Hallitus siunasi valtavan europaketin jatkon suuressa valiokunnassa – PS vastusti

Eduskunnan EU-asioista päättävä suuri valiokunta otti tänään kantaa EU:n komission ehdottamaan jopa 750 miljardin euron tukipakettiin. Summasta 500 miljardia euroa jaettaisiin jäsenvaltioille avustuksina ja 250 miljardia euroa lainoina. Rahaston varat jaettaisiin jäsenvaltioille, jotka ovat suurimmissa taloudellisissa vaikeuksissa. Esimerkiksi Italia saisi rahastosta kokonaisuudessaan 173 miljardia euroa ja Espanja 140 miljardia euroa. Muut isot saajat olisivat Ranska, Kreikka ja Portugali. Perussuomalaiset ei ole valmis lahjoittamaan senttiäkään.

– Rahaston esitellään olevan koronapaketti, mutta sitä se ei todellisuudessa ole. Etelä-Euroopan jäsenvaltioiden taloustilanteen pohjimmainen syy ei ole koronapandemia, vaan vuosikymmeniä jatkunut vastuuton ja heikko taloudenpito. Rahastossa on kyse tulonsiirrosta paremmin taloutensa hoitaneilta mailta huonommin pärjänneille maille, suuren valiokunnan varapuheenjohtaja Jani Mäkelä toteaa.

Vastoin EU:n omia sääntöjä

Komissio on esittänyt, että varojen saamiseksi pitäisi sitoutua talousperiaatteisiin ja uudistuksiin, mutta ilman konkreettista ehdollisuutta nämä jäävät perussuomalaisten mukaan vain toiveeksi. Elvytyspaketin myötä Suomi sitoutuisi tukitoimien rahoittamiseen vuosikymmeniksi.

– Elpymisrahaston toteuttaminen komission ehdottamalla tavalla olisi kaiken lisäksi selvästi vastoin unionin omia säädöksiä, perussuomalaisten valiokuntaryhmä huomauttaa.

Miljardeja ja jälleen miljardeja

Suomi on juuri myöntänyt enimmillään 800 miljoonan euron takaukset erilaisiin tukirahastoihin. Lisäksi vanhempia vastuita on useita miljardeja. Euroopan vakausmekanismiin (EVM) liittyviä vastuita Suomella on yli 11 miljardia euroa. Väliaikaisen tukimekanismin ERVV:n osalta Suomen nykyinen osuus takauksista on noin 4,4 miljardia ja ylitakaus 7 miljardia euroa. Monivuotisesta rahoituskehyksestä nykyisellä kaudella Suomelle syntyvien maksujen määrä on puolestaan noin 15,9 miljardia euroa.

– Elpymisrahaston hyväksyminen lisäisi Suomen taloudellisia vastuita merkittävästi. Suomen osuus avustuksina annettavien tukien lainanlyhennyksistä olisi noin 8,5 miljardia euroa tulevina vuosikymmeninä. Lisäksi Suomelle syntyisi takausvastuu 250 miljardin euron lainoista, joita osa jäsenvaltioista saisi rahastosta. Suomen vastuu olisi noin 4,25 miljardia euroa, jos jokin jäsenvaltio laiminlyö saamansa lainan takaisinmaksun, Mäkelä huomauttaa.

Etelän maat eivät valmiita uudistuksiin

Perussuomalaiset toteaa mielipiteessään, etteivät raskaasti velkaantuneet Etelä-Euroopan maat tähän mennessä ole osoittaneet valmiutta sellaisiin rakenteellisiin uudistuksiin, joilla niiden julkisen talouden tuottavuutta ja kestävyyttä voitaisiin lisätä.

– Elpymisrahastoon osallistuminen lisäisi entisestään Suomen taloudellisia sitoumuksia sekä vastuita muiden jäsenmaiden veloista ja aiheuttaisi merkittävän riskin taloudellisista tappioista.

Budjettivalta Suomesta vähenee

Komission ehdotus rajoittaisi toteutuessaan eduskunnan budjettivaltaa aina vuoden 2058 loppuun asti.

– Rahaston hyväksyminen sekä EU:lle annettava velanotto-oikeus muuttaisi lisäksi unionin ja sen kokonaisrahoituksen luonnetta sekä unionin ja jäsenvaltioiden välistä suhdetta olennaisella tavalla. Kysymyksessä on tilanne, jota Suomessa ei mitenkään voitu perussopimuksia ratifioidessa ennakoida, ja jota myös EU:n omat toimielimet ovat tähän asti pitäneet oikeudellisesti mahdottomana.

Lisää veroja – EU-veroja

Perussuomalaiset pitää mahdottomana myös ajatusta siitä, että unionin markkinoilta ottamasta 750 miljardin euron lainaa voitaisiin maksaa takaisin uusilla EU-veroilla, kuten digiverolla ja hiiliverolla.

– EU:lle myönnettävä verotusoikeus olisi viimeinen niitti kansallisvaltioiden arkkuun. Yhteiset verot syventäisivät EU:n integraatiota tavalla, joka muuttaa unionia tiiviimmäksi talousliitoksi ja tekee siitä liittovaltion.