LEHTIKUVA
Helsingin Kaivokadun läpiajokielto käsittelyssä ensi viikolla – tulisiko autottomasta kävelykadusta jopa vaarallisempi jalankulkijoille?
Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunta käsittelee Kaivokadun läpiajokieltoa 17.9. pidettävässä kokouksessaan. Keskustan läpi voisi tämän jälkeen ajaa enää Esplanadien kautta. Uutta kävelykatua vastustava Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Markku Lahtinen pitää autottomaksi muutettua Kaivokatua jopa vaarallisempana jalankulkijoille.
Helsingin ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa esitetään, että Kaivokatu suljettaisiin yksityisautoilijoilta. Helsingin kaupungin tiedotteen mukaan suunnitelma esittää, että katu varattaisiin joukko- ja saattoliikenteen, kävelijöiden sekä oleskelijoiden käyttöön.
Kaupunkiympäristölautakunta kokoustaa asiasta 17. syyskuuta.
Ehdotuksen mukaan Helsingin päärautatieaseman ympäristöstä kehitetään tulevaisuudessa nykyistä viihtyisämpää katuympäristöä, johon tulee uusia palveluita, istutuksia ja terasseja. Muutosten jälkeen rautatieaseman ympäristö liittyisi entistä selkeämmin osaksi kävelykeskustaa. Henkilöautojen läpiajo kiellettäisiin Kaivokadulla. Keskustan läpi olisi mahdollista ajaa enää Esplanadien kautta. Sekä Pohjois- että Eteläesplanadilla olisi käytössä kaksi ajokaistaa.
Kaupungin mukaan käveltävyys paranisi
Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa ehdotetaan myös laajemmin ydinkeskustan paikallisen katuverkon, julkisten tilojen viihtyisyyden ja käveltävyyden parannuksia. Kehittämisen tavoitteena on, että rauhallisilla kaduilla käveltävyys paranee ja että liiketilojen vetovoima kehittyy hyvään suuntaan.
– Helsinki kehittää ydinkeskustasta elämyksellistä perillä olon paikkaa. Jotta keskusta voi säilyä elinvoimaisena ja tarjota entistä laajemmin palveluita, sen pitää houkutella viihtymään. Haluamme olla tältäkin osin kansainvälisesti kilpailukykyinen suurkaupunki, Helsingin kaupunkiympäristön toimialajohtaja Ville Lehmuskoski kuvailee kaupungin tiedotteessa suunnitelmaa.
Hidastaa huolto- ja tavaraliikennettä
Kaupungin tiedotteen mukaan uusien liikennejärjestelyiden negatiivisimmat vaikutukset kohdistuisivat tästä huolimatta huolto- ja tavaraliikenteeseen sekä niihin, jotka haluavat ajaa ydinkeskustan läpi henkilöautolla. Näille liikkujille muutokset näkyisivät matka-aikojen pidentymisenä.
Jos kaupunkiympäristölautakunta hyväksyy ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelman omalta osaltaan, se etenee syksyn aikana kaupunginhallituksen päätettäväksi.
Tämän jälkeen uudistukset vaativat toteutuakseen vielä runsaasti kaava-, liikenne-, katu- ja muuta yksityiskohtaista suunnittelua. Uudistukset voivat tulla voimaan pääosin 2030-luvun alkupuoliskolla. Sitä ennen Kaivokadulla on tarkoitus kunnostaa metroaseman huonokuntoinen katto ja toteuttaa alueelle suunnitteilla olevat pikaraitiotiejärjestelyt.
Onko läpiajokiellon vaikutuksia arvioitu puutteellisesti?
Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Markku Lahtinen kirjoittaa HS:n mielipidekirjoituksessaan 11.9., että Helsingin seudun kauppakamari ja merkittävät ydinkeskustan kiinteistönomistajat vastustavat Kaivokadun muuttamista joukkoliikennekaduksi.
Lahtisen maukaan he ovat ilmaisseet vastustuksensa lausunnossaan ydinkeskustan liikennejärjestelmäluonnoksesta (YLJS). Heidän mukaansa kaupunki on arvioinut luonnoksen vaikutuksia puutteellisesti ja siksi myös johtopäätökset ovat harhaanjohtavia.
Yrittäjien ja Helsingin seudun kauppakamarin lausunnon mukaan elinvoimavaikutuksia ja liikennettä ei ole lainkaan verrattu nykytilanteeseen, vaan lähtötilanteeksi on otettu jo 1+1-kaistaiseksi muutettu Kaivokatu, jota on verrattu Kaivokadun katkaisemiseen kokonaan autoliikenteeltä.
Elinkeinoelämän pyynnöistä huolimatta Helsingin kaupunki ei ole arvioinut Kaivokadun sulkemisen vaikutuksia uudestaan eikä verrannut niitä nykytilaan. Selvää on, että muutos lisää ruuhkia ja niistä kärsivät niin henkilöauto-, huolto- ja jakelu-, taksi-, bussi- kuin pelastusliikennekin. Vaikutukset heijastuvat Esplanadien eteläpuoliseen katuverkkoon sekä laajemmin keskustaan.
Uusi kävelykatu jopa vaarallisempi jalankulkijoille
Havainnekuvissa joukkoliikennekaduksi muutettu Kaivokatu näyttää vihreältä ja houkuttelevalta.
– On hyvä muistaa, että autoliikenteen kieltämisestä huolimatta Kaivokatu säilyisi edelleen vilkkaana liikenneväylänä. Raitiotiekiskojen ja pyöräteiden määrä tuplaantuisi, mikä tarkoittaa nykyistä huomattavasti enemmän kävelyä haittaavia ja kävelijöiden turvallisuutta vaarantavia raitiovaunuja ja pyöräilijöitä.
– Kaivokadun viihtyisyyttä ja houkuttelevuutta parantavat lisärakentamismahdollisuudet ovat rajalliset, joten päätöksen hyödyt ja haitat on poliittisessa päätöksenteossa arvioitava huolellisesti, Lahtinen päättää kirjoituksensa.
Heli-Maria Wiik
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kävelykatu Markku Lahtinen liikennejärjestelmäsuunnittelu Kaivokatu jalankulkijat Ville Lehmuskoski tavaraliikenne liikennesuunnittelu tiehankkeet autoilijat Joukkoliikenne Helsinki
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
PS-valtuutetut videohaastattelussa: Helsingin kehitys on todella huolestuttavaa
Helsingin viherkokeilut aiheuttavat haittaa autoilijoille ja keskustan yrittäjille
Helsingin Kaivokadun sulkeminen suututtaa – Marimekon Ihamuotila: “Aivan mielipuolista”, “aivan sairaan tyhmää”
Helsingin kaupungin Munkkiniemenbaanan siltahanke herättää vastustusta – ”Helsinki haluaa tasamaapyöräilyä merta tuhoamalla”
Helsingin keskustasta Töölön ja Munkkiniemen kautta Espoon rajalle kulkevaa pyöräliikenteen runkoyhteyttä käsiteltiin 27.8. Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunnassa. Siltahankkeen vastustajien mielestä hanke tuhoaisi Helsingin kantakaupungin arvokkaan kulttuuri- ja luonnonympäristön sekä rantakalliomaiseman.
Viikon suosituimmat
Elokapinan sisäisellä keskustelupalstalla fantasioidaan massamurhalla: “Pyhää veristä raivoa”, “veristä lihamössöä”, “veriset pylväät, verta valuvat portaat”
Elokapinan sisäiseltä keskustelupalstalta tihkuu erittäin huolestuttavia viestejä.
Demaripomo Razmyar kommentoi maahanmuuttajien Pisa-tuloksia – PS:n Koponen: ”Kujalla kuin käkikello”
SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin mukaan maahanmuuttajien huonot Pisa-tulokset johtuvat muun muassa sosioekonomisesta asemasta ja tukitoimia tulisi tarkastella paremmin. Sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen tyrmää demaripomon väitteet.
Suomalaisilta ärhäkkä vastareaktio Elokapinan käsittämättömään veriläyträykseen: järjestön kieltämistä ajava kansalaisaloite keräsi yli 60 000 nimeä yhdessä päivässä
Elokapinan kieltämistä ajavasta kansalaisaloitteesta tuli megahitti – aloitteen tekijöiden mukaan suursuosio lähettää selkeän viestin: ”Kansa ei enää hyväksy Elokapinan laitonta toimintaa”
Tällä hetkellä Suomen ylivoimaisesti suosituin kansalaisaloite ajaa anarkistiliike Elokapinan kieltämistä. Lainsäädäntöuudistusehdotuksen ja ryhmittymän lakkauttamisen lisäksi aloite samalla lähettää vahvan viestin radikaalisti toimiville ympäristöaktivisteille. - Viesti on selvä. Kansa ei hyväksy Elokapinan laitonta toimintaa. Mielenosoittaminen ja sananvapaus ovat tärkeitä asioita mutta asiat täytyy hoitaa lakien ja asetusten mukaan, aloitteen tekijät kertovat Suomen Uutisille.
PISA: Kun vasemmiston argumentit loppuvat, rasismisyyttely alkaa – Miko Bergbom antaa Li Anderssonin kuulla kunniansa
Kansallisarkiston ex-pääjohtajalta vakava varoitus Elokapinan radikalisoitumisriskistä – vertaa terroristijärjestö Punaiseen armeijakuntaan
Punainen armeijakunta (RAF) oli Saksan liittotasavallassa 1970-luvulla vaikuttanut äärivasemmistolainen terroristiryhmä, jonka tavoitteena oli kommunistinen kansannousu. Baader-Meinhof-ryhmänä tunnettu RAF vastusti kapitalismia. Se murhasi iskuissaan kymmeniä ihmisiä.
Onni Rostilan kolumni: Sunnuntainen suru-uutinen
Sunnuntai-iltojen ohjelmapaikoille on kiihtyvään tahtiin ilmestynyt sellaisia klassikkouusintoja, kuin ”Laitaoikeisto jyräsi voittoon” ja ”Vaalitulos: YLE hävisi jälleen”. Viimeisin versiointi ja mediaväen vaikerointi nähtiin sunnuntaisissa Itävallan parlamenttivaaleista, kirjoittaa kansanedustaja Onni Rostila kolumnissaan.
Väestökello näyttää, miten ulkomaalaistaustaisten ihmisten osuus vauhdilla kasvaa Suomessa: Nykytahdilla joka neljäs helsinkiläinen on vieraskielinen jo vuonna 2038
Ajatuspaja Suomen Perustan tänään julkaisema vaestokello.fi-palvelu kuvaa maahanmuuttajataustaisten ihmisten osuutta Suomessa. Pääkaupunkiseudulla vieraskielisten ihmisten osuus kasvaa kiihtyvää tahtia.
Polvinen: Helsingin Kaisaniemen puistossa näkyvät monikulttuurisuuden ongelmat pienoiskoossa
Helsingin Kaisaniemen kupeilla usein liikkuva perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen näkee puistossa päivittäin Suomen sisäisen turvallisuuden löperöjen ratkaisujen ja sinisilmäisen maahanmuuttopolitiikan aiheuttamat ongelmat käsinkosketeltavina.