Halla-aho: Suomella ei ole varaa rahoittaa oleskeluyhteiskuntaa – ”Hyvinvointi syntyy siitä, että työkykyisillä on työtä ja että he saavat työstään palkkaa, jolla tulee toimeen”

Vappupuheessaan perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-aho sivalsi työväenliikettä, joka on pettänyt työväestön. – Perinteinen työväenliike, sekä politiikassa että ay-puolella valvoo omia etujaan, eikä enää työväestön etuja. Työntekijän etu ei ole se, että hänen selkänahastaan revittyä rahaa kylvetään politrukkien lempihankkeisiin, hillotolppiin ja maailmanparannukseen, Halla-aho sanoi.

Päättynyttä vaalikautta leimasivat ulkoapäin tulleet kriisit, kuten korona ja Venäjän Ukrainassa aloittama hyökkäyssota. Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi halla-aho kuitenkin sanoo, että Suomessa on suuria ongelmia, jotka ovat meidän itsemme aiheuttamia.

Yksi kroonisista ongelmista on se, että Suomi elää yli varojensa.

-Julkinen talous, eli kunnat ja valtio, elävät yli varojensa. Niillä on enemmän velvollisuuksia ja menoja kuin mihin tulot – eli verotulot – antaisivat myöten. Yksi syy tähän on se, että vaalit voitetaan Suomessa hyvin pienillä marginaaleilla, ja puolueilla on suuri kiusaus yrittää nipistää ne tarvittavat desimaalit antamalla kansalaisille vastuuttomia lupauksia uusista ja entistä laajemmista maksuttomista palveluista ja tulonsiirroista. Kun lupausten toteuttamiseen ei ole rahaa, ne rahoitetaan kiristämällä verotusta ja lainaamalla, Halla-aho sanoo. Hän puhui tänään perussuomalaisten vapputapahtumassa Helsingissä.

Vasemmistoliittokin joutui kohtaamaan tosiasiat

Halla-aho huomauttaa, että on aina helpompaa velkaantua jonkun muun piikkiin kuin omaansa. Hän nostaakin esimerkiksi, miten vasemmistoliitto teki vaalitappion jälkeen.

– Viime vaalikaudella poliittinen vasemmisto siirtyi yhä kauemmas vasemmalle ja alkoi julistaa avoimesti sellaista talousoppia, että velkaantumisella ei ole mitään väliä. Tuleva talouskasvu kyllä kuittaa velat. Tuleva kasvu saadaan kuulemma aikaan sillä, että tehdään velkarahalla tulevaisuusinvestointeja. Leikkauksia ja menosopeutuksia ei saa tehdä, koska ne johtavat vain kurjistumisen kierteeseen.

-Näitä viisauksia vasten on mielenkiintoista tarkastella, miten kolmanneksen edustajapaikoistaan menettänyt vasemmistoliitto on toiminut oman taloutensa kanssa, kun sen puoluetuet romahtivat. Jos puolue olisi noudattanut omia talousoppejaan, se olisi marssinut pankkiin ottamaan lainaa ja tehnyt rahalla tulevaisuusinvestoinnin eli palkannut puoluetoimistolle lisää työntekijöitä. Tällä tavalla olisi voitu vauhdittaa tulevaa vaalivoittoa vuonna 2027, ja velat olisi saatu kuitattua tulevalla kasvulla. Mutta ei. Vasemmistoliitto leikkasi kustannuksiaan ja vähensi puoluetoimiston henkilökuntaa. Eli teki juuri sitä, mitä vasemmiston mielestä ei pidä tehdä silloin, kun kyse on valtiontaloudesta. Tämä esimerkki osoittaa, että syvällä sisimmässään vasemmistokin kyllä ymmärtää perusrealiteetit, vaikka populismissaan muuta teeskenteleekin.

Lainattu raha on kallista

Halla-aho korostaa, että velkarahalla elämisen ongelma ei ole pelkästään periaatteellinen kysymys.

– Lainattu raha maksaa. Korkoihin käytetään oikeaa, veronmaksajien rahaa, joka on pois kaikista tarpeellisista kohteista. Lainan otto on perusteltua silloin, kun sillä rahoitetaan investointeja, jotka tulevaisuudessa tuottavat lisäarvoa, mutta on aika vaikea nähdä, millä tavalla esimerkiksi maahanmuuton aiheuttamat koko ajan kasvavat sosiaaliturvamenot tai kehitysmaihin kipattavat miljardit olisivat tulevaisuusinvestointi.

– Yli varojen eläminen johtaa velkaantumiseen mutta se myös ylläpitää korkeaa veroastetta. Tämäkin on käytännöllinen, ei ainoastaan periaatteellinen kysymys. Mitä vähemmän ihmisille jää työstään käteen, sitä vähemmän heillä on kannustimia ottaa vastaan varsinkaan heikosti palkattua työtä. Suomessa, ja etenkin pääkaupunkiseudulla, on samaan aikaan työvoimapula ja paljon työttömiä. Suomalaisia ja varsinkin nuoria haukutaan laiskoiksi, kun työnteko ei kiinnosta, mutta aika harva on niin hullu, että tekee raskasta työtä, jos saman saa tekemättäkin. Suomessa on jo pitkään yritetty ratkaista köyhyysongelmaa pelkästään tulonsiirroilla kuten toimeentulo- ja asumistuilla, jotka tietysti rahoitetaan verottamalla kaikkea mikä liikkuu.

Hyvinvointi ei synny verotuksesta

Toisin kuin vasemmalla ajatellaan, hyvinvointi ei synny verotuksesta ja sosiaaliturvasta, Halla-aho sanoo.

– Hyvinvointi, sekä yksilön että yhteiskunnan, syntyy siitä, että työkykyisillä on työtä ja että he saavat työstään palkkaa, jolla tulee toimeen. Verotus ja sosiaaliturva ovat keinoja tasata hyvinvointia, luoda erilaisista perhetaustoista tuleville ihmisille yhtäläiset mahdollisuudet ja auttaa apua tarvitsevia vaikeiden hetkien yli. Sosiaaliturvan ei ole tarkoitus olla työkykyisille ihmisille vaihtoehtoinen elämäntapa, kuten se varsinkin sosiaaliturvaperäisen maahanmuuton myötä yhä useammin on. Suomi ei valitettavasti ole öljyvaltio, jolla olisi varaa rahoittaa oleskeluyhteiskuntaa.

– Tätä noidankehää pitää ratkaista samanaikaisesti monesta eri kulmasta. Ensinnäkin julkisesta taloudesta on leikattava pois kaikki turhat menokohteet. Veronmaksajan ei kuulu rahoittaa kansalaisjärjestöjä, haitallista maahanmuuttoa, kehitysapua, nykyisenkokoista turvonnutta Yleisradioa tai muita kankkulankaivoja. Kyllä ihmisiltä löytyy ymmärrystä kipeillekin menoleikkauksille, jos heidän ei tarvitse samaan aikaan katsella, miten julkisia varoja lapioidaan surutta erilaisiin mustiin aukkoihin, joilla ei ole mitään tekemistä yhteiskunnan perustehtävien kanssa. Kun turhat menokohteet poistetaan, syntyy myös kevennysvaraa sekä yritysten että palkansaajien verotukseen.

Työntekijän etu ei ole rahoittaa politrukkien lempihankkeita

Vappu on työn juhla. Halla-aho kuitenkin katsoo, että työväenliike on pettänyt tavallisen duunarin.

– Perinteinen työväenliike, sekä politiikassa että ay-puolella, on pettänyt työväestön. Ne valvovat omia etujaan, eivät työväestön etuja. Työntekijän, oli hän sitten yrittäjä tai palkansaaja, etu ei ole se, että hänen selkänahastaan revittyä rahaa kylvetään politrukkien lempihankkeisiin, hillotolppiin ja maailmanparannukseen. Matalapalkka-alojen työntekijöiden etu ei liioin ole se, että asuinalueet ja lähikoulut gettoutetaan huonolla maahanmuutolla, kuten varsinkin Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla tapahtuu.

Halla-aho kuitenkin muistuttaa, että koska ongelmat on luotu politiikalla. Ne ovat myös ratkaistavissa politiikalla.

-Helppoa ei kuitenkaan tule olemaan. Ensimmäinen ongelma on se, että toisin kuin Marinin hallituksella, tulevalla hallituksella ei ole velkahana auki eikä siten rajattomasti rahaa käytettävissään. Toisin kuin Marinin hallituksella, sillä ei myöskään ole tukenaan median propagandakoneistoa, joka selittelee kaiken parhain päin.

-Toinen ongelma on se, että perussuomalaiset on ainakin vielä valitettavan yksin maahanmuuttoon liittyvissä kysymyksissä. Maahanmuutto on monelle selväjärkisellekin ihmiselle sokea piste, identiteettipoliittinen kysymys, jossa tosiasioilla ei ole kovin paljon merkitystä. Jos perussuomalaiset on hallituksessa, hallitusohjelma on siksi ainakin maahanmuuton osalta huonompi kuin se olisi, jos perussuomalaiset muodostaisivat hallituksen yksinään. Emme kuitenkaan voi muodostaa hallitusta yksinämme, koska kannatuksemme ei – ainakaan vielä – ole yli 50 prosenttia. Siksi joudumme tekemään kompromisseja ja olemme niihin valmiita. Joustavuudellamme on kuitenkin rajansa. Haluamme hallitukseen, mutta emme hallitukseen pääsemisen ilosta vaan voidaksemme edistää äänestäjillemme tärkeitä asioita. Toivomme, että tämä tiedostetaan myös mahdollisten hallituskumppaneidemme keskuudessa.

Luulisi Pohjoismaisen linjan kelpaavan rkp:lle

Vapun jälkeen alkavat hallitusneuvottelut, jossa mukana on myös ruotsalainen kansanpuolue (rkp).

Rkp on kipuillut mahdollisen perussuomalaisten kanssa tehtävän hallitusyhteistyön kanssa. Halla-aho tarjoaa kuitenkin rkp:lle yhden positiivisen näkökulman asiaan.

-Pohjoismaisuus on aina ollut rkp:lle keskeinen arvo ja viitekehys. Perussuomalaisten kanssa on mahdollisuus tehdä todella pohjoismaista maahanmuuttopolitiikkaa. Tanska on nimittäin jo vuosia vetänyt Länsi-Euroopan tiukinta linjaa sekä humanitaarisessa että työperäisessä maahanmuutossa.

-Ruotsi on uuden hallituksensa myötä tehnyt täyskäännöksen aiemmasta avoimien ovien politiikastaan. Viime kaudella, vasemmistohallituksen aikana Suomi etääntyi yhä kauemmas muista pohjoismaista, mutta nyt meillä on hyvä mahdollisuus lakata olemasta Pohjolan kummajainen ja hölmölä. Tämän luulisi kelpaavan.

Puhetilaisuuden taltiointi: