Hallitus tuhosi tarkoituksella turvetuotannon, vinkuu nyt lakki kourassa tuottajilta pelastusta

Kuka lähtee investoimaan energiantuotannon muotoon, jonka jatkuvuus riippuu hallituksen päivittäisestä oikuttelusta? Istuva sosialistihallitus on tarkoituksella tuhonnut turvetuotannon markkinaehtoisen toiminnan ja tulevaisuudennäkymät. Sitten hallitus havaitsee huoltovarmuuden järkkyvän tulevana talvena, ja se anelee tuottajilta pelastusta. Mutta korvaamaton vahinko on jo tapahtunut. Vain puolet turpeen nostotavoitteesta saataneen kasaan.

Sateinen kesä, hallituksen into ajaa alas turvetuotanto, kaluston romutuspalkkiot ja kuljettajapula ovat häirinneet tämän kesän turpeennostoa. Hallitus ja huoltovarmuuskeskus kuvittelivat, että turvetta nousee tuosta noin, kun päätös turvetuotannon jatkamisesta keväällä tehtiin. Energiaturvetta on saatu talteen vasta alta puolet tavoitteesta. Alalla uskotaan turpeen riittävän kulutukseen, mutta ei varmuusvarastoiden täyttämiseen. Yksityiset urakoitsijat pudotettiin pelistä, Huoltovarmuuskeskus ostaa turvetta vain Neovalta (ent. Vapo). Sähkönhinnan noustua ja lämmitystarpeen pudottua, moni kaukolämpölaitos on tehnyt kesällä turpeesta ja hakkeesta sähköä sen sijaan, että ne olisivat varautuneet tulevaan lämmityskauteen. Kaukolämmön hinnan uskotaan nousevan syksyllä.

Turvekausi käynnistyi toukokuussa ontuen.

– Energiaministeri Lintilä itki, että turvetuotannon käynnistäminen maksaa 200 miljoonaa, siihen ei löydy rahoja, mutta kaasulaivan vuokraan ja sen tarvitsemaan satamainfraan löytyi heti 460 miljoonaa, ihmettelee perussuomalainen Alavuden kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Pohjanmaan Biolämpö Oy:n yrittäjä Marko Vainionpää Suomen Uutisille.

Laivaan tuodaan kaasua ulkomailta.

– Meillä ei ole kaasua. Meillä olisi polttoainetta kyllä omasta takaa, puuskahtaa turvealalla toimiva Vainionpää.

Hänen yrityksensä on nostanut tänä kesänä palaturvetta vain omaan käyttöön, lämpölaitoksille ei ole tehty yhtään.

– Ei haaskattu resursseja, sen vuoksi että ne ehkä ottavat. Juhannuksen aikaa laitokset vasta heräsivät ja olisivatkin halunneet ostaa turvetta. Sähkön hinta nousi ja ne rupesivat tekemään sähköä. Kriittistä polttoainetta käytettiin siihen! Talvesta tulee haastava ja kaukolämmön hinta tulee nousemaan, uskoo Vainionpää.

Neova vastaa reilusta puolesta turpeen kokonaismarkkinoista Suomessa. Se luottaa saavansa palaturvetta tänä kesänä tavoitteiden mukaisesti, ainakin osassa Suomea. Tavoitteitaan Neova ei suostu kertomaan. Tavoitteet ovat kuitenkin tälle kesälle suuremmat kuin edellisenä vuonna, jolloin yhtiössä varauduttiin lopettamaan tuotanto lähes kokonaan.

– Nostetun turpeen tilanne vaihtelee alueittain paljon. Joillakin alueilla on saatu jopa tavoitteet täyteen ja joissain ollaan jääty noin kolmannekseen tavoitteista. Kokonaisuutena ollaan noin puolessa tavoitteista. Sateet ovat haitanneet paljon. Sademäärät eivät ole olleet poikkeuksellisen isoja, mutta pitkät poutajaksot ovat puuttuneet, sanoo Neovan turvetuotannosta vastaava johtaja Pasi Rantonen Suomen Uutisille.

Hänen mukaansa energiaturvetta riittää niille asiakkaille, jotka ovat tehneet tilauksen.

Turvetta tarvitaan lämmön ja sähkön tuotannon lisäksi kuivitukseen eläintiloille sekä kasvualustaksi puutarhoille ja taimikasvatukseen. Turpeen käyttö kotieläintiloilla on yksi syy ruoantuotannon puhtauteen ja antibioottien vähäiseen tarpeeseen tuotannossa Suomessa.

– Kuiviketurpeiden osalta olemme jo varmistaneet tulevan talven arvioidut toimitusmäärät, sanoo Rantonen.

Huoltovarmuuskeskus on päättänyt perustaa jyrsinturpeen varmuusvaraston energiahuoltovarmuuden turvaamiseksi seuraavina vuosina. Tavoitteena on saada varastoon kuluvan turvetuotankokauden aikana 20-30 % arvioidusta vuosittaisesta energiaturpeen käyttötarpeesta. Keskus luottaa kuitenkin siihen, että energiayhtiöt varautuvat itse riittävin polttoainevarastoin talven lämmityskauteen.

– Varmuusvarasto on pääasiassa turvaamassa lämpöhuoltoa eli varmistaa kaukolämmön toimitukset myös vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa, sanoo Huoltovarmuuskeskuksen energiahuolto-osaston johtaja Pia Oesch Suomen Uutisille.

Varmuusvaraston aumat on hajautettu ympäri Suomen. Aumoihin on hänen mukaansa saatu läjälle hieman yli puolet tavoitteesta. Määriä hän ei paljasta.

Miten kauan varmuusvarastot riittäisivät hätätapauksessa?

– Arviolta kylmimmän talviajan, mutta käytössä olisivat myös yritysten velvoitevarastot, Oesch vastaa.

Varmuusvarastoja todennäköisesti täydennetään ensi vuonna.

Viime syksynä Neova irtisanoi lähes kaikki turveurakoitsijansa. Turpeen käyttöveroa nostamalla maan hallitus on ohjannut lämpölaitoksia käyttämään turpeen sijaan muita polttoaineita. Talvella hallitus maksoi palkkioita turvekaluston romuttamisesta. Venäjän vastaisten pakotteiden myötä Suomessa jouduttiin miettimään energiapolitiikkaa uudelleen. Huhtikuussa päätettiinkin jatkaa turpeennostoa. Toukokuussa kausi alkoi. Moni urakoitsija oli jo romuttanut kalustonsa, myös kentät jätettiin kunnostamatta syksyllä. Kun yleensä työntekijöitä nevoille on etsitty tammikuussa, nyt heitä haettiin vasta huhti-toukokuussa. Turvealan alasajon vuoksi moni kuski oli jo vaihtanut alaa. Kuljettajapula on ollut kova. Alalle jääneet tai sinne palanneet ovat saaneet ajaa yötä päivää.

– Joka kesä Vapo on asettanut nostotavoitteet. Aluksi oli tällekin kesälle. Ne on kumottu. Nyt saa nostaa niin paljon kuin sielu sietää. Valtio haluaa varmuusvarastot täyteen, sitten ei taas nostettaisi. Tänä kesänä ei ehkä varastoja saada täyteen, kun joka välissä sataa. Turve piisaa kulutukseen, ei varmuusvarastoihin, arvelee yli 40 vuotta eteläpohjalaisilla turvenevoilla työskennellyt urakoitsija.

– Yksi sato jyrsinturvetta yritetään vielä tehdä. Kuljettajat katoavat, kun koulut alkaa, hän sanoo.

Huoltovarmuudesta on yhtäkkiä tullut Neovallekin tärkeää.

– Sekä koronan että Ukrainan sodan jälkeen on nähty miten tärkeää kotimainen kasvu-, kuivike- tai energiaturve on toimitus- ja huoltovarmuuden kannalta. Tilanne ei tule muuttumaan useaan vuoteen ja toivommekin valtiovallalta suunnitelmallisuutta ja yleistä hyväksyttävyyttä näiden kriittisten raaka-aineiden tuotannolle. Konkreettinen toimenpide olisi esimerkiksi turpeen verotuksen keventäminen, sanoo Pasi Rantonen.

Perussuomalaiset on pitkään liputtanut turpeen käytön puolesta. Puolue on myös vaatinut, että turvetuotanto täytyy avata useaksi vuodeksi. Yhden kesän tuotanto ei paljoa auta eikä kukaan investoi alaan, jossa ei ole pidempää jatkuvuutta. Suomi voisi olla turpeen ansiosta energiaomavarainen.