalaisen taudin kourissa.
Kiinnostus Pride-yhteistyöhön näyttää hiipuvan eri puolilla Suomea. Esimerkiksi Helsinki Pride -yhteisön kumppanuusmyynnin romahdus on heikentänyt yhdistyksen taloustilannetta. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman pitää yritysten vetäytymistä ideologisista tukikampanjoista tervetulleena kehityksenä.
Britannian vihreä puolue on etääntymässä yhä kauemmas perinteisistä ympäristökysymyksistä. Puolue julkaisee kiellettyjen sanojen listoja ja opastaa jäseniään olemaan käyttämättä sanoja äiti tai isä, jotta sukupuolivähemmistöt eivät loukkaantuisi. Samaan aikaan muslimien äänet ovat vihreille yhä tärkeämpiä. Puoluekokous hyväksyi äskettäin linjauksen, jonka mukaan sionismi on rasismia. Torstaina nähdään, voittaako vihreiden juutalainen puheenjohtaja työväenpuolueen somalinaisen täytevaaleissa.
Suomen Pakolaisapu käynnistää muutosneuvottelut, jotka koskevat 21 henkilöä. Neuvotteluissa harkitaan enintään 15 henkilön irtisanomista. Suomen Pakolaisapu on saanut vuosien varrella valtavia summia veronmaksajien rahaa avustuksina. Jatkossa järjestöjen STEA-rahoitusta kohdennetaan tarkemmin ja vaikuttavammin.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kyseenalaistaa kehitysavun määrän ja perusteet. Hänen mukaansa kuluvalla hallituskaudella tehtyjen leikkausten jälkeenkin kehitysavusta on karsittava jatkossa lisää.
Euroopan tärkein liittolainen Yhdysvallat on toistuvasti ilmaissut huolensa Euroopan holtittomasta maahanmuuttopolitiikasta. Tiedotusvälineet esittävät kannanotot yleensä pinnallisesti ja väheksyen. Markku Ruotsilan kirjoittama ja Suomen Perustan julkaisema raportti kuvaa asian toisen puolen.
Dosentti Markku Ruotsilan selvitys esittelee niitä toimenpiteitä, joilla Donald Trump on toisella kaudellaan suitsinut hallitsematonta maahanmuuttoa. Suomen Perustan julkaisema tuore raportti kuvaa ne konkreettiset keinot, joilla Trump on saavuttanut historiallisia tuloksia. Palettiin kuuluu kaikki karkotuksista paluumuuttoporkkanoihin.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
