LEHTIKUVA
Saksalainen feministinen aikakauslehti Emma kirjoittaa Ramadan-hypestä. Julkaisu kysyy, miksi ennen yksityisenä uskonnollisena juhlana vietetty Ramadan on muuttunut julkiseksi ilmiöksi. Suurissa kaupungeissa Ramadan on näkyvästi esillä katukuvassa valaistuksen ja paaston päättymisjuhlallisuuksien muodossa. Kaikkien muslimien mielestä tämä ei ole hyvä asia. Paasto oli ennen yksityisasia, aivan kuten viisi kertaa päivässä tapahtuva rukoileminen.
Saksassa on vuodesta 1960 lähtien asunut miljoonia muslimeja. Ramadan ei kuitenkaan ollut vuosikymmeniin mikään puheenaihe, sillä paastoa pidettiin yksityisasiana.
Paasto on islamissa pyhä velvollisuus kuten myös kerran elämässä tehtävä pyhiinvaellus Mekkaan. Paastoa on pidetty aiemmin yksityisasiana aivan kuin viisi kertaa päivässä tapahtuvaa rukoilemistakin.
Emman julkaisun haastattelemat saksalaiset opettajat ovat hyvin huolestuneita paastoavista, nestehukasta kärsivistä, yhä nuoremmista lapsista. Kouluissa liikkuu myös paastoa vahtivia oppilaita, joita Emman haastattelema opettaja kutsuu Ramadan-partioijiksi.
Duisburgilaisopettaja Theresa B. sanoo, että opettajat eivät voi opettaa näin.
Hän opettaa ensimmäisen luokan lapsia, jotka eivät syö tai juo mitään auringonnoususta auringonlaskuun. Oppilaat ovat nälkäisiä, väsyneitä ja kärsivät päänsärystä. Monilla on suuria vaikeuksia keskittyä, eivätkä he voi osallistua liikuntatunneille.
– Minua säälittää lasten puolesta. Näen, ettei se ole heille terveellistä.
Opettaja kertoo julkaisussa esimerkiksi seitsemänvuotiaan tytön pyörtymisestä ja janoaan itkeneestä oppilaasta. Hän kysyy:
– Onko tämän todella oltava näin?
Yläkoulun opettaja Sabine F. Gelsenkirchenistä kertoo Emma-julkaisulle havainneensa uuden ilmiön, josta hän käyttää ilmaisua Ramadan-partiot.
– Uskovaiset nuoret painostavat voimakkaasti muita arabitaustaisia lapsia paastoamaan. Joiltakin oppilailta on otettu väkivaltaa käyttäen välipala kädestä. Hän kertoo myös, että tilanteista syntyy tappeluita ja kiusaamista.
Opettajan mukaan koulurauha on häiriintynyt ja se ei rajoitu vain oppilaisiin.
– Turkkilaista välituntivalvontaa pitänyttä opettajaa ahdisteltiin ja vaadittiin paastoamaan kunnollisena muslimina. Opettajalla oli kädessään sämpylä ja kahvikuppi.
– Saksan maallistuneisiin muslimeihin kohdistuu aiempaa suurempaa painetta, sanoo iranilaissyntyinen kölniläinen maahanmuuttajanaisten ihmisoikeuksia puolustava Hellen Nosrat.
Hänen mukaansa Ramadan näkyy ja kuuluu Kölnin vilkkailla ostoskaduilla. Moskeijasta kantautuvat kutsut ja valaistus pelottavat häntä.
– Pakenin Iranin islamistista hallintoa. Rehellisesti sanottuna tämä valaistus jopa pelottaa minua. Monet ihmiset täällä uskovat, että ilmiö on merkki suvaitsevaisuudesta ja värikkäästä rinnakkaiselosta. Mutta monille maallistuneille muslimeille se on täsmälleen päinvastainen, nimittäin merkki länteen hiipivästä islamisaatiosta.
Emma on vuonna 1977 perustettu feministinen aikakauslehti. Sillä on keskeinen rooli saksalaisessa feministisessä keskustelussa. Sen perustaja, journalisti Alice Schwarzer, oli mukana perustamassa feminististä liikettä Ranskassa (Mouvement de libération des femmes, MLF) ja toi sen ajatukset Saksaan.
Schwarzer on tunnettu myös kampanjoinnistaan aborttioikeuden puolesta Ranskassa ja Saksassa. Vuonna 1971 Schwarzer johti kampanjaa, jossa 374 saksalaista naista tunnusti julkisesti tehneensä laittoman abortin. Kampanja sai aikaan julkisen keskustelun aborttilainsäädännön muuttamiseksi.
Heli-Maria Wiik
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaiset ovat varoittaneet väestöpohjan muuttumisen vaikutuksista jo vuosia.
Viikon suosituimmat
-Toimeentulotuki eli sosiaalijärjestelmän viimesijainen turva on menettänyt tarkoituksensa ja karannut käsistä. Siitä on tullut monille pääasiallinen tulonlähde, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kirjoittaa.
Kuten aiempinakin vuosina, myös tämän vuoden itsenäisyyspäivänä Helsinki ilman natseja -mielenosoituksessa esiintyi väkivaltaisuuksia. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen katsoo, että tapaukset osoittavat äärivasemmistolaisten mielenosoitusten muodostavan vuosittaisen, ennakoitavissa olevan uhan viranomaisille ja muille mielenosoittajille.
Valtio lopettaa sosiaalisen lomatoiminnan rahoittamisen osana Petteri Orpon hallituksen päättämiä sote-järjestöjen leikkauksia vaikeassa taloustilanteessa. Suomalaiset mediat ovat tarttuneet uutiseen ja kirjoittavat paatoksella, kuinka "hallitus vie köyhiltä lapsiperheiltä lomatkin" ja kuinka asia "koskettaa tuhansia lapsiperheitä". Sitä mediat eivät kerro, että ilman rahaa jäävät lomailuyhdistykset ovat poliittisten puolueiden jäsenjärjestöjä, huomauttaa perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila X-päivityksessään.
Suden kannanhoidollinen metsästys on pian todellisuutta Suomessa. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta sai tiistaina 9. joulukuuta valmiiksi mietintönsä metsästyslain muuttamisesta. Valiokunta ehdottaa säännöstä suden ympärivuotisesta rauhoituksesta poistettavaksi metsästyslaista. Valiokunnan perussuomalaiset pitävät muutosta välttämättömänä.
Sanna Marinin hallituksessa työministerinä toiminut Tuula Haatainen myöntää nyt, että edellisen hallituksen laatima laki on korjauksen tarpeessa.
Miss Suomi Sarah Dzafce venyttää silmänsä vinoon. Ystävä jakaa ilmeilystä kuvan someen saatteella: ''Kiinalaisenkaa syömäs.'' Tästä seuraa rasismikohu, iso kiukku ja anteeksipyytely. Missiltä menee kruunu kumoon ja ura päreiksi.
Eduskunta käsitteli torstain täysistunnossa työelämälainsäädäntöä, ja jo perjantain puolella SDP:n kansanedustaja Krista Kiuru haukkui hallituksen työelämävaliokunnassa istuvia edustajia muuleiksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen pitää käytöstä sopimattomana eduskunnan täysistuntoon.
Agenttitoimistot rekrytoivat osin valheellisin perustein Suomeen massamäärin ulkomaalaisia opiskelijoita. - Lopputuloksena suurten kaupunkien ruokajonot ovat täyttyneet näistä kansainvälisistä osaajista, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen.
Tänään eduskunta hyväksyi äänin 131-42 lakiesityksen lukuvuosimaksuista toisen asteen ulkomaalaisille opiskelijoille. Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius pitää lakimuutosta onnistuneena ja kohtuullisena, sillä suomalainen koulutus ei voi olla maksuton koko maailmalle. Keskustan vastahakoisuus maahanmuuton järkevöittämiseen sen sijaan ihmetyttää Vigeliusta.
Kansanedustaja Onni Rostila pitää komission asettamia X:n sakkoja epäilyttävinä ja vaarallisina. Rostila kirjoittaa X:ssä, etteivät väitetyt syyt vakuuta häntä
Lue lisää
Lue lisää
