Hallitus haluaa laittomasti maassa olevien jäävän Suomeen opiskelun verukkeella – perussuomalaisilta täystyrmäys: ”Pelottava ja katastrofaalinen esitys”

Perussuomalaiset ampuvat alas hallituksen esityksen, joka pyrkii opiskelun varjolla helpottamaan kehitysmaista saapuvaa maahanmuuttoa. Hallituksen esityksen mukaisesti jopa kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut voisi jatkossa hakea opiskelijan oleskelulupaa edellytysten täyttyessä. – Miksi meillä edes on turvapaikkajärjestelmä, jos se voidaan lopulta kuitenkin tavalla tai toisella kiertää? Arja Juvonen kysyi eduskunnan eilisessä lähetekeskustelussa.

Eilisen lähetekeskustelun aluksi työministeri Tuula Haatainen (sd) väitti, että Suomea vaivaa työvoimapula, ja siihen pitäisi nyt vastata lisäämällä koulutus- ja työperäistä maahanmuuttoa.

Perussuomalaisten Arja Juvoselle demariministerin selitykset eivät kelvanneet.

– Käsittelyssä on lakiesitys, jossa ehdotetaan kansallista oleskelulupasääntelyä muutettavaksi. Kansainvälisen suojelun hakemisen taustaiset, mutta myös he, joille on tehty karkottamispäätös, voisivat hakea tässä laissa säädettyjä oleskelulupia.

– Kysyn teiltä, ministeri: mille aloille nämä kolmansien maiden esimerkiksi karkotuspäätöksen saaneet henkilöt mahdollisesti kouluttautuvat? Mikä on se koulutusala ja millä kielellä siellä alalla opiskellaan? Juvonen sanoi.

Opiskelupaikkoja tarvittaisiin suomalaisnuorille

Juvonen muistutti, että tällä hetkellä Suomessa monet suomalaisetkaan opiskelijat eivät pääse jatko-opintoihin.

– Ainoa ala, jolle on koko ajan auki paikkoja, on hoiva-ala. Haluatteko te ratkaista henkilöstömitoituksen sillä, että alatte kouluttamaan karkotuspäätöksen saaneita henkilöitä tälle alalle? Ei ole varmasti ihme, että usein pohditaan, että opposition suusta tulee totuus, kun hallitus tekee päättömiä esityksiä. Mutta tällä kertaa tämä teidän tuomanne esitys on jopa pelottava.

Ari Koponen toi esille, että hallituksen esitys vesittää entisestään maahantulon edellytyksiä koskevia sääntöjä

– Miksi meillä edes on turvapaikkajärjestelmä, jos se voidaan lopulta kuitenkin tavalla tai toisella kiertää? Aletaanko täällä seuraavaksi tehtailla lisää koulutuksia, jotka ylipäätänsä sopivat heille? Sekin maksaa. Ja kenen etu ylipäätänsä on, että laittomasti maassa olevat voivat jäädä vuosiksi pyörimään oppilaitoksiin suomalaisten veronmaksajien rahoilla, Koponen kysyi.

Sheikki Laakso oli samoilla linjoilla.

– Voidaanko me oikeasti Suomessa palkita yhteiskunnan rahoilla — suomalaisten veronmaksajien rahoilla — laittomasti maassa olevien ihmisten tänne jääminen?

Huijareilla ei oikeutta oleskeluun

Sebastian Tynkkynen kutsui hallituksen esitystä ”katastrofipaketiksi”.

– Työministerin pitäisi pitää kiinni siitä, että prioriteetti on suomalaisten nuorten ja aikuisten opiskelupaikoissa, niin mitä tapahtuu? Valtiopäivien avajaispäivänä lähdettiin puhumaan siitä, kuinka saataisiin helpotettua kolmansien maitten ihmisten tulemista Suomeen töihin ja sitten jopa sellaista, että jos tänne maahan on tullut ikään kuin huijaten eli toisin sanoen on hakenut turvapaikkaa, vaikkei näitä perusteita ole ollut, ja on saanut kielteisen päätöksen, niin kuinka sitten voisi kuitenkin opiskelun perusteella jäädä tähän maahan. Aivan käsittämätöntä.

Tynkkynen myös muistutti, että opiskelupaikoista on pulaa, ja että Suomessa on valtava määrä suomalaisnuoria, jotka tarvitsisivat opiskelupaikan.

Suomalaiset yritykset voivat rekrytoida EU-alueelta

Tynkkyselle eivät kelvanneet myöskään työministerin väitteet työvoimapulasta. Tynkkynen muistutti, että Suomen yrityksillä on jo nyt käytettävissään koko EU-alueen työvoimapooli.

– Työministeri puhui siitä, että me tarvitsemme paljon kolmansien maiden maahanmuuttoa Suomeen. Meillä on jo 500 miljoonan, puolen miljardin, yhteinen työssäkäymisalue täällä Euroopassa. Jos ei sieltä saada tarpeeksi, niin silloin kyse on oikeastaan siitä, että tänne otetaan ihmisiä polkemaan näitä palkkoja.

– Meidän suomalaisina päättäjinä pitää pitää siitä kiinni, että suomalaisilla on niitä työpaikkoja ja suomalaisilla on opiskelupaikkoja. Ei laiteta prioriteetteja muuhun maailmaan.